Interim report
Page 1
Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.– 30.6.2026
Page 2
1 Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026 Vahva suoritus toisella vuosineljänneksellä Huhti–kesäkuu 2026 • Liikevaihto kasvoi 16,4 % 916,7 miljoonaan euroon (787,7). • Vertailukelpoinen liiketulos oli 78,4 miljoonaa euroa (10,3). Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 29 miljoonaa euroa. • Liiketulos oli 86,6 miljoonaa euroa (19,2). • Osakekohtainen tulos oli 0,28 euroa (0,06). • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 182,6 miljoonaa euroa (43,7). • Bruttoinvestoinnit olivat 71,6 miljoonaa euroa (72,2). • Matkustajamäärä kasvoi 7,6 % 3,3 miljoonaan (3,1). • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 2,0 % 10 411,3 miljoonaan kilometriin (10 207,8). Kun koneiden ulosvuokraukset miehistöineen (wet lease) lasketaan mukaan, kapasiteetti laski 2,0 %. • Matkustajakäyttöaste (PLF) nousi 3,4 prosenttiyksikköä 79,9 prosenttiin (76,6). Tammi–kesäkuu 2026 • Liikevaihto kasvoi 14,4 % 1 694,8 miljoonaan euroon (1 481,9). • Vertailukelpoinen liiketulos oli 77,8 miljoonaa euroa (-52,3). Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 51 miljoonaa euroa. • Liiketulos oli 90,2 miljoonaa euroa (-34,2). • Osakekohtainen tulos oli 0,24 euroa (-0,19). • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 456,5 miljoonaa euroa (235,8). • Bruttoinvestoinnit olivat 173,3 miljoonaa euroa (124,5). • Matkustajamäärä kasvoi 7,4 % 6,1 miljoonaan (5,7). • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 2,7 % 19 865,5 miljoonaan kilometriin (19 334,2). Kun koneiden ulosvuokraukset miehistöineen (wet lease) lasketaan mukaan, kapasiteetti kasvoi 0,9 %. • Matkustajakäyttöaste (PLF) nousi 3,8 prosenttiyksikköä 79,0 prosenttiin (75,2). Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
Page 3
2 Tulevaisuuden näkymät ja ohjeistus NÄKYMÄT JA OHJEISTUS 22.7.2026 Näkymät (täsmennetty) Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2026. Finnair suunnittelee lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna noin 1 prosentilla. Kapasiteettiarvion pienentymiseen aiemmasta on vaikuttanut Lähi-itään suuntautuvien lentojen peruminen. Kapasiteettiarvio pitää sisällään koneiden ulosvuokraukset miehistöineen. Finnairin oman liikenteen matkustajamäärän odotetaan kasvavan noin 7 % vuonna 2026. Kansainväliset konfliktit, maailmanpoliittinen epävakaus ja kauppasotien uhka aiheuttavat kuitenkin huomattavaa epävarmuutta toimintaympäristössä. Erityisesti polttoaineen hintaan ja saatavuuteen liittyy Lähi- idän sodan ja rauhanneuvotteluiden mahdollisen pitkittymisen myötä riskejä, joilla voi realisoituessaan olla negatiivinen vaikutus Finnairin kapasiteettiin ja taloudelliseen tulokseen. Myös ympäristösääntelyyn liittyvien kustannusten kasvu rasittaa edelleen Finnairin kannattavuutta vuoden aikana. Riskejä käsitellään tarkemmin osiossa Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät. Ohjeistus (tarkistettu) Finnair ennakoi yhtiön liikevaihdon olevan 3,4–3,5 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 120–190 miljoonaa euroa vuonna 2026. Ohjeistus perustuu oletukseen, että polttoaineen saatavuudessa ei ole merkittäviä häiriöitä. Herkkyydet polttoaineen hinnalle ja valuuttakursseille Finnairin vertailukelpoinen liiketulos on herkkä polttoaineen hinnalle ja valuuttakursseille. Oheisessa taulukossa on esitetty, miten 10 prosentin muutos polttoaineen hinnassa tai Yhdysvaltain dollarin kurssissa euroon nähden vaikuttaisi vertailukelpoiseen liiketulokseen suojaukset huomioon ottaen. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen heikentää yhtiön vertailukelpoista liiketulosta, kun taas dollarin heikentyminen vahvistaa sitä. Herkkyydet rullaavasti seuraavat 6 kk tilinpäätöspäivästä rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä (10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen) Polttoaine 18 milj. euroa 38 milj. euroa Yhdysvaltain dollari 10 milj. euroa 30 milj. euroa AIEMMAT NÄKYMÄT JA OHJEISTUS 22.4.2026 Näkymät Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2026. Finnair suunnittelee lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna noin 3 prosentilla vuonna 2026. Kapasiteettiarvio pitää sisällään koneiden ulosvuokraukset miehistöineen. Kansainväliset konfliktit, maailmanpoliittinen epävakaus ja kauppasotien uhka aiheuttavat kuitenkin huomattavaa epävarmuutta toimintaympäristössä. Erityisesti polttoaineen saatavuuteen liittyy Lähi-idässä käynnissä olevan sodan mahdollisen pitkittymisen myötä riskejä, joilla voi realisoituessaan olla merkittävä negatiivinen vaikutus Finnairin kapasiteetin kasvuun ja taloudelliseen tulokseen. Myös ympäristösääntelyyn liittyvien kustannusten kasvu rasittaa edelleen Finnairin kannattavuutta vuoden aikana. Riskejä käsitellään tarkemmin osiossa Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät. Ohjeistus Finnair ennakoi yhtiön liikevaihdon olevan 3,3–3,4 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 120–190 miljoonaa euroa vuonna 2026. Ohjeistus perustuu oletukseen, että polttoaineen saatavuudessa ei ole merkittäviä häiriöitä. Herkkyydet polttoaineen hinnalle ja valuuttakursseille Finnairin vertailukelpoinen liiketulos on herkkä polttoaineen hinnalle ja valuuttakursseille. 10 prosentin muutos polttoaineen hinnassa vaikuttaisi vuotuiseen vertailukelpoiseen liiketulokseen 39 miljoonaa euroa suojaukset huomioon ottaen. 10 prosentin muutos Yhdysvaltain dollarin kurssissa euroon nähden puolestaan
Page 4
3 vaikuttaisi vuotuiseen vertailukelpoiseen liiketulokseen 38 miljoonaa euroa suojaukset huomioon ottaen. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen heikentää yhtiön vertailukelpoista liiketulosta, kun taas dollarin heikentyminen vahvistaa sitä. Herkkyydet on määritetty rullaavasti tilinpäätöspäivää seuraaville 12 kuukaudelle. Toimitusjohtaja Turkka Kuusisto: Finnairin toinen vuosineljännes oli poikkeuksellisen vahva. Liikevaihtomme kasvoi 16,4 prosenttia ja matkustajamäärämme 7,6 prosenttia, ja vertailukelpoinen liiketuloksemme nousi ennätykselliseen 78,4 miljoonaan euroon. Vahvan tuloskehityksen taustalla oli sekä onnistuminen omassa tekemisessämme että meille suotuisa markkinaympäristö. Matkustuskysyntä pysyi hyvänä koko vuosineljänneksen ajan, ja onnistuimme hyödyntämään markkinoilla tapahtuneita tilapäisiä kapasiteettimuutoksia erityisesti Aasian- liikenteessä, mikä näkyi yksikkötuottojen kasvuna. Positiivista kehitystä tukivat myös rahtiliikenteen hyvä kysyntä sekä lisäpalveluiden myynnin vahvana jatkunut kasvu. Polttoaineen hinnan voimakkaasta vaihtelusta huolimatta suojauspolitiikkamme tuo vakautta ja ennakoitavuutta kustannuskehitykseemme. Toisella vuosineljänneksellä 82 prosenttia polttoaineostoistamme oli suojattu, ja myös kolmannelle neljännekselle suojausaste on 81 prosenttia. Kesän matkustuskausi on käynnistynyt vilkkaana. Vahva verkostomme ja hyvä operatiivinen suorituskykymme tukevat kykyämme vastata asiakkaiden matkustustarpeisiin. Verkostossamme matkustaa kesäkaudella jopa yli 44 000 asiakasta päivittäin, mikä korostaa turvallisen, luotettavan ja sujuvan operoinnin merkitystä jokaisena päivänä. Strategiamme toteutus etenee suunnitellusti. Asiakastyytyväisyys kehittyi vuosineljänneksen aikana myönteisesti, ja nettosuosittelutulos oli erittäin hyvällä tasolla 42. Myös henkilöstön sitoutumista mittaavan indeksin positiivinen kehitys jatkui. Sitoutunut ja osaava henkilöstö on yksi tärkeimmistä vahvuuksistamme, ja olen iloinen siitä, että asiakkaidemme ja henkilöstömme kokemukset kehittyvät samaan aikaan oikeaan suuntaan. Kehitimme asiakkaidemme matkakokemusta laajentamalla lisäpalvelutarjontaamme ja sujuvoittamalla asiointia matkan eri vaiheissa. Uudet tuotteet ja tuotepaketit tukivat lisäpalveluiden vahvaa kasvua, ja samalla automatisoimme keskeisiä asiakasprosesseja erityisesti häiriötilanteiden hoidon parantamiseksi. Kehitimme myös verkostoamme päättämällä palauttaa lennot Turkuun ja Tampereelle. Päätös vahvistaa yhteyksiä Suomen kasvukeskuksista kansainväliseen verkostoomme ja tarjoaa asiakkaillemme entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää kattavia jatkoyhteyksiämme yli sataan kohteeseen. Lisäksi valmistaudumme parhaillaan uusien Embraer E195-E2 -koneiden käyttöönottoon, ja olemme myös solmineet aiesopimukset kuuden käytetyn A320ceo-koneen vuokraamisesta. Kapearunkokalustomme uudistaminen tukee verkostomme kannattavaa kehittämistä ja kasvutavoitteitamme sekä vahvistaa kykyämme tarjota asiakkaillemme kilpailukykyinen verkosto ja luotettava operointi myös tulevaisuudessa. Vaikka ensimmäisen vuosipuoliskon kehitys oli vahvaa, loppuvuoden näkyvyys on tavanomaista epävarmempi Lähi-idän tilanteen vuoksi. Geopoliittinen tilanne, polttoaineen hintakehitys sekä markkinan vähittäinen normalisoituminen voivat vaikuttaa kysyntään, rajoittaa hinnoittelumahdollisuuksia ja heikentää kannattavuutta verrattuna poikkeuksellisen suotuisiin markkinaolosuhteisiin, joita nähtiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Polttoaine on edelleen yksi loppuvuoden keskeisistä epävarmuustekijöistä sekä kustannusvaikutustensa että globaaleihin polttoaineen toimitusketjuihin mahdollisesti kohdistuvien häiriöiden vuoksi. Jatkamme tilanteen aktiivista seuraamista ja keskitymme tekijöihin, joihin voimme itse vaikuttaa: kaupalliseen kilpailukykyymme, operatiiviseen luotettavuuteemme sekä kustannustehokkuuteemme. Polttoaineen saatavuus on pysynyt vakaana, eikä toimintaamme ole kohdistunut häiriöitä, mutta jatkamme myös polttoainetarpeidemme ennakoivaa turvaamista vakiintuneiden toimittajasuhteidemme avulla. Haluan kiittää lämpimästi asiakkaitamme luottamuksesta sekä kaikkia finnairilaisia erinomaisesta arvojemme mukaisesta työstä turvallisuuden, asiakkaan ja työyhteisömme hyväksi. Henkilöstömme sitoutuminen ja asiakkaidemme luottamus antavat meille vahvan pohjan jatkaa strategiamme toteuttamista myös muuttuvassa toimintaympäristössä.
Page 5
4 Keskeiset tunnusluvut miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % 2025 Liikevaihto ja kannattavuus Liikevaihto 916,7 787,7 16,4 1 694,8 1 481,9 14,4 3 106,2 Vertailukelpoinen liiketulos 78,4 10,3 > 200 77,8 -52,3 > 200 60,1 Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta 8,6 1,3 7,3 %-yks. 4,6 -3,5 8,1 %-yks. 1,9 Liiketulos 86,6 19,2 > 200 90,2 -34,2 > 200 64,2 Liiketulos, % liikevaihdosta 9,5 2,4 7,0 %-yks. 5,3 -2,3 7,6 %-yks. 2,1 Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta 17,7 12,4 5,3 %-yks. 14,6 8,1 6,5 %-yks. 13,0 Kauden tulos 58,4 12,5 > 200 49,2 -38,4 > 200 18,4 Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton, euroa 0,28 0,06 > 200 0,24 -0,19 > 200 0,09 Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu, euroa 0,28 0,06 > 200 0,24 -0,19 > 200 0,09 Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK 8,80 7,72 14,1 8,53 7,66 11,3 7,90 Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK* 8,63 8,02 7,6 8,48 8,01 5,9 8,07 Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), senttiä/ASK 8,05 7,62 5,7 8,14 7,93 2,6 7,75 CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK 5,78 5,39 7,3 5,80 5,65 2,7 5,51 Pääomarakenne Omavaraisuusaste, % - - - 20,0 15,6 4,5 %-yks. 17,3 Nettovelkaantumisaste, % - - - 57,7 151,7 -93,9 %-yks. 116,3 Korollinen nettovelka - - - 467,6 835,0 -44,0 740,3 Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk - - - 0,9 2,1 -57,3 1,8 Bruttoinvestoinnit** 71,6 72,2 -0,7 173,3 124,5 39,2 209,0 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % - - - 9,2 3,9 5,3 %-yks. 3,6 Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % - - - 37,7 24,9 12,8 %-yks. 34,2 Liikenne Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä 3 314 3 080 7,6 6 146 5 721 7,4 11 884 Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km 10 411 10 208 2,0 19 866 19 334 2,7 39 307 Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km 8 321 7 816 6,5 15 699 14 547 7,9 30 227 Matkustajakäyttöaste (PLF), % 79,9 76,6 3,4 %-yks. 79,0 75,2 3,8 %-yks. 76,9 Tarjotut henkilökilometrit ml. koneiden ulosvuokraukset, milj. km 10 411 10 620 -2,0 20 482 20 309 0,9 41 416 Strategiset tunnusluvut Nettosuosittelutulos (NPS) 42 28 47,8 39 31 27,1 32 Säännöllisyys, % 99,0 94,4 4,6 %-yks. 98,7 95,0 3,7 %-yks. 96,8 Saapumistäsmällisyys, % 81,7 79,5 2,2 %-yks. 78,1 79,0 -1,0 %-yks. 80,0 Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa, %*** 74,4 73,7 0,7 %-yks. 74,3 73,9 0,4 %-yks. 73,9 Aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä, miljoonaa - - - 2,9 2,3 26,6 2,6 Matkustajakohtainen lisämyynti, euroa* 18,53 16,11 15,0 18,75 16,47 13,8 17,29 Ympäristö Lentopolttoaineen kokonaiskulutus, tonnia 276 915 271 549 2,0 530 842 514 223 3,2 1 049 263 Uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käyttö, tonnia 4 789 3 576 33,9 8 476 6 674 27,0 16 360 Uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käyttö, % 1,7 1,3 0,4 %-yks. 1,6 1,3 0,3 %-yks. 1,6 Lentojen suorat CO₂-päästöt, tonnia 859 916 846 795 1,5 1 650 678 1 603 855 2,9 3 263 974 Lentojen suorat CO₂-päästöt, g/RTK 879,9 928,1 -5,2 894,8 936,6 -4,5 918,8 Henkilöstö Henkilöstö, keskimäärin, hlöä 6 092 5 878 3,6 5 947 5 758 3,3 5 779 Henkilöstön sitoutumisindeksi 7,4 6,4 15,6 - - - - Sairauspoissaolot, % 4,1 3,8 0,3 %-yks. 4,5 4,3 0,2 %-yks. 4,2 Tapaturmataajuus (LTIF) 4,1 5,1 -20,2 4,4 5,2 -15,9 5,2 Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk, % - - - 1,8 2,3 -0,5 %-yks. 2,0 * Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) vuonna 2025 on oikaistu 8,09 sentistä/RPK 8,07 senttiin/RPK ja matkustajakohtainen lisämyynti vuonna 2025 16,87 eurosta 17,29 euroon johtuen peruutusmaksuihin liittyvästä 5,0 miljoonan euron korjauksesta matkustajatuotoista lisämyyntiin.
Page 6
5 ** Bruttoinvestoinnit on oikaistu sisältämään konsernin rahavirtalaskelman investoinnit laivastoon ja muuhun käyttöomaisuuteen. Aiemmin se sisälsi aktivoidut käyttöomaisuushyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät uudet sopimukset, uudelleenarvostukset ja modifikaatiot, joiden yhteismäärä oli 76,7 miljoonaa euroa huhti-kesäkuussa 2025, 124,4 miljoonaa euroa tammi-kesäkuussa 2025 ja 195,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. *** Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa -mittarin vertailuluvut on oikaistu vastaamaan laskentatavan muutosta siten, että laskennassa huomioidaan vain lennätetyt matkustajat.
Page 7
6 Toimintaympäristö huhti–kesäkuussa Markkinakysyntä pysyi vahvana koko vuosineljänneksen ajan ja kasvoi edelleen Finnairin kapasiteetin kasvua nopeammin. Lähi-idän lentoliikenteeseen kohdistuneet häiriöt pienensivät markkinakapasiteettia erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä, mikä tuki korkeampia matkustajakäyttöasteita, parantuneita yksikkötuottoja ja positiivista yksikkötuottokehitystä. Aasian-liikenne Japanin johdolla vaikutti positiiviseen kehitykseen vahvimmin, ja kaukoliikenteessä myös vapaa-ajan matkojen kysyntä Thaimaahan oli vahvaa. Pohjois-Amerikan-liikenteessä kysyntä pysyi vakaana ja vahvistui kesäkautta kohti. Euroopassa kysyntä ylitti edelleen kapasiteetin kasvun, mitä tukivat vankka Suomesta lähtevien vapaa-ajan matkojen kysyntä sekä hyvällä tasolla oleva Euroopan sisäinen matkustus. Finnair on jatkanut lentämistä suurimpaan osaan Aasian-kohteistaan, vaikka reitit ovat jopa 40 % pidempiä verrattuna aikaan ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista vuonna 2022. Yhtiö on suurin eurooppalainen toimija Euroopan ja Japanin välillä. Finnair on kuitenkin rajoittanut erityisesti Kiinan-lentojaan, koska kiinalaiset lentoyhtiöt pystyvät hyödyntämään Venäjän ilmatilaa eikä lentomatkustamisen kysyntä Euroopan ja Kiinan välillä ole toistaiseksi elpynyt. Reittilentomarkkina tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna laski 1,0 % (+5,3) Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välillä. Reittilentomarkkina kasvoi 7,6 % (+11,2) Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välillä mutta laski 7,3 % (-0,4) Finnairin Pohjois-Amerikan- ja Euroopan-kohteiden välillä. Aurinkomatkojen kesäkauden tarjontaa laajennettiin uusilla ranta- ja kaupunkilomakohteilla, ja matkapakettien matkustajamäärä kasvoi vertailukaudesta kiintiötuotannon kapasiteetin lisäyksen sekä kaupunkilomien vahvistuneen kysynnän myötä. Suomessa kuluttajakysyntää rasittivat edelleen heikko talous- ja työllisyystilanne sekä matala kuluttajaluottamus, mikä on lisännyt hintatietoisuutta ja vaikuttanut ostokäyttäytymiseen. Lisäksi geopoliittinen epävarmuus, erityisesti Lähi-idän sota, lisäsi asiakkaiden varovaisuutta ja vaikutti kohdevalintoihin etenkin itäisen Välimeren alueella. Vaikutukset Aurinkomatkojen kokonaiskysyntään jäivät kuitenkin rajallisiksi. Matkavarauksia tehtiin aiempaa lähempänä matkustusajankohtaa, mikä yhdessä Suomen ajoittain viileän ja epävakaisen sään kanssa kasvatti erityisesti äkkilähtömatkojen kysyntää. Inflaatio aiheutti edelleen kustannuspaineita, ja globaalisti kasvanut kysyntä suosittuihin matkakohteisiin on nostanut erityisesti hotellien hintoja ja heikentänyt niiden saatavuutta. Aurinkomatkojen asiakastyytyväisyys parani edelleen vertailukauden vahvalta tasolta, ja nettosuositteluindeksi (NPS) oli 67 (65). Maailmanlaajuinen lentorahtikysyntä jatkoi vahvistumistaan ja kasvoi toimialan kapasiteettia nopeammin. Lähi-idän sodan puhkeamisen seurauksena rahdin kuljetusvirroissa havaittiin alueellisia eroja ja muutoksia, mikä vaikutti sekä rahtiliikenteen rakenteeseen että alueelliseen kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Lentorahtihinnat pysyivät korkealla tasolla kysynnän ylittäessä edelleen kapasiteetin kasvun samalla, kun korkea polttoaineen hinta ylläpiti kustannuspainetta markkinalla. Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Se heikkeni euroon nähden 2,6 % vertailukaudesta. Lentopetrolin dollarihinta oli keskimäärin 87,9 % korkeampi ja eurohinta 82,8 % korkeampi kuin vertailukaudella. Finnairin suojauspolitiikan vuoksi polttoaineen markkinahinnan ja valuuttakurssien muutokset eivät kuitenkaan näy suoraan yhtiön tuloksessa, sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään.
Page 8
7 Taloudellinen kehitys huhti–kesäkuussa LIIKEVAIHTO HUHTI–KESÄKUUSSA Finnairin kokonaisliikevaihto kasvoi 16,4 % vertailukaudesta. Kasvun pääasiallinen lähde oli matkustajatuottojen nousu, jonka taustalla vaikutti Lähi-idän sodan aiheuttama markkinakapasiteetin supistuminen. Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli noin 41 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kolmannesta raportoidusta kasvusta. Liikevaihto tuotteittain miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % Matkustajatuotot 718,0 626,8 14,6 Lisämyynti 61,4 49,6 23,7 Rahti 72,2 51,2 41,2 Matkapalvelut 65,1 60,1 8,2 Yhteensä 916,7 787,7 16,4 Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) kasvoi 14,1 % 8,80 senttiin (7,72) keskimääräisten lentolippuhintojen ja matkustajakäyttöasteen nousun sekä rahdin ja lisämyynnin hyvän kehityksen myötä. Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain Matkustajatuotot ASK RPK PLF Liikennealue 4-6/2026 4-6/2025 4-6/2026 4-6/2025 4-6/2026 4-6/2025 % Muutos %-yks. Milj. euroa Milj. euroa Milj. km Milj. km Milj. km Milj. km Aasia 258,3 216,5 3 778,3 3 642,2 3 122,6 2 792,8 82,6 6,0 Pohjois-Amerikka 86,9 82,5 1 494,1 1 596,7 1 193,8 1 161,0 79,9 7,2 Eurooppa 338,7 299,5 4 844,6 4 485,2 3 817,3 3 509,1 78,8 0,6 Lähi-itä -0,0 11,9 - 192,6 - 165,8 - -86,1 Kotimaa 35,0 32,8 294,3 291,2 186,8 187,1 63,5 -0,8 Kohdistamaton -0,9 -16,5 Yhteensä 718,0 626,8 10 411,3 10 207,8 8 320,5 7 815,9 79,9 3,4 Matkustajatuotot Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna kasvoivat 14,6 % samalla, kun matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 2,0 %. Vertailukaudella työtaistelutoimet pienensivät 36 % 12 % 47 % 0 % 5 % 0 % Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdistamaton 36 % 14 % 47 % 0 %3 % Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa 38 % 14 % 46 % 0 %2 % Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa
Page 9
8 matkustajatuottoja ja rajoittivat kapasiteettia. Tarjotut henkilökilometrit koneiden ulosvuokraukset miehistöineen huomioiden laskivat 2,0 %. Lähi-idässä alkaneen sodan aiheuttaman markkinakapasiteetin supistumisen myötä matkustajamäärä kasvoi 7,6 % 3 314 200 matkustajaan, liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 6,5 %, ja matkustajakäyttöaste nousi 3,4 prosenttiyksikköä 79,9 prosenttiin. Raportoidut etäisyyteen perustuvat liikenneluvut ovat isoympyräetäisyyteen (great circle distance) pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä Aasian- lentoreittejä. Näin ollen ne eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa. Pidemmät lentoreitit huomioiva kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi katsauskauden aikana ollut noin 15 % raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi. Aasian-liikenteessä kapasiteetti kasvoi 3,7 %. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 11,8 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 6,0 prosenttiyksikköä 82,6 prosenttiin. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti laski 6,4 %, kun vuoroja Yhdysvaltoihin vähennettiin. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 2,8 %. Tämän myötä matkustajakäyttöaste nousi 7,2 prosenttiyksikköä 79,9 prosenttiin. Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 8,0 % uusien kohteiden tukemana. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 8,8 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä 78,8 prosenttiin. Lähi-idän-liikenteen kapasiteetti ja myydyt henkilökilometrit tippuivat nollaan, koska Dohan- ja Dubain- lentojen liikennöinti keskeytettiin 28.2.2026 alueen turvallisuustilanteen kiristyttyä. Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi 1,1 %. Myydyt henkilökilometrit laskivat 0,2 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste laski 0,8 prosenttiyksikköä 63,5 prosenttiin. Lisämyynti kasvoi 23,7 % 61,4 miljoonaan euroon (49,6) samalla, kun matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 15,0 % 18,53 euroon (16,11) korkeamman matkustajamäärän, parannetun dynaamisen hinnoittelun ja porrastetun matkatavaroiden hinnoittelun tukemana. Istumapaikkojen ennakkovaraukset, lisämatkatavarat ja Avios-pisteliitännäinen myynti olivat suurimmat lisämyyntierät. Myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 9,3 % samalla, kun kokonaisrahti- ja postitonnit kasvoivat 10,5 %. Rahtiliikevaihto kasvoi 41,2 % vahvan rahtimäärien kehityksen ja korkeina pysyneiden hintojen ansiosta erityisesti Aasiasta kuljetettavan rahdin osalta. Rahtimääriä ja hintoja tukivat Lähi-idän sodan puhkeamisen seurauksena lentorahtimarkkinoilla jatkuneet häiriöt. On syytä huomata, että Finnair raportoi vertailukaudella operoimiensa Qatar Airways -yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut, mutta lennoista saatavat tuotot raportoidaan kokonaisuudessaan osana matkustajatuottoja. Matkapalveluiden taloudellista kehitystä tukivat kiintiötuotannon kapasiteetin kasvu ja korkea täyttöaste, tarjonnan laajentuminen uusilla kohteilla sekä kaupunkilomien kysynnän kasvu. Kehitystä rasittivat sota Lähi- idässä, heikko talous- ja työllisyystilanne ja matala kuluttajaluottamus Suomessa sekä hotellien hintojen nousu ja rajoitettu saatavuus. Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi 7,4 %. Kiintiötuotannon täyttöaste oli 93,5 % (93,5). Matkapalveluiden liikevaihto kasvoi 8,2 % 65,1 miljoonaan euroon (60,1). Liiketoiminnan muut tuotot laskivat 20,3 % 16,9 miljoonaan euroon (21,2), koska kahden A330-lentokoneen ulosvuokraus miehistöineen (wet lease out) päättyi maaliskuussa 2026. VERTAILUKELPOISEN LIIKETULOKSEN TOIMINNALLISET KULUT HUHTI–KESÄKUUSSA Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut kasvoivat 7,1 % pääasiassa kasvaneiden henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvien kulujen, matkustaja- ja maapalvelukulujen, kiinteistö-, IT- ja muiden kulujen sekä polttoainekulujen takia. Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) kasvoi 5,7 % ja oli 8,05 senttiä (7,62). Polttoainekustannukset pois lukien yksikkökustannus kasvoi 7,3 % 5,78 senttiin (5,39).
Page 10
9 Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut (yht. 855,2 milj. euroa) miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 151,7 131,8 15,1 Polttoainekulut 236,7 227,5 4,1 Kapasiteettivuokrat 40,5 40,7 -0,6 Lentokaluston huoltokulut 64,7 63,0 2,6 Liikennöimismaksut 86,3 81,7 5,7 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut 33,8 31,8 6,1 Matkustaja- ja maapalvelut 123,1 111,1 10,8 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 34,7 24,0 44,6 Poistot 83,7 87,0 -3,8 Yhteensä 855,2 798,6 7,1 Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 8,3 %. Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, kasvoivat 4,1 % polttoaineen hinnan1 nousun myötä. Hinnan nousun vaikutusta vahvistivat korkeampi kapasiteetti sekä EU:n asettamaan uusiutuvan lentopolttoaineen sekoitevelvoitteeseen ja päästökauppaan liittyvät kulut, jotka kasvoivat 34 %. Polttoaineen markkinahinnan muutokset eivät näy suoraan polttoainekuluissa, sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja myös suojaamattomiin ostoihin markkinahinnan muutokset vaikuttavat sopimusteknisistä syistä viiveellä. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) parani 0,4 %. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus / myydyt tonnikilometrit (RTK)) parani 5,2 %. Useat kuluerät kasvoivat katsauskauden aikana. Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut kasvoivat pääasiassa henkilöstömäärän, palkkojen ja kannustinpalkkioiden sekä kapasiteetin kasvun vuoksi. Matkustaja- ja maapalvelukulujen kasvuun vaikuttivat korkeampi matkustajamäärä, Aurinkomatkojen kohdetarjonnan laajentuminen ja hotellien hintojen nousu. Myynti-, markkinointi- ja jakelukulujen kasvu liittyi myynnin kasvuun. Liikennöimismaksujen kasvuun vaikuttivat kapasiteetin kasvu ja hinnankorotukset. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut kasvoivat pääasiassa suurempien konsultointi- ja IT-kulujen sekä valuuttakurssimuutosten takia. 1 Polttoaineen hinnan vaikutus valuutan ja suojausten vaikutukset mukaan lukien 28 % 18 % 14 % 10 % 10 % 7 % 5 % 4 % 4 % Polttoainekulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut Matkustaja- ja maapalvelut Liikennöimismaksut Poistot Lentokaluston huoltokulut Kapasiteettivuokrat Kiinteistö-, IT- ja muut kulut Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut
Page 11
10 TULOS HUHTI–KESÄKUUSSA miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % Vertailukelpoinen EBITDA 162,1 97,3 66,6 Poistot -83,7 -87,0 3,8 Vertailukelpoinen liiketulos 78,4 10,3 > 200 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 8,2 8,9 -7,4 Liiketulos 86,6 19,2 > 200 Rahoitustuotot 8,6 5,7 52,2 Rahoituskulut -20,8 -21,4 2,6 Kurssivoitot ja -tappiot -1,8 11,0 -116,6 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,4 - - Tulos ennen veroja 73,0 14,4 > 200 Tuloverot -14,6 -1,9 <-200 Kauden tulos 58,4 12,5 > 200 Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että vertailukelpoinen liiketulos kasvoivat liikevaihdon kasvun tukemana. Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 29 miljoonaa euroa. Liiketulosta tukivat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä 1,1 miljoonaa euroa (7,5). Muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten sekä myyntivoittojen tai - tappioiden summa oli yhteensä 7,2 miljoonaa euroa (1,4), ja ne liittyivät pääasiassa kahden lentokonemoottorin myyntiin sekä aiemmin vuokratun A330-lentokoneen hankinnasta syntyneeseen positiiviseen tulosvaikutukseen. Vertailukaudella muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa kahden aiemmin vuokratun A321-lentokoneen hankinnoista syntyneeseen positiiviseen tulosvaikutukseen. Nettorahoituskulut kasvoivat, koska kurssivoitot kääntyivät tappioiksi. Kauden tulos oli 58,4 miljoonaa euroa (12,5). Taloudellinen kehitys tammi–kesäkuussa LIIKEVAIHTO TAMMI–KESÄKUUSSA Finnairin kokonaisliikevaihto kasvoi 14,4 % vertailukaudesta. Kasvun pääasiallinen lähde oli matkustajatuottojen nousu, jonka taustalla vaikutti Lähi-idän sodan aiheuttama markkinakapasiteetin supistuminen. Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli noin 72 miljoonaa euroa. Liikevaihto tuotteittain miljoonaa euroa 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % Matkustajatuotot 1 331,6 1 165,2 14,3 Lisämyynti 115,2 94,2 22,3 Rahti 124,1 101,3 22,6 Matkapalvelut 123,8 121,2 2,1 Yhteensä 1 694,8 1 481,9 14,4 Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) kasvoi 11,3 % 8,53 senttiin (7,66) keskimääräisten lentolippuhintojen ja matkustajakäyttöasteen nousun myötä.
Page 12
11 Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain Matkustajatuotot ASK RPK PLF Liikennealue 1-6/2026 1-6/2025 1-6/2026 1-6/2025 1-6/2026 1-6/2025 % Muutos %-yks. Milj. euroa Milj. euroa Milj. km Milj. km Milj. km Milj. km Aasia 503,7 412,8 7 568,0 7 119,8 6 410,8 5 574,9 84,7 6,4 Pohjois-Amerikka 139,1 132,0 2 576,4 2 630,5 1 943,5 1 875,1 75,4 4,1 Eurooppa 576,0 515,7 8 512,3 8 015,2 6 507,8 5 955,3 76,5 2,2 Lähi-itä 19,7 44,0 307,6 694,0 260,8 582,7 84,8 0,8 Kotimaa 92,8 88,6 901,2 874,7 576,2 559,1 63,9 0,0 Kohdistamaton 0,3 -28,0 Yhteensä 1 331,6 1 165,2 19 865,5 19 334,2 15 699,0 14 547,1 79,0 3,8 Matkustajatuotot Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna kasvoivat 14,3 % samalla, kun matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 2,7 %. Vertailukaudella työtaistelutoimet pienensivät matkustajatuottoja ja rajoittivat kapasiteettia. Tarjotut henkilökilometrit koneiden ulosvuokraukset miehistöineen huomioiden kasvoivat 0,9 %. Lähi-idässä alkaneen sodan aiheuttaman markkinakapasiteetin supistumisen myötä matkustajamäärä kasvoi 7,4 % 6 146 400 matkustajaan, liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 7,9 %, ja matkustajakäyttöaste nousi 3,8 prosenttiyksikköä 79,0 prosenttiin. Raportoidut etäisyyteen perustuvat liikenneluvut ovat isoympyräetäisyyteen (great circle distance) pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä Aasian- lentoreittejä. Näin ollen ne eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa. Pidemmät lentoreitit huomioiva kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi katsauskauden aikana ollut noin 15 % raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi. Aasian-liikenteessä kapasiteetti kasvoi 6,3 %. Työtaistelutoimien päättymisen ohella kapasiteettia kasvattivat useisiin kohteisiin lisätyt vuorot. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 15,0 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 6,4 prosenttiyksikköä 84,7 prosenttiin. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti laski 2,1 %. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 3,6 %. Tämän myötä matkustajakäyttöaste nousi 4,1 prosenttiyksikköä 75,4 prosenttiin. Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 6,2 % uusien kohteiden tukemana. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 9,3 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 2,2 prosenttiyksikköä 76,5 prosenttiin. 38 % 10 % 43 % 2 % 7 % 0 % Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdistamaton 38 % 13 % 43 % 2 % 4 % Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa 41 % 12 % 41 % 2 % 4 % Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa
Page 13
12 Lähi-idän-liikenteen kapasiteetti laski 55,7 %, koska Dohan- ja Dubain-lentojen liikennöinti keskeytettiin 28.2.2026 alueen turvallisuustilanteen kiristyttyä. Myydyt henkilökilometrit laskivat 55,2 %. Tämän myötä matkustajakäyttöaste nousi 0,8 prosenttiyksikköä 84,8 prosenttiin. Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi 3,0 %. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 3,1 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste pysyi vakaana 63,9 prosentissa. Lisämyynti kasvoi 22,3 % 115,2 miljoonaan euroon (94,2) ja matkustajakohtainen lisämyynti 13,8 % 18,75 euroon (16,47) korkeamman matkustajamäärän, lisämatkatavaroiden ja -palvelujen kasvaneen suosion, parannetun dynaamisen hinnoittelun sekä porrastetun matkatavaroiden hinnoittelun tukemana. Lisäksi kasvua vauhditti muutos- ja palvelumaksujen kasvu, jonka taustalla oli ei-hyvityskelpoisten lippujen tuloutuksen aikaistuminen. Istumapaikkojen ennakkovaraukset, lisämatkatavarat ja Avios-pisteliitännäinen myynti olivat suurimmat lisämyyntierät. Myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 7,1 % ja kokonaisrahti- ja postitonnit 7,1 %. Rahtiliikevaihto kasvoi 22,6 % suurempien rahtimäärien ja korkeampien hintojen ansiosta erityisesti Aasiasta kuljetettavan rahdin osalta. Rahtimääriä ja hintoja tukivat Lähi-idän sodan puhkeamisen seurauksena lentorahtimarkkinoilla syntyneet häiriöt. On syytä huomata, että Finnair raportoi operoimiensa Qatar Airways -yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut, mutta lennoista saatavat tuotot raportoidaan kokonaisuudessaan osana matkustajatuottoja. Matkapalveluiden suorituskykyä tukivat kaupunkilomien kysynnän kasvu ja kiintiötuotannon korkea täyttöaste, mutta sitä rasittivat sota Lähi-idässä, heikko taloustilanne ja matala kuluttajaluottamus Suomessa sekä hotellien hintojen nousu ja rajoitettu saatavuus. Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi 2,2 %, ja kiintiötuotannon täyttöaste oli 93,5 % (93,1). Matkapalveluiden liikevaihto kasvoi 2,1 % 123,8 miljoonaan euroon (121,2). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 4,6 % 53,3 miljoonaan euroon (51,0). Kaksi aiemmin omassa käytössä ollutta A330-lentokonetta ulosvuokrattiin ilman miehistöä (dry lease out) lokakuusta 2025 alkaen. Kahden A330-lentokoneen ulosvuokraus miehistöineen (wet lease out) puolestaan päättyi maaliskuussa 2026. VERTAILUKELPOISEN LIIKETULOKSEN TOIMINNALLISET KULUT TAMMI–KESÄKUUSSA Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut kasvoivat 5,4 % pääasiassa kasvaneiden henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvien kulujen, polttoainekulujen, matkustaja- ja maapalvelukulujen sekä kiinteistö-, IT- ja muiden kulujen takia. Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) kasvoi 2,6 % ja oli 8,14 senttiä (7,93). Polttoainekustannukset pois lukien yksikkökustannus kasvoi 2,7 % 5,80 senttiin (5,65). Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut (yht. 1 670,3 milj. euroa) 28 % 18 % 15 % 10 % 10 % 7 % 4 % 4 % 4 % Polttoainekulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut Matkustaja- ja maapalvelut Poistot Liikennöimismaksut Lentokaluston huoltokulut Kapasiteettivuokrat Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
Page 14
13 miljoonaa euroa 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 299,9 271,8 10,3 Polttoainekulut 463,9 441,0 5,2 Kapasiteettivuokrat 74,0 74,2 -0,3 Lentokaluston huoltokulut 113,5 123,0 -7,7 Liikennöimismaksut 164,5 156,7 5,0 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut 71,0 66,6 6,5 Matkustaja- ja maapalvelut 244,6 225,5 8,5 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 68,8 53,8 28,0 Poistot 170,1 172,6 -1,4 Yhteensä 1 670,3 1 585,1 5,4 Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 5,4 %. Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, kasvoivat 5,2 % johtuen polttoaineen hinnan 2 noususta, korkeammasta kapasiteetista sekä EU:n asettamaan uusiutuvan lentopolttoaineen sekoitevelvoitteeseen ja päästökauppaan liittyvistä kuluista, jotka kasvoivat 30 %. Polttoaineen markkinahinnan muutokset eivät näy suoraan polttoainekuluissa, sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja myös suojaamattomiin ostoihin markkinahinnan muutokset vaikuttavat sopimusteknisistä syistä viiveellä. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) heikkeni 0,2 %. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus / myydyt tonnikilometrit (RTK)) parani 4,5 %. Korkeampi kapasiteetti kasvatti henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviä kuluja sekä liikennöimismaksuja. Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvien kulujen kasvuun vaikuttivat lisäksi kasvanut henkilöstömäärä sekä palkkojen ja kannustinpalkkioiden nousu. Matkustaja- ja maapalveluiden kuluja kasvattivat suurempi matkustajamäärä, korkeammat jäänpoistokulut vuoden alussa, Aurinkomatkojen kohdetarjonnan laajentuminen sekä hotellien hintojen ja ateriapalveluiden yksikkökustannuksen nousu. Myynti-, markkinointi- ja jakelukulujen kasvu liittyi myynnin kasvuun. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut kasvoivat pääasiassa suurempien konsultointi- ja IT-kulujen sekä valuuttakurssierojen vuoksi. Lentokaluston huoltokulujen laskun taustalla oli ensisijaisesti vuokrattujen lentokoneiden pienempi määrä. TULOS TAMMI–KESÄKUUSSA miljoonaa euroa 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % Vertailukelpoinen EBITDA 247,9 120,3 106,1 Poistot -170,1 -172,6 1,4 Vertailukelpoinen liiketulos 77,8 -52,3 > 200 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 12,4 18,1 -31,3 Liiketulos 90,2 -34,2 > 200 Rahoitustuotot 14,8 12,9 14,9 Rahoituskulut -41,1 -44,8 8,3 Kurssivoitot ja -tappiot -3,2 16,7 -119,0 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,8 - - Tulos ennen veroja 61,6 -49,5 > 200 Tuloverot -12,4 11,1 <-200 Kauden tulos 49,2 -38,4 > 200 Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että vertailukelpoinen liiketulos kasvoivat korkeampien tuottojen tukemana. Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 51 miljoonaa euroa. Liiketulosta tukivat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä -1,2 miljoonaa euroa (12,3). Muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten sekä myyntivoittojen tai -tappioiden summa oli yhteensä 13,6 miljoonaa euroa (5,9), ja ne liittyivät pääasiassa neljän lentokonemoottorin myyntiin sekä aiemmin vuokrattujen kahden A321-lentokoneen ja yhden A330- 2 Polttoaineen hinnan vaikutus valuutan ja suojausten vaikutukset mukaan lukien
Page 15
14 lentokoneen hankinnoista syntyneeseen positiiviseen tulosvaikutukseen. Vertailukaudella muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa kolmen aiemmin vuokratun A321-lentokoneen hankinnoista syntyneeseen positiiviseen tulosvaikutukseen. Vertailukaudella Finnair teki lisäksi 0,2 miljoonan euron alaskirjauksen, joka liittyi lentokenttäalueella sijaitsevan lentokoneiden huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin. Nettorahoituskulut kasvoivat johtuen pääasiassa kurssivoittojen kääntymisestä tappioiksi. Kauden tulos kääntyi voitolliseksi ja oli 49,2 miljoonaa euroa (-38,4). Rahoitusasema ja investoinnit TASE Konsernin taseen loppusumma oli kesäkuun lopussa 4 043,5 miljoonaa euroa (31.12.2025: 3 686,9). Laivaston tasearvo kasvoi 28,2 miljoonaa euroa 1 213,4 miljoonaan euroon (31.12.2025: 1 185,2) aiemmin vuokrattujen lentokoneiden ostojen ja laivastoinvestointeihin liittyvien ennakkomaksujen myötä. Käyttöoikeuslaivaston arvo laski 34,9 miljoonaa euroa 478,8 miljoonaan euroon (31.12.2025: 513,7) johtuen poistoista ja aiemmin vuokrattujen lentokoneiden ostoista. Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat 37,3 miljoonaa euroa 192,9 miljoonaan euroon (31.12.2025: 155,7). Netotetut laskennalliset verosaamiset laskivat 165,3 miljoonaan euroon (31.12.2025: 213,3). Eläkesaamiset kasvoivat 106,0 miljoonaan euroon (31.12.2025: 94,4). Eläkevelvoitteet pysyivät muuttumattomina 0,3 miljoonassa eurossa (31.12.2025: 0,3). Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot kasvoivat 203,6 miljoonaa euroa 918,3 miljoonaan euroon (31.12.2025: 714,8) johtuen pääasiassa ostettuihin lentolippuihin liittyvän velan kasvusta 757,0 miljoonaan euroon (31.12.2025: 561,5). Oma pääoma kasvoi 810,0 miljoonaan euroon (31.12.2025: 636,7) eli 3,95 euroon osakkeelta (31.12.2025: 3,11) johtuen pääasiassa suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta ja kauden voitollisesta tuloksesta. Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Erän suuruus laskennallisten verojen jälkeen oli kesäkuun lopussa 217,8 miljoonaa euroa (31.12.2025: 75,4). KASSAVIRTA JA RAHOITUSASEMA Rahavirta miljoonaa euroa 1-6/2026 1-6/2025 Liiketoiminnan nettorahavirta 456,5 235,8 Investointien nettorahavirta -480,6 -156,5 Rahoituksen nettorahavirta -117,5 -197,2 Liiketoiminnan nettorahavirta kasvoi pääasiassa vahvemman taloudellisen tuloksen ja lentolippumyynnin ansiosta. Investointien nettorahavirta oli negatiivinen johtuen pääasiassa investoinneista rahoitusvaroihin ja laivastoon. Myös rahoituksen nettorahavirta oli negatiivinen. Lainojen takaisinmaksut, joihin sisältyi JOLCO- (Japanese Operating Lease with Call Option) ja ECA-lainojen (Export Credit Agency) takaisinmaksuja ja lyhennyksiä, olivat yhteensä noin 41 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö maksoi lentokoneiden vuokrasopimusvelkoja sekä pääomanpalautuksen ensimmäisen erän. Pääomarakenne % 30.6.2026 31.12.2025 Omavaraisuusaste 20,0 17,3 Nettovelkaantumisaste 57,7 116,3 Omavaraisuusaste parani vuoden 2025 lopusta oman pääoman kasvun ansiosta. Myös nettovelkaantumisaste laski noin puoleen ensisijaisesti oman pääoman ja kassavarojen kasvun ansiosta.
Page 16
15 Maksuvalmius ja nettovelka miljoonaa euroa 30.6.2026 31.12.2025 Kassavarat 1 252,0 1 061,0 Oikaistut korolliset velat 1 719,5 1 801,3 Korollinen nettovelka 467,6 740,3 Yhtiön maksuvalmius oli katsauskauden lopussa hyvällä tasolla. Kassavarojen lisäksi Finnairilla on 200 miljoonan euron suuruinen vakuudellinen luottolimiittijärjestely 3 yleisiin rahoitustarpeisiin. Yhtiö käytti järjestelyyn sisältyvän yhden vuoden pituisen jatko-option maaliskuussa, minkä myötä järjestely erääntyy huhtikuussa 2028. Järjestely oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Oikaistu korollinen velka laski vuoden 2025 lopusta velkojen takaisinmaksujen ansiosta. Vuokrasopimusvelkojen osuus oli 731,5 miljoonaa euroa (31.12.2025: 762,7). INVESTOINNIT Tammi–kesäkuussa bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 173,3 miljoonaa euroa (124,5) ja kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien rahavirta (sisältäen käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit, saadut alivuokramaksut, ennakkomaksut sekä muiden pitkäaikaisten varojen muutoksen) oli -162,1 miljoonaa euroa (-123,7). Investointeihin sisältyi aiemmin vuokrattujen kahden A321-lentokoneen ja yhden A330-lentokoneen hankinnat. Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli kolme kuukautta) oli -318,5 miljoonaa euroa (- 32,8) ja on osa koko investointien nettorahavirtaa, joka oli -480,6 miljoonaa euroa (-156,5). Vuoden 2026 arvioitu investointien rahavirta, joka sisältää pelkät käyttöomaisuusinvestoinnit ja ennakkomaksut, liittyy pääosin laivastoon ja on -444 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta. Yhtiöllä oli kauden lopussa 45 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostivat noin 40,8 % koko laivaston 1 692,2 miljoonan euron tasearvosta. 4 Laivasto FINNAIRIN OPEROIMA LAIVASTO Finnairin laivastoa hallinnoi pääosin konsernin emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy ja osittain Finnair Oyj. Finnair operoi kesäkuun lopussa 54:ä* lentokonetta, joista 25 oli laajarunkokoneita ja 29 kapearunkokoneita. Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 14,7 vuotta. Finnairin operoima laivasto** 30.6.2026 Istuimia Kpl Muutos 31.12.2025 verrattuna Omat*** Vuokratut Keski-ikä 30.6.2026 Tilaukset Kapearunkolaivasto Airbus A319 144 5 - 5 - 25,1 - Airbus A320 174 10 - 10 - 23,9 - Airbus A321 209 14 - 14 - 11,9 - Laajarunkolaivasto Airbus A330* 279 7 -1 5 2 16,6 - Airbus A350 278/321 18 - 7 11 8,3 1 Yhteensä 54 -1 41 13 14,7 1 * A330-lentokoneista kaksi on väliaikaisesti ulosvuokrattu. ** Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate) *** Sisältää ECA-rahoitetut (Export Credit Agency) lentokoneet. 3 Luottolimiitin taloudellisena lainakovenanttina on nettovelan suhde käyttökatteeseen tasoltaan 3,75 tai sen alle. Katsauskauden lopussa Finnairin suhdeluku oli 0,9. 4 Laivaston tasearvo käsittää käyttöoikeuslaivaston sekä tulevien lentokonetoimitusten ennakkomaksut.
Page 17
16 LAIVASTOUUDISTUS Yhtiöllä oli kesäkuun lopussa kahdeksantoista vuosina 2015–2024 toimitettua Airbus A350 -laajarunkolentokonetta ja yksi A350-lentokone tilauksessa Airbusilta. Viimeinen laajarunkolentokone toimitetaan tämänhetkisen aikataulun mukaan Finnairille vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä. Maaliskuussa Finnair ilmoitti etenevänsä Euroopan-liikenteessä käytettävien kapearunkokoneiden uusimisessa ja solmineensa Embraerin kanssa sopimuksen 18 vahvistetusta E195-E2-konetilauksesta. Koneet tulevat Finnairin kumppanin Norran operointiin. Sopimukseen kuuluu myös optio 16 koneeseen ja osto-oikeus 12 koneeseen. Lisäksi Finnair aikoo hankkia käyttöönsä enintään 12 käytettyä Airbus A320/321ceo -konetta. Osana tätä suunnitelmaa yhtiö on jo solminut aiesopimukset kuuden A320ceo-koneen vuokraamisesta. Sopimukseen sisältyvien koneiden odotetaan tulevan yhtiön operointiin vuoden 2027 aikana. Maaliskuussa Finnair ilmoitti myös tehneensä aiesopimukset kahden Embraer E190-E1-koneen ja kahden ATR- 72-600-potkurikoneen vuokraamisesta. Koneiden odotetaan tulevan Norran operointiin syksystä 2026 alkaen. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 799 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat, vahvistetut laajarunko- ja kapearunkokoneinvestoinnit. NORRAN OPEROIMA LAIVASTO (OSTOLIIKENNELAIVASTO) Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:ltä. Norran operoima laivasto* 30.6.2026 Istuimia Kpl Muutos 31.12.2025 verrattuna Omat Vuokratut Keski-ikä 30.6.2026 Tilaukset ATR 68/70 12 - 6 6 16,9 - Embraer E190 100 12 - 9 3 18,0 - Embraer E195-E2 134 - - - - - 18 Yhteensä 24 - 15 9 17,5 18 * Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate) Strategian toteutus Strategiakaudella 2026–2029 Finnair tähtää kannattavaan kasvuun ja panostaa lisäpalveluihin, vähittäismyyntiin ja kanta-asiakasohjelmaansa asiakas keskiössä. Strategisia painopisteitä ovat moderni vähittäismyynti (valinnanvapaus), asiakasuskollisuus myös matkojen ulkopuolella (sitouttaminen), ydinasiakkaiden tarpeisiin vastaava verkosto (sopivuus) sekä yhdenmukaiset ja tehokkaat palvelut (luotettavuus). Lisätietoa näistä painopistealueista löytyy yhtiön internetsivuilta investors.finnair.com/fi/. Kunkin painopisteen keskeiset mittarit ja niiden kehitys esitetään alla. Nettosuosittelutulos (NPS), joka on Finnairin keskeinen asiakastyytyväisyyttä ja strategian onnistumista koskeva mittari, parani 39:ään (31) tammi–kesäkuussa. VALINNANVAPAUS – MODERNI VÄHITTÄISMYYNTI Valinnanvapauteen liittyvät tärkeimmät mittarit ovat matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa 5 ja matkustajakohtainen lisämyynti. Tammi–kesäkuussa modernien myyntikanavien osuus kokonaismatkustajamäärästä kasvoi 74,3 prosenttiin (73,9). Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 13,8 % 18,75 euroon (16,47). Toisella vuosineljänneksellä Finnair toi tarjolle lisää tuotepaketteja, jotka antavat asiakkaille mahdollisuuden ostaa etukäteen istumapaikan yhdessä aterian, käsimatkatavaran tai priority-palveluiden kanssa alennettuun hintaan. Myös matkavakuutus lisättiin lisämyyntivalikoimaan. 5 Modernit myyntikanavat sisältävät sekä suorat että kaikki modernit, digitaaliset epäsuorat myyntikanavat.
Page 18
17 SITOUTTAMINEN – ASIAKASUSKOLLISUUS MYÖS MATKOJEN ULKOPUOLELLA Sitouttamisen ensisijainen mittari on aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä, joka kasvoi 26,6 prosenttia ja oli kesäkuun lopussa 2,9 miljoonaa (2,3). Kasvun taustalla olivat kohdennetut ja räätälöidyt kampanjat Finnair Plus -jäsenille, uudet kumppanuudet ja tuotteet sekä järjestelmällinen osallistaminen erilaisten tapahtumien kautta. Toisella vuosineljänneksellä Finnair Plus vahvistui uusien Danske Bankin ja Verisuren kanssa solmittujen kumppanuuksien myötä, mikä tarjoaa asiakkaille enemmän mahdollisuuksia kerryttää Avios-pisteitä tai Finnair Plus -tasojäsenetuja. Myös Avios-pisteiden joustavuus parani, sillä jäsenet voivat nyt siirtää Avios-pisteitä suoraan Finnairin, Iberian, Aer Lingusin ja Vuelingin ohjelmatilien välillä. SOPIVUUS – YDINASIAKKAIDEN TARPEISIIN VASTAAVA VERKOSTO Sopivuutta koskeva päämittari on matkustajamäärä, joka kasvoi 7,4 % 6 146 400 matkustajaan tammi– kesäkuussa. Lisäksi Finnairin verkoston hyödyntämistä kuvaa vaihtomatkustajien osuus, joka kasvoi 51,6 prosenttiin (50,2). Kesäkuussa Finnair ilmoitti palauttavansa Tampereen ja Turun lentoverkostoonsa lokakuussa 2026. Uudet lennot yhdistävät Tampereen ja Turun sujuvasti Finnairin laajaan kansainväliseen verkostoon ja palvelevat erityisesti asiakkaita, jotka matkustavat Helsingistä eteenpäin. Aiemmin maaliskuussa Finnair kertoi aikovansa hankkia enintään 12 käytettyä Airbus A320/321ceo -konetta. Osana tätä suunnitelmaa yhtiö on nyt solminut aiesopimukset kuuden A320ceo-koneen vuokraamisesta. Sopimukseen sisältyvien koneiden odotetaan tulevan yhtiön operointiin vuoden 2027 aikana. Finnairin laivastoon jo kuuluvien Embraer E190 -koneiden matkustamoiden uusinta saatiin päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana, ja kaikki 12 matkustamoa on nyt uudistettu. LUOTETTAVUUS – YHDENMUKAISET JA TEHOKKAAT PALVELUT Luotettavuusmittareihin sisältyy lentojen säännöllisyys ja saapumistäsmällisyys. Tammi–kesäkuussa Finnairin lentojen säännöllisyys parani 98,7 prosenttiin (95,0). Vertailukaudella säännöllisyyttä heikensivät työtaistelutoimet. Saapumistäsmällisyys heikkeni 78,1 prosenttiin (79,0). Täsmällisyyteen vaikuttivat hankalat sääolosuhteet sekä tammi–helmikuussa että kesäkuussa. Toisella vuosineljänneksellä Finnair jatkoi asiakaskokemuksen kehittämistä muun muassa opettamalla tekoälyavustaja Sisun auttamaan asiakkaita, joiden varaukseen sisältyvä lento on peruuntunut, sekä personoimalla asiakasviestintäsisältöä tilanteissa, joissa asiakkaan matkatavarat ovat vahingoittuneet. YHTENÄINEN TIIMI, FINNAIR-BRÄNDI JA MUUT STRATEGIAN ONNISTUNEEN TOTEUTUKSEN KESKEISET MAHDOLLISTAJAT Yhtenäistä tiimiä koskevat päämittarit ovat henkilöstön vaihtuvuus ja sitoutumisindeksi. Katsauskauden lopussa Finnairin henkilöstön vaihtuvuus edellisten 12 kuukauden aikana oli 1,8 % (2,3). Henkilöstön sitoutumisindeksiä mitataan kaksi kertaa vuodessa kesäkuussa ja joulukuussa, ja tuorein luku oli 7,4 (6,4). FINNAIRIN TALOUDELLISET TAVOITTEET VUOSILLE 2026–2029 Finnairin taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa.
Page 19
18 Finnairin taloudelliset tavoitteet Tavoite Ed. 12 kk Kysynnän (matkustajamäärän) keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) strategiakaudella 6 +4 % +4 % Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali vuoden 2029 loppuun mennessä5 6–8 % 5,7 % Investoinnit strategiakaudella5, 7 2–2,5 Mrd€ N/A Nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen strategiakauden aikana5 1–2 0,9 Kassavarat liikevaihdosta strategiakauden aikana5, 8 Min 20 % 37,7 % Osingonjako tai pääomanpalautus keskimäärin 1/3 osakekohtaisesta tuloksesta 100,3 % osakekohtaisesta tuloksesta vuodelta 2025 N/A = ei saatavilla 6–8 prosentin vertailukelpoisen liikevoittomarginaalitavoitteen saavuttamisen tueksi Finnair on sitoutunut parantamaan kannattavuuttaan 100 miljoonalla eurolla strategiakauden loppuun mennessä. Tässä onnistumisen mahdollistavat strategiset aloitteet, jotka keskittyvät pääomakevyeen kannattavuusparannukseen, sekä kurinalainen kustannusten hallinta. Maaliskuussa 2026 Embraerin kanssa solmitun konetilaussopimuksen myötä Finnair arvioi strategiakauden 2026–2029 investointien kokonaismäärän olevan lähempänä ilmoitetun 2–2,5 miljardin euron vaihteluvälin ala- kuin ylälaitaa. Kestävä kehitys ja yritysvastuu Finnair tunnistaa ilmailun tärkeän roolin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, yhteyksien ja sisämarkkinoille pääsyn varmistamisessa ja on sitoutunut suojelemaan ilmasiltaa yhdestä maailman pohjoisimmista lentoliikenteen solmukohdista maailmalle. Finnair tunnistaa myös ilmailusta aiheutuvien päästöjen roolin globaalin ilmastonmuutoksen aiheuttajana, mikä edellyttää toimia ja sitoutumista yhtiön ilmastovaikutusten pienentämiseen. Nämä toimet ovat tarpeellisia myös varmistettaessa, että lentoliikenteen ihmisille ja yrityksille tarjoamien hyötyjen saatavuus voi jatkua tulevaisuudessa. Finnairin toiminnalla on olennainen vaikutus sosiaaliseen vastuullisuuteen, joka koskettaa Finnairin omaa työvoimaa, arvoketjun työntekijöitä, vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä ja asiakkaita. Finnair on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan ja kaikkien kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeusperiaatteiden kunnioittamiseen sekä omassa toiminnassaan että koko arvoketjussaan. Pitkällä aikavälillä Finnair pyrkii yhdessä toimialansa kanssa kohti nettonollapäästöjä 2050 mennessä. Ensimmäisenä askeleena Finnair on asettanut Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistaman päästövähennystavoitteen, joka tukee ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on vähentää lentämisen well-to-wake-päästöjä 34,5 % lennettyyn hyötykuormaan (RTK, myydyt tonnikilometrit) suhteutettuna vuoteen 2033 mennessä vuoden 2023 tasosta. Absoluuttisiksi CO2e-päästöiksi muutettuna tavoite vastaa noin 13 prosentin päästövähennystä. Laskenta perustuu parametreihin, jotka olivat käytössä vuoden 2024 tavoiteasetannan aikaan. Muut päästöt, kuten jättövanat (non-CO2), jotka myös vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, eivät sisälly tavoitteeseen nykyisen SBTi-ohjeistuksen mukaisesti, sillä näiden vertailtavuus CO2-päästöihin on haasteellista ja sovellettavat lieventämiskeinot ovat yhä kehitteillä. Finnair kehittää ymmärrystään kaikista ilmastoa lämmittävistä päästöistään ja tulee raportoimaan myös muiden kuin CO2-päästöjensä vaikutuksista vuoden 2026 vuosiraportissaan, kun varmennettua tietoa on saatavilla. Tavoitteessaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Finnair keskittyy ensisijaisesti uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käytön lisäämiseen ja lentokoneiden modernisointiin. Yhtiö näkee suurimman potentiaalin uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvattamisessa, sillä vaihtoehtoisten energiamuotojen hyödyntäminen lentokoneissa on viivästynyt usean vuosikymmenen päähän. Haasteina nähdään erityisesti SAF:n saatavuus ja hinta, uusien koneiden hankinta sekä sääntely. Nämä seikat voivat vaikuttaa Finnairin suunnitelmiin. 6 Taloudelliset tavoitteet on asetettu sillä oletuksella, että Venäjän ilmatila pysyy suljettuna strategiakauden ajan. 7 Sisältää jäljellä olevan A350-investoinnin, jonka toimituksen odotetaan tapahtuvan loppuvuodesta 2026 8 Sisältää käyttämättömän luottolimiittijärjestelyn
Page 20
19 Kestävän kehityksen mittaristo 1–6/2026 1–6/2025 Päästötehokkuus (well-to-wake), CO2 g/RTK 947 989 Uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käyttö, % 1,6 1,3 Saavutettavuuden NPS 44 44 Tapaturmataajuus (LTIF) 4,4 5,2 Henkilöstön sitoutumisindeksi* 7,4 6,4 * Henkilöstön sitoutumisindeksiä mitataan kaksi kertaa vuodessa kesäkuussa ja joulukuussa. Taulukossa esitetään tuorein luku. Tammi–kesäkuussa Finnairin lentämisen päästötehokkuus parani 4,2 % vertailukauteen nähden. Parannus johtui pääasiassa laajarunkokoneiden suuremmista käyttöasteista sekä kapearunkolaivaston polttoainetehokkuuden paranemisesta. Kapearunkolaivaston polttoainetehokkuuden kehitystä vauhditti lentäjien polttoainesäästömenetelmien aiempaa laajempi hyödyntäminen. Finnair käytti tammi–kesäkuussa 8 476 tonnia (6 674) uusiutuvaa lentopolttoainetta, mikä vastasi 1,6 % (1,3) lentopolttoaineen kokonaiskulutuksesta. Tästä valtaosa muodostui EU:n polttoainetoimittajille säätämän velvoitteen myötä tankatusta SAF:sta. Käytetty SAF oli kokonaisuudessaan ISCC RED -sertifioitua. Finnairin asiakkaiden on ollut mahdollista tukea SAF:n käyttöä lentovarauksensa yhteydessä 27.11.2024 alkaen. Näillä varoilla Finnair ostaa lisää SAF:ia, jota hankitaan kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen ja kolmannen vuosineljänneksen alussa. Muutokset yhtiön johdossa Finnair tiedotti 19.1.2026, että henkilöstöjohtaja Kaisa Aalto-Luoto jättää yhtiön viimeistään 30.6.2026 siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen. Finnair tiedotti 21.5.2026, että Sini Kivekäs (51, OTM, VT) on nimetty Finnairin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2026 alkaen. Hänellä on lähes kolmenkymmenen vuoden monipuolinen kokemus finanssialasta ja johtotehtävistä Nordeassa ja Aktiassa. Viimeisimmässä roolissaan Kivekäs toimi Aktiassa konsernitoiminnoista sekä henkilöstöstä vastaavana konsernin johtoryhmän jäsenenä. Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakkeet 30.6.2026 31.12.2025 Osakemäärä 204 871 392 204 811 392 Omat osakkeet 21 431 20 837 Ulkona olevat osakkeet 204 849 961 204 790 555 Markkina-arvo, milj. euroa 1 084,8 643,5 Finnairilla kesäkuun lopussa hallussaan ollut omien osakkeiden määrä vastasi 0,0 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Kaupankäynti osakkeella 1–6/2026 1–6/2025 Osakevaihto, kpl 50 887 763 51 397 342 Osakevaihto, milj. euroa 178,9 151,1 Ylin kurssi, euroa 5,53 3,97 Alin kurssi, euroa 2,70 2,21 Keskikurssi (kaupankäyntimäärillä painotettu), euroa 3,52 2,94 Päätöskurssi, euroa 5,30 2,68 Katsauskauden lopussa Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,7 % (31.12.2025: 55,7). Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 15,4 % (31.12.2025: 12,6). Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Finnairin varsinainen yhtiökokous pidettiin Vantaalla 24.3.2026. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2025 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Edellisen toimikauden hallituksen jäsenet valittiin kaikki uudelleen.
Page 21
20 Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla investors.finnair.com/fi/hallinnointi/yhtiokokous_2026. PÄÄOMANPALAUTUS Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osakkeenomistajille jaetaan pääomanpalautusta 0,09 euroa osaketta kohden. Pääomanpalautus maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,05 euroa osakkeelta maksettiin 8.4.2026. Toinen erä 0,04 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2026. Hallitus päättää 26.10.2026 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan pääomanpalautuksen toisen erän maksupäivän. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Finnairin liiketoimintaan ja sen strategian toteuttamiseen kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävä vaikutus Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen tai tulevaisuuden näkymiin vähintään seuraavien 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä. Riskien ja epävarmuustekijöiden esitysjärjestys ei kuvaa niiden keskinäistä merkittävyyttä, todennäköisyyttä tai vaikutusta. Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien, terrorismin ja kyberhyökkäysten uhkalla sekä muilla mahdollisilla ulkoisilla häiriöillä voi niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittisilla jännitteillä voi olla haitallinen vaikutus globaaliin talousympäristöön sekä Finnairin reittiverkostoon ja kannattavuuteen. Sotilaallinen liikehdintä Suomen rajan läheisyydessä voisi vähentää asiakkaiden matkustushalukkuutta. Levottomuudet tai muut jännitteet eri puolilla maailmaa voivat johtaa Finnairin liiketoiminnalle kriittisten ilmatilojen sulkemiseen. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi ja tullit voivat vaikuttaa epäsuotuisasti välittömiin ja välillisiin kustannuksiin sekä Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään markkinoille pääsyyn. Kyberhyökkäykset ja muu ulkoinen häiriötoiminta, mahdollinen Ukrainan sodan eskaloituminen sekä Lähi-idän konfliktialueiden levottomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti mm. lentomatkustuksen kysyntään, polttoaineen hintaan, vakuutusten saatavuuteen ja hinnoitteluun tai lentoverkostoon. Monet Finnairin tietojärjestelmistä ja teknologioista ovat yhteisiä muiden lentoyhtiöiden kanssa, ja kyberhyökkäykset tai järjestelmäviat voisivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä Finnairin ja/tai toimialan toiminnassa. Makrotaloudellinen ympäristö voi vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoimintaan. Yleiset makrotaloudelliset olosuhteet, kuten yritysten tai kuluttajien luottamuksen heikentyminen, muutokset kulutustottumuksissa tai työllisyysasteessa, lainarahoituksen saatavuuden heikentyminen, korkojen nousu, inflaation kiihtyminen, taantuma tai verotuksen muutokset, voivat vaikuttaa haitallisesti yksityiseen kulutukseen ja siten lentomatkustuksen ja rahtiliikenteen kysyntään. Makrotaloudellisten olosuhteiden epäsuotuisa kehitys voi heikentää pääoman saatavuutta. Polttoaineen hintavaihtelu voi vaikuttaa huomattavasti Finnairin taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. Polttoainekulujen nousu, häiriöt polttoaineen saatavuudessa ja tehottomat suojaustoimenpiteet suhteessa markkinahintojen muutoksiin voivat johtaa kustannusten nousuun, jolla voi olla olennainen haitallinen vaikutus Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen tai tulevaisuuden näkymiin. Volatiili markkina vaikuttaa suojausinstrumenttien hintaan ja saatavuuteen. Valuuttakurssien vaihtelut erityisesti euron ja Yhdysvaltain dollarin välillä voivat vaikuttaa haitallisesti Finnairiin. Finnairin valuuttakurssiriski syntyy pääosin polttoaineiden ja lentokoneiden hankinnoista ja huolloista sekä lentokoneiden vuokramaksuista. Turvallisuusriskejä voi syntyä useista syistä, kuten teknisistä vioista, inhimillisistä virheistä, epäsuotuisista sääolosuhteista tai turvallisuusuhkista. Vakava turvallisuuspoikkeama voi vaikuttaa Finnairin toimintakykyyn, vahingoittaa yhtiön brändiä ja/tai johtaa tulevaisuudessa kalliimpaan tapaan hallita riskejä. Lentoturvallisuuteen liittyvä yleinen uutisointi voi vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin lentoturvallisuudesta, ja tällä voi olla negatiivinen vaikutus lentoyhtiöiden, mukaan lukien Finnairin, liiketoimintaan. Laatu- ja saatavuusongelmat toimittajien, tuotteiden tai palveluiden kanssa voivat aiheuttaa odottamattomia lisäkustannuksia tai häiriöitä Finnairin toiminnassa. Jotkut markkinat ovat keskittyneitä, ja niillä on rajallinen määrä toimittajia, mikä voi johtaa poikkeaviin hinnankorotuksiin, vaihtoehtoisten toimittajien heikkoon saatavuuteen tai toimintahäiriöihin. Korkea inflaatio voi johtaa odotettua suurempaan hintojen nousuun.
Page 22
21 Huono maine tai brändi tai Finnairin mainetta ja brändiä vahingoittavat tapahtumat voivat heikentää Finnairin tuotteen kysyntää. Brändi- tai maineongelmat voivat vaikeuttaa sidosryhmien tuen saamista esimerkiksi kriittisissä rahoitus-, investointi- ja kumppanuusjärjestelyissä tai pätevän henkilöstön rekrytoinnissa ja pitämisessä. Finnairin olemassa olevien tai uusien kilpailijoiden kapasiteetin kasvu, tuoteparannukset tai entistä aggressiivisempi hinnoittelu voivat vaikuttaa Finnairin palvelujen kysyntään ja tuottoon. Uudet toimijat markkinoilla voivat muuttaa Finnairin liiketoimintaa. Uusien digitaalisten ratkaisujen ja jakelukanavien käyttöönotto puolestaan sisältää sekä implementointiin että kaupalliseen menestykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Lentoliikenteeseen kohdistuu sääntelyä, jolla voi olla merkittävä vaikutus Finnairin toimintaan ja kustannusrakenteeseen. Tähän lukeutuvat muun muassa hiilidioksidipäästöihin liittyvä päästökauppasääntely, melurajoitukset, muu ympäristöperusteinen sääntely sekä yksityisyyden ja kuluttajansuojan vaatimukset. Viime vuosina sääntelyä on kiristetty useilla osa-alueilla, mikä on lisännyt yhtiön kustannuksia merkittävästi. Vaikka lähitulevaisuudessa ei odoteta merkittäviä uusia sääntelymuutoksia, sääntely-ympäristö on jatkuvassa muutoksessa, ja siihen liittyy epävarmuutta, joka voi vaikuttaa Finnairin liiketoimintaan ja kilpailukykyyn. Luonnonkatastrofit, pandemiat ja terveydelliset epidemiat sekä sääilmiöt, jotka vaikuttavat operatiivisiin kustannuksiin ja liikevaihtoon, altistavat Finnairin operatiivisten tappioiden riskeille. Epidemiat tai pandemiat voivat vaikuttaa haitallisesti lentomatkustamisen kysyntään ja vaikuttaa merkittävästi Finnairin liiketoimintaan. Lisäksi ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonriskit, kuten lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, voivat johtaa esimerkiksi lentojen peruuntumiseen, pidempiin odotusaikoihin, suurempaan polttoainekulutukseen tai korkeampiin lentokoneiden jäänpoistokuluihin ja siten aiheuttaa lisäkustannuksia Finnairille ja vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liiketulos ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin muuttuvien kustannusten erä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing- maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat esimerkiksi polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni, Ruotsin kruunu, Ison-Britannian punta, Norjan kruunu ja Etelä-Korean won. Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Finnair noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Finnair päivitti riskienhallintapolitiikkaansa joulukuussa 2025, ja suojaushorisontti pidennettiin 18 kuukaudesta 24 kuukauteen. Riskienhallintapolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 70–95 % tavoitetason ollessa 82,5 %. Tämän jälkeen suojausaste laskee jokaisella vuosineljänneksellä. Suojauksien jaksottamisella periodikohtainen polttoainekulu ei hintojen laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-pohjainen hinta, mutta toisaalta spot-hintojen noustessa polttoainekulu nousee hitaammin.
Page 23
22 Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen 1 %-yksikön muutos (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) Matkustajakäyttöaste (PLF, %) 40 milj. euroa Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) 29 milj. euroa Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) 25 milj. euroa Polttoaineherkkyydet 10 %:n muutos ilman suojauksia 10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) Polttoaine 94 milj. euroa 38 milj. euroa Polttoaineen suojaukset ja suojien keskihinnat Suojattu polttoaine, tonnia* Suojausaste* Suojien keskihinta, USD/tonnia* ** (rullaavasti seuraavat 24 kk tilinpäätöspäivästä) 7-9/2026 231 000 81 % 719 10-12/2026 195 000 71 % 757 1-3/2027 159 000 58 % 754 4-6/2027 114 000 40 % 763 7-9/2027 81 000 28 % 798 10-12/2027 36 000 13 % 738 1-3/2028 27 000 10 % 714 4-6/2028 15 000 5 % 798 Yhteensä 858 000 750 * Perustuu suojattuun ajanjaksoon, ei suojauksen kassavirtaan ** Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin painotettu keskihinta Valuuttajakauma, % 4- 6/2026 4- 6/2025 1- 6/2026 1- 6/2025 2025 Valuuttaherkkyydet USD ja JPY liiketoiminnan kassavirroille Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) (rullaavasti seuraavat 12 kk) Myyntivaluutat 10 %:n muutos ilman suojauksia 10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen EUR 71 59 67 61 60 - - - USD* 5 9 6 8 7 ks. alla ks. alla ks. alla JPY 5 7 5 6 6 22 milj. euroa 9 milj. euroa 57 % KRW 2 2 2 2 2 - - - SEK 2 4 3 4 4 - - - GBP 2 3 3 4 3 - - - NOK 2 3 2 3 3 - - - Muut 11 13 12 13 14 - - - Ostovaluutat EUR 62 64 64 62 63 - - - USD* 33 31 30 32 31 76 milj. euroa 30 milj. euroa 60 % Muut 5 5 6 6 6 - - - * Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti. TASEESEEN LIITTYVÄN VALUUTTAMÄÄRÄISEN ERÄN SUOJAAMINEN Finnairin taseeseen liittyy valuuttariskiä johtuen taseeseen sisältyvien käyttöleasingvelkojen nykyarvon kirjaamisesta taseen käyttöoikeuslaivastoon. USD-määräisten velkojen muuntamisesta syntyneet realisoituneet valuuttakurssitappiot/-voitot vaikuttavat Finnairin nettotulokseen, ja tulevaisuudessa kurssivaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen tilinpäätöshetken USD-kurssista. Finnair on vähentänyt taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloksen volatiliteettia suojautumalla valuuttakurssimuutoksilta johdannaisilla ja sijoittamalla likviditeettiä osittain valuuttamääräisiin rahastosijoituksiin. Tuleva vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin piiriin kuuluvan sopimuskannan koosta, vuokra-ajasta ja suojausasteesta. USD-määräisten korollisten velkojen (mukaan lukien IFRS 16 - liitännäiset lentokoneiden vuokrasopimusvelat) suojausaste oli kesäkuun lopussa noin 90 %.
Page 24
23 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä raportoitavia tapahtumia. Taloudellinen raportointi vuonna 2026 Finnairin taloudellisten katsausten julkistamisaikataulu vuonna 2026 on seuraava: • Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2026 tiistaina 27.10.2026 FINNAIR OYJ Hallitus Tiedotustilaisuudet Finnair järjestää tulosjulkistuslehdistötilaisuuden 22.7.2026 klo 11.00 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9, Vantaa. Tilaisuutta on mahdollista seurata myös webcastin kautta osoitteessa https://finnairgroup.videosync.fi/2026-07-22-media. Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään 22.7.2026 klo 13.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua rekisteröitymällä osoitteessa https://events.inderes.com/finnairgroup/2026-q2/dial-in. Rekisteröidyttyäsi saat konferenssipuhelinnumeron ja -tunnuksen. Webcastiin liitytään osoitteessa https://finnairgroup.events.inderes.com/2026-q2. Lisätietoja antavat: Talousjohtaja Pia Aaltonen-Forsell, p. (09) 818 4960, pia.aaltonen-forsell@finnair.com Sijoittajasuhdejohtaja Erkka Salonen, p. (09) 818 5101, erkka.salonen@finnair.com
Page 25
24 Vaihtoehtoiset tunnusluvut Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä lisätäkseen tilikausien välistä vertailukelpoisuutta sekä mahdollistaakseen paremman vertailtavuuden toimialan eri yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoiset tunnusluvut Laskentakaava Käyttötarkoitus Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Arvonalentumiset + Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutokset + Uudelleenjärjestelykulut Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen laskennassa. Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen EBITDA / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100 Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin käyttämästä velkarahoituksesta omaisuutensa rahoittamiseksi. Oikaistut korolliset velat Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. Kassavarat Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta. Korollinen nettovelka Oikaistut korolliset velat - Kassavarat Korollinen nettovelka antaa kuvan konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä. Nettovelkaantumisaste, % Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä x 100 Nettovelkaantumisaste antaa kuvan Konsernin velkaantuneisuudesta. Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Tunnusluku antaa tietoa konsernin velkaantuneisuudesta vertaamalla konsernin nettovelkoja kertyneeseen tuloon ennen korkoja, veroja ja poistoja. Bruttoinvestoinnit Investoinnit laivastoon + Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen Bruttoinvestoinnit antaa tietoa Konsernin investoinneista laivastoon ja muuhun käyttöomaisuuteen. Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % (Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk) / (Oma pääoma yhteensä + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo) Tunnusluku antaa tietoa sijoitetun pääoman tuoton seuraamiseen. Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % Kassavarat / Liikevaihto, edelliset 12 kk x 100 Tunnusluku antaa tietoa Konsernin maksuvalmiudesta kuvaamalla saatavilla olevia kassavaroja prosenttiosuutena liikevaihdosta.
Page 26
25 VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % 2025 Liiketulos 86,6 19,2 > 200 90,2 -34,2 > 200 64,2 Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset -1,1 -7,5 85,8 1,2 -12,3 109,6 -12,2 Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset -0,0 -0,1 98,0 -0,0 0,1 -102,3 0,1 Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -7,2 -1,3 <-200 -13,6 -6,0 -125,4 -14,6 Arvonalentumiset - - - - 0,2 -100,0 0,2 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutokset - - - - - - 22,4 Vertailukelpoinen liiketulos 78,4 10,3 > 200 77,8 -52,3 > 200 60,1 Poistot 83,7 87,0 -3,8 170,1 172,6 -1,4 343,6 Vertailukelpoinen EBITDA 162,1 97,3 66,6 247,9 120,3 106,1 403,7 Omavaraisuusaste miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 30.6.2026 30.6.2025 Muutos % 31.12.2025 Oma pääoma yhteensä 810,0 550,6 47,1 636,7 Oma pääoma ja velat yhteensä 4 043,5 3 534,3 14,4 3 686,9 Omavaraisuusaste, % 20,0 15,6 4,5 %-yks. 17,3 Nettovelkaantumisaste, korollinen nettovelka ja korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 30.6.2026 30.6.2025 Muutos % 31.12.2025 Vuokrasopimusvelat 731,5 840,1 -12,9 762,7 Muut korolliset velat 979,5 741,4 32,1 1 020,1 Valuutan- ja koronvaihtosopimukset* 8,6 20,9 -59,0 18,5 Oikaistut korolliset velat 1 719,5 1 602,4 7,3 1 801,3 Muut rahoitusvarat -1 017,8 -592,7 -71,7 -531,4 Rahat ja pankkisaamiset -234,2 -174,7 -34,0 -529,6 Kassavarat -1 252,0 -767,4 -63,1 -1 061,0 Korollinen nettovelka 467,6 835,0 -44,0 740,3 Oma pääoma yhteensä 810,0 550,6 47,1 636,7 Nettovelkaantumisaste, % 57,7 151,7 -93,9 %- yks. 116,3 Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk 531,3 404,9 31,2 403,7 Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk 0,9 2,1 -57,3 1,8 * Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan - ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitetiedoissa 9 ja 10, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa. Bruttoinvestoinnit miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % 2025 Investoinnit laivastoon 66,4 68,6 -3,1 164,4 118,2 39,1 193,3 Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen 5,2 3,6 45,5 8,9 6,2 42,6 15,7 Bruttoinvestoinnit 71,6 72,2 -0,7 173,3 124,5 39,2 209,0 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 30.6.2026 30.6.2025 Muutos % 31.12.2025 Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk 134,4 11,6 > 200 23,3 Rahoituskulut, edelliset 12 kk 78,2 93,4 -16,3 81,9 Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk 2,5 -15,1 116,7 -17,3 Tuotto, edelliset 12 kk 215,1 89,9 139,3 87,9 Oma pääoma yhteensä 810,0 550,6 47,1 636,7 Vuokrasopimusvelat 731,5 840,1 -12,9 762,7 Muut korolliset velat 979,5 741,4 32,1 1 020,1 Sijoitettu pääoma 2 520,9 2 132,0 18,2 2 419,5 Sijoitettu pääoma, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo 2 326,5 2 306,9* 0,8 2 455,9* Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % 9,2 3,9 5,3 %-yks. 3,6 * Sijoitettu pääoma oli 2 481,8 miljoonaa euroa 30.6.2024 ja 2 492,3 miljoonaa euroa 31.12.2024.
Page 27
26 Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 30.6.2026 30.6.2025 Muutos % 31.12.2025 Muut rahoitusvarat 1 017,8 592,7 71,7 531,4 Rahat ja pankkisaamiset 234,2 174,7 34,0 529,6 Kassavarat 1 252,0 767,4 63,1 1 061,0 Liikevaihto, edelliset 12 kk 3 319,1 3 083,1 7,7 3 106,2 Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % 37,7 24,9 12,8 %- yks. 34,2 Muut tunnusluvut Liikevaihto ja kannattavuus Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton Kauden tulos / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu Kauden tulos / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä, kun otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK). Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK) Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista. CASK ilman polttoainetta (Vertailukelpoinen liiketulos - Liikevaihto - Polttoainekulut) / ASK x 100 Liikenne Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Tarjottujen paikkojen lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajien lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä Matkustajakäyttöaste (PLF) Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä Myydyt tonnikilometrit (RTK) Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä Strategiset tunnusluvut Nettosuosittelutulos (NPS) Nettosuosittelutulos perustuu kysymykseen: "Kun ajattelette tätä matkaa kokonaisuutena, miten todennäköisesti suosittelisitte Finnairia sukulaiselle, ystävälle tai kollegalle?" Skaala on 0-10: negatiivisten vastausten osuus (vastaukset 0-6) vähennetään suosittelijoiden osuudesta (vastaukset 9-10). Tulos on +100 ja -100 välillä. Säännöllisyys Perumattomien lentojen osuus Saapumistäsmällisyys Alle 15 minuuttia myöhässä saapuneiden lentojen osuus Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa Lennätettyjen matkustajien osuus kauden lennätetystä kokonaismatkustajamäärästä Finnairin omissa suorakanavissa ja moderneissa, digitaalisissa epäsuorissa kanavissa lähtöpäivään perustuen. Näitä kanavia ovat Finnair.com, Finnair-mobiilisovellus, New Distribution Capability (NDC) -ratkaisut, Finnairin puhelinkeskukset, Aurinkomatkojen myynti ja ryhmätyökalumyynti. Aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä Aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä vuosineljänneksen lopussa Matkustajakohtainen lisämyynti Lisämyynti / matkustajamäärä Ympäristö Lentojen suorat CO₂-päästöt CO₂-päästöt Finnairin omien lentojen lentopolttoaineen kokonaiskulutuksesta, josta on vähennetty uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käyttö Henkilöstö Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotuntien määrä suhteessa suunniteltuihin työtunteihin Tapaturmataajuus (LTIF) Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk Omasta pyynnöstä lähteneiden työntekijöiden määrä edellisten 12 kuukauden aikana verrattuna työsuhteisiin keskimäärin edellisten 12 kuukauden aikana
Page 28
27 Konsernin taloudellinen puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026 KONSERNIN TULOSLASKELMA miljoonaa euroa Liite 4-6/2026 4-6/2025 1-6/2026 1-6/2025 2025 Liikevaihto 4 916,7 787,7 1 694,8 1 481,9 3 106,2 Liiketoiminnan muut tuotot 5 24,1 22,5 66,9 57,0 123,8 Liiketoiminnan kulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 6 -151,7 -131,8 -299,9 -271,8 -568,1 Polttoainekulut -236,7 -227,4 -463,9 -441,1 -879,0 Kapasiteettivuokrat -40,5 -40,7 -74,0 -74,2 -142,2 Lentokaluston huoltokulut -63,6 -55,5 -114,7 -110,7 -212,1 Liikennöimismaksut -86,3 -81,7 -164,5 -156,7 -318,2 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -33,8 -31,8 -71,0 -66,6 -129,0 Matkustaja- ja maapalvelut -123,1 -111,1 -244,6 -225,5 -459,7 Poistot ja arvonalentumiset 7 -83,7 -87,0 -170,1 -172,8 -343,7 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut -34,7 -24,0 -68,8 -53,8 -113,7 Liiketulos 86,6 19,2 90,2 -34,2 64,2 Rahoitustuotot 8,6 5,7 14,8 12,9 23,7 Rahoituskulut -20,8 -21,4 -41,1 -44,8 -81,9 Kurssivoitot ja -tappiot -1,8 11,0 -3,2 16,7 17,3 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,4 - 0,8 - - Tulos ennen veroja 73,0 14,4 61,6 -49,5 23,3 Tuloverot 11 -14,6 -1,9 -12,4 11,1 -5,0 Kauden tulos 58,4 12,5 49,2 -38,4 18,4 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 58,4 12,5 49,2 -38,4 18,4 Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton osakekohtainen tulos 0,28 0,06 0,24 -0,19 0,09 Laimennettu osakekohtainen tulos 0,28 0,06 0,24 -0,19 0,09 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 1-6/2026 1-6/2025 2025 Kauden tulos 58,4 12,5 49,2 -38,4 18,4 Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -229,8 -19,7 164,0 -26,5 -6,3 Verovaikutus 46,0 3,9 -32,8 5,3 1,3 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio 11,9 9,7 14,0 7,8 23,3 Verovaikutus -2,4 -1,9 -2,8 -1,6 -4,7 Muut laajan tuloksen erät yhteensä -174,3 -8,0 142,4 -15,0 13,6 Kauden laaja tulos -116,0 4,4 191,6 -53,4 32,0 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille -116,0 4,4 191,6 -53,4 32,0
Page 29
28 KONSERNIN TASE miljoonaa euroa Liite 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 VARAT Pitkäaikaiset varat Laivasto 12 1 213,4 1 221,0 1 185,2 Käyttöoikeuslaivasto 13 478,8 575,6 513,7 Laivasto yhteensä 1 692,2 1 796,7 1 698,9 Muu käyttöomaisuus 12 149,5 142,5 145,8 Muu käyttöoikeusomaisuus 13 122,6 139,5 131,5 Muu käyttöomaisuus yhteensä 272,1 282,0 277,3 Eläkesaamiset 106,0 98,6 94,4 Muut pitkäaikaiset varat 67,3 61,5 62,6 Laskennalliset verosaamiset 11 165,3 236,5 213,3 Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 302,9 2 475,3 2 346,5 Lyhytaikaiset varat Myyntiin liittyvät saamiset 192,9 175,0 155,7 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat 96,4 80,1 89,1 Johdannaisinstrumentit 9, 10 196,9 36,5 32,2 Muut rahoitusvarat 10 1 017,8 592,7 531,4 Rahat ja pankkisaamiset 234,2 174,7 529,6 Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 738,2 1 059,0 1 338,0 Myytävänä olevat omaisuuserät 2,4 - 2,4 Varat yhteensä 4 043,5 3 534,3 3 686,9 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 75,4 75,4 75,4 Muu oma pääoma 734,5 475,1 561,3 Oma pääoma yhteensä 810,0 550,6 636,7 Pitkäaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 14 604,4 701,7 632,3 Muut korolliset velat 14 958,3 684,5 968,6 Eläkevelvoitteet 0,3 0,6 0,3 Varaukset ja muut velat 15 73,8 94,2 86,3 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 636,9 1 481,0 1 687,5 Lyhytaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 14 127,0 138,4 130,4 Muut korolliset velat 14 21,2 56,9 51,5 Varaukset 15 14,6 16,3 8,4 Ostovelat 122,0 56,5 87,6 Johdannaisinstrumentit 9, 10 55,4 98,6 74,5 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot 16 918,3 826,6 714,8 Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat 136,7 108,6 129,7 Muut velat 201,4 200,9 165,7 Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 596,7 1 502,8 1 362,7 Velat yhteensä 3 233,5 2 983,8 3 050,2 Oma pääoma ja velat yhteensä 4 043,5 3 534,3 3 686,9
Page 30
29 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA miljoonaa euroa Osake- pääoma Muut sidotun oman pääoman rahastot Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2026 75,4 168,1 75,4 1 302,6 -984,9 636,7 Kauden tulos - - - - 49,2 49,2 Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - 131,2 - - 131,2 Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio - - 11,2 - - 11,2 Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 142,4 - - 142,4 Kauden laaja tulos - - 142,4 - 49,2 191,6 Pääomanpalautus - - - -18,4 - -18,4 Osakeperusteiset maksut - - - 0,1 - 0,1 Oma pääoma 30.6.2026 75,4 168,1 217,8 1 284,3 -935,7 810,0 miljoonaa euroa Osake- pääoma Muut sidotun oman pääoman rahastot Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2025 75,4 168,1 61,8 1 325,0 -1 003,3 627,1 Kauden tulos - - - - -38,4 -38,4 Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - -21,2 - - -21,2 Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio - - 6,2 - - 6,2 Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - -15,0 - - -15,0 Kauden laaja tulos - - -15,0 - -38,4 -53,4 Pääomanpalautus - - - -22,5 - -22,5 Osakeperusteiset maksut - - - -0,7 - -0,7 Oma pääoma 30.6.2025 75,4 168,1 46,8 1 301,8 -1 041,6 550,6 miljoonaa euroa Osake- pääoma Muut sidotun oman pääoman rahastot Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2025 75,4 168,1 61,8 1 325,0 -1 003,3 627,1 Kauden tulos - - - - 18,4 18,4 Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - -5,0 - - -5,0 Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio - - 18,7 - - 18,7 Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 13,6 - - 13,6 Kauden laaja tulos - - 13,6 - 18,4 32,0 Pääomanpalautus - - - -22,5 - -22,5 Osakeperusteiset maksut - - - 0,1 - 0,1 Oma pääoma 31.12.2025 75,4 168,1 75,4 1 302,6 -984,9 636,7
Page 31
30 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 1-6/2026 1-6/2025 2025 Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen veroja 73,0 14,4 61,6 -49,5 23,3 Poistot ja arvonalentumiset 83,7 87,0 170,1 172,8 343,7 Rahoitustuotot ja -kulut 14,0 4,7 29,5 15,3 40,9 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -0,4 - -0,8 - - Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -7,2 -1,3 -13,6 -6,0 -14,6 Varausten muutos 4,4 -12,4 13,1 -16,1 -22,9 Työsuhde-etuudet 1,7 2,5 4,2 4,9 26,8 Muut oikaisut -0,0 -0,1 0,0 0,1 0,1 Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua 6,0 -10,0 17,3 -11,0 4,0 Myynti- ja muiden saamisten muutos 6,7 3,2 -50,9 -7,7 9,2 Vaihto-omaisuuden muutos -1,8 -0,3 -3,6 -1,3 -3,4 Osto- ja muiden velkojen muutos 33,9 -22,0 277,2 186,1 86,2 Käyttöpääoman muutos 38,8 -19,1 222,7 177,1 92,1 Maksetut rahoituskulut, netto -25,4 -32,2 -30,3 -62,7 -87,4 Maksetut tuloverot -0,0 -0,0 -0,0 -0,1 -0,1 Liiketoiminnan nettorahavirta 182,6 43,7 456,5 235,8 401,9 Investointien rahavirta Investoinnit laivastoon -66,4 -68,6 -164,4 -118,2 -193,3 Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen -5,2 -3,6 -8,9 -6,2 -15,7 Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti 5,0 0,4 11,1 0,4 8,3 Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut 0,1 0,1 0,3 0,2 0,4 Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) -161,3 -27,7 -318,5 -32,8 -21,4 Muiden pitkäaikaisten varojen muutos 0,4 0,1 -0,2 0,2 0,1 Investointien nettorahavirta -227,5 -99,2 -480,6 -156,5 -221,7 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot - - - - 297,0 Lainojen takaisinmaksut -33,5 -50,4 -41,0 -106,6 -121,5 Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -33,6 -37,2 -66,3 -78,3 -150,4 Maksettu pääomanpalautus -10,2 -12,3 -10,2 -12,3 -22,5 Rahoituksen nettorahavirta -77,3 -99,9 -117,5 -197,2 2,6 Rahavirtojen muutos -122,2 -155,5 -141,6 -117,9 182,8 Rahavarat tilikauden alussa 807,2 681,4 826,7 643,8 643,8 Rahavirtojen muutos -122,2 -155,5 -141,6 -117,9 182,8 Rahavarat kauden lopussa * 685,0 525,9 685,0 525,9 826,7 * Rahavarat Muut rahoitusvarat 1 017,8 592,7 1 017,8 592,7 531,4 Rahat ja pankkisaamiset 234,2 174,7 234,2 174,7 529,6 Kassavarat 1 252,0 767,4 1 252,0 767,4 1 061,0 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti yli 3 kk) -566,9 -241,5 -566,9 -241,5 -234,3 Rahavarat 685,0 525,9 685,0 525,9 826,7
Page 32
31 Konsernin taloudellisen puolivuosikatsauksen liitetiedot 1.1.– 30.6.2026 1. LAADINTAPERUSTA Konsernin taloudellinen puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen ja sen luvut ovat tilintarkastamattomia. Puolivuosikatsaus on hyväksytty julkistettavaksi 21.7.2026. 2. LAADINTAPERIAATTEET Puolivuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet vastaavat vuoden 2025 konsernitilinpäätöksessä julkaistuja periaatteita. Puolivuosikatsauksen luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa täsmällisesti esitettyä summalukua. Raportoidut tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. 3. KESKEISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Puolivuosikatsauksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta harkinnan käyttöä laadintaperiaatteiden soveltamisessa, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Lisäksi IFRS-standardien soveltamisen yhteydessä joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tunnistetut erät, jotka edellyttävät eniten johdon arvioita ja oletuksia, tai joiden arvioihin liittyy eniten epävarmuustekijöitä, ovat laivaston ja muun käyttöomaisuuden arvostus, vuokrasopimukset, eläkevelvoitteet, lentokaluston huoltovaraukset, Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä, johdannaissopimukset ja suojauslaskenta sekä laskennalliset verosaamiset. Laatiessaan puolivuosikatsausta yhtiön johto on arvioinut myös ympäristöliitännäisten seikkojen vaikutusta puolivuosikatsauksessa käytetyissä ennusteissa. Kansainväliset konfliktit, maailmanpoliittinen epävakaus ja kauppasotien uhka aiheuttavat huomattavaa epävarmuutta toimintaympäristössä. Erityisesti polttoaineen hintaan ja saatavuuteen liittyy Lähi-idän sodan ja rauhanneuvotteluiden mahdollisen pitkittymisen myötä riskejä, joilla voi realisoituessaan olla negatiivinen vaikutus Finnairin kapasiteettiin ja taloudelliseen tulokseen. Myös ympäristösääntelyyn liittyvien kustannusten kasvu rasittaa Finnairin kannattavuutta. Lisäksi valuuttakurssien vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Finnairin johto seuraa toimintaympäristön muutosten vaikutusta liiketoimintaansa jatkuvasti, ja päivittää arvioita ja oletuksia viimeisimmän saatavillaan olevan tiedon mukaisesti. Keskeisimmistä tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä sekä ympäristöliitännäisten seikkojen vaikutuksista on kerrottu tarkemmin vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. 4. SEGMENTTITIEDOT JA LIIKEVAIHTO Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole. Finnairin vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaisliikevaihto kasvoi 14,4 % vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvua nähtiin kaikissa tuoteryhmissä. 4-6/2026, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot 258,3 86,9 338,7 -0,0 35,0 -0,9 718,0 78,3 Lisämyynti 11,2 4,1 21,9 0,0 1,4 22,8 61,4 6,7 Rahti 49,1 12,3 9,3 -0,0 0,2 1,3 72,2 7,9 Matkapalvelut 0,2 0,2 64,7 - - -0,0 65,1 7,1 Yhteensä 318,8 103,6 434,7 -0,0 36,5 23,2 916,7 100,0 Osuus % 34,8 11,3 47,4 0,0 4,0 2,5 100,0 -
Page 33
32 4-6/2025, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot 216,5 82,5 299,5 11,9 32,8 -16,5 626,8 79,6 Lisämyynti 13,9 5,7 21,2 1,0 1,6 6,3 49,6 6,3 Rahti 33,9 9,0 7,0 0,0 0,1 1,2 51,2 6,5 Matkapalvelut 0,7 0,3 59,1 0,0 - 0,0 60,1 7,6 Yhteensä 265,0 97,4 386,8 13,0 34,5 -9,0 787,7 100,0 Osuus % 33,6 12,4 49,1 1,6 4,4 -1,1 100,0 - 1-6/2026, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot 503,7 139,1 576,0 19,7 92,8 0,3 1 331,6 78,6 Lisämyynti 23,2 6,6 37,5 0,8 4,7 42,4 115,2 6,8 Rahti 82,3 20,7 17,0 1,3 0,3 2,4 124,1 7,3 Matkapalvelut 19,0 0,5 102,8 1,6 - -0,1 123,8 7,3 Yhteensä 628,3 166,9 733,3 23,4 97,8 45,0 1 694,8 100,0 Osuus % 37,1 9,8 43,3 1,4 5,8 2,7 100,0 - 1-6/2025, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot 412,8 132,0 515,7 44,0 88,6 -28,0 1 165,2 78,6 Lisämyynti 24,3 8,1 35,0 2,1 4,5 20,3 94,2 6,4 Rahti 65,6 17,0 14,2 1,7 0,3 2,6 101,3 6,8 Matkapalvelut 20,0 0,6 98,4 2,2 - -0,1 121,2 8,2 Yhteensä 522,7 157,7 663,3 50,0 93,4 -5,2 1 481,9 100,0 Osuus % 35,3 10,6 44,8 3,4 6,3 -0,4 100,0 - 2025, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot* 886,4 251,9 1 090,4 80,8 168,2 -36,8 2 440,8 78,6 Lisämyynti* 41,3 13,1 69,8 2,1 8,1 71,0 205,4 6,6 Rahti 136,0 30,9 29,0 3,0 0,5 5,7 205,1 6,6 Matkapalvelut 28,8 0,9 221,8 3,5 - -0,2 254,8 8,2 Yhteensä 1 092,5 296,8 1 411,0 89,4 176,7 39,7 3 106,2 100,0 Osuus % 35,2 9,6 45,4 2,9 5,7 1,3 100,0 - Avainluvut kvartaaleittain, edelliset 24 kk 4- 6/2026 1-3/2026 10-12/2025 7-9/2025 4-6/2025 1-3/2025 10-12/2024 7-9/2024 Liikevaihto 916,7 778,1 789,5 834,9 787,7 694,2 782,9 818,3 Matkustajatuotot* 718,0 613,6 612,8 662,8 626,8 538,4 610,9 655,3 Lisämyynti* 61,4 53,8 55,3 55,9 49,6 44,6 52,3 47,6 Rahti 72,2 51,9 55,0 48,8 51,2 50,1 55,3 52,5 Matkapalvelut 65,1 58,7 66,3 67,3 60,1 61,0 64,4 62,8 Vertailukelpoinen EBITDA 162,1 85,8 145,7 137,7 97,3 23,0 131,3 153,3 Vertailukelpoinen liiketulos 78,4 -0,6 61,7 50,7 10,3 -62,6 47,9 71,5 Liiketulos 86,6 3,6 46,4 52,1 19,2 -53,4 12,1 76,7 * Matkustajatuottoja on oikaistu lisämyyntiin 2,8 miljoonalla eurolla 7–9/2025 ja 2,2 miljoonalla eurolla 10–12/2025 peruutusmaksuihin liittyvien korjausten takia. Aiemmin raportoidut matkustajatuotot olivat 665,6 (7–9/2025), 615,1 (10–12/2025) ja 2 445,8 (2025) miljoonaa euroa. Aiemmin raportoitu lisämyynti oli 53,1 (7–9/2025), 53,1 (10–12/2025) ja 200,4 (2025) miljoonaa euroa.
Page 34
33 5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % 2025 Vuokratuotot 9,1 16,2 -43,9 36,6 40,0 -8,5 86,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 7,2 1,3 > 200 13,6 6,0 125,4 14,6 Muut tuotot 7,8 5,0 56,9 16,7 11,0 52,5 23,0 Yhteensä 24,1 22,5 6,9 66,9 57,0 17,4 123,8 Raportointikauden vuokratuotot laskivat vertailukaudesta, koska kahden miehistöineen (wet lease) ulosvuokratun A330-koneen vuokraus päättyi maaliskuussa 2026. Käyttöomaisuuden myyntivoitot koostuvat pääosin aiemmin vuokrattuna olleiden kahden A321- ja yhden A330-lentokoneen ostosta ja käytöstä poistettujen lentokonemoottoreiden myynnistä. Muut tuotot ovat eri yhtiöille myydyistä palveluista (IT-, huolto-, catering- ja lentosimulaattoripalvelut) saatuja myyntituottoja. 6. HENKILÖSTÖÖN JA MUUHUN MIEHISTÖÖN LIITTYVÄT KULUT miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % 2025 Palkat ja palkkiot -108,5 -92,4 -17,5 -213,5 -189,4 -12,7 -387,8 Maksupohjaiset järjestelyt -20,5 -17,1 -19,8 -40,4 -36,5 -10,7 -72,2 Etuuspohjaiset järjestelyt -1,8 -2,8 37,0 -3,5 -5,6 37,0 -30,4 Eläkekulut yhteensä -22,3 -19,9 -11,7 -43,9 -42,1 -4,4 -102,6 Muut sosiaalikulut -4,3 -3,5 -24,1 -8,9 -7,2 -22,5 -14,1 Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut -135,1 -115,8 -16,7 -266,3 -238,7 -11,6 -504,6 Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut -7,9 -8,4 6,0 -16,7 -17,1 2,8 -33,8 Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö -3,9 -4,7 17,8 -8,6 -10,3 17,1 -19,7 Muut henkilöstöön liittyvät kulut -4,8 -2,9 -67,2 -8,4 -5,7 -47,8 -10,0 Yhteensä -151,7 -131,8 -15,1 -299,9 -271,8 -10,3 -568,1 Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut kasvoivat pääasiassa henkilöstömäärän, palkkojen ja kannustinpalkkioiden sekä kapasiteetin kasvun vuoksi. Vuoden 2025 etuuspohjaisiin järjestelyihin sisältynyt 21,9 miljoonan euron kulu koskien Finnairin Eläkesäätiön velvoitteiden indeksoinnin osittaista palautusta jäi pysyväksi, koska Helsingin hallinto-oikeuden sitä koskeva päätös muuttui katsauskaudella lainvoimaiseksi. 7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET miljoonaa euroa 4-6/2026 4-6/2025 Muutos % 1-6/2026 1-6/2025 Muutos % 2025 Oman laivaston poistot -48,8 -49,4 1,2 -97,1 -96,5 -0,7 -193,3 Muun käyttöomaisuuden poistot -3,8 -3,9 3,4 -10,2 -7,9 -29,1 -16,0 Käyttöoikeuslaivaston poistot -25,5 -28,2 9,5 -51,7 -57,3 9,8 -112,2 Muun käyttöoikeusomaisuuden poistot -5,6 -5,5 -1,5 -11,1 -10,9 -1,7 -22,1 Poistot -83,7 -87,0 3,8 -170,1 -172,6 1,4 -343,6 Arvonalentumiset - - - - -0,2 100,0 -0,2 Yhteensä -83,7 -87,0 3,8 -170,1 -172,8 1,5 -343,7 Laivasto, muu käyttöomaisuus sekä käyttöoikeusomaisuus kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Vertailukauteen verrattuna oman laivaston poistot nousivat vuokrattuna olleiden A321- ja A330-lentokoneiden oston myötä ja vastaavasti käyttöoikeuslaivaston poistot laskivat. 8. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT Finnair käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä raportoinnissaan konsernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli Finnairin johtoryhmälle. Luvut ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja tunnuslukuja, joita Finnair käyttää kuvaamaan liiketoiminnan ja
Page 35
34 rahoitusaseman kehittymistä eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan niitä tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa. Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei sisällytetä pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien ja maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä suojauslaskennan ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia. Nämä valuuttakurssi- ja käyvän arvon muutokset huomioidaan vertailukelpoisessa tuloksessa vasta, kun ne realisoituvat. Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone- ja muiden transaktioiden voittoja ja tappioita, arvonalentumisia, tiettyjen etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksia sekä uudelleenjärjestelykuluja. 4-6/2026 4-6/2025 miljoonaa euroa Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Liikevaihto 916,7 - 916,7 787,7 - 787,7 Liiketoiminnan muut tuotot 24,1 -7,2 16,9 22,5 -1,3 21,2 Liiketoiminnan kulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut -151,7 - -151,7 -131,8 - -131,8 Polttoainekulut -236,7 -0,0 -236,7 -227,4 -0,1 -227,5 Kapasiteettivuokrat -40,5 - -40,5 -40,7 - -40,7 Lentokaluston huoltokulut -63,6 -1,1 -64,7 -55,5 -7,5 -63,0 Liikennöimismaksut -86,3 - -86,3 -81,7 - -81,7 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -33,8 - -33,8 -31,8 - -31,8 Matkustaja- ja maapalvelut -123,1 - -123,1 -111,1 - -111,1 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut -34,7 - -34,7 -24,0 - -24,0 EBITDA - - 162,1 - - 97,3 Poistot ja arvonalentumiset -83,7 - -83,7 -87,0 - -87,0 Liiketulos 86,6 -8,2 78,4 19,2 -8,9 10,3 1-6/2026 1-6/2025 2025 miljoonaa euroa Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Liikevaihto 1 694,8 - 1 694,8 1 481,9 - 1 481,9 3 106,2 - 3 106,2 Liiketoiminnan muut tuotot 66,9 -13,6 53,3 57,0 -6,0 51,0 123,8 -14,6 109,2 Liiketoiminnan kulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut -299,9 - -299,9 -271,8 - -271,8 -568,1 22,4 -545,7 Polttoainekulut -463,9 -0,0 -463,9 -441,1 0,1 -441,0 -879,0 0,1 -878,9 Kapasiteettivuokrat -74,0 - -74,0 -74,2 - -74,2 -142,2 - -142,2 Lentokaluston huoltokulut -114,7 1,2 -113,5 -110,7 -12,3 -123,0 -212,1 -12,2 -224,2 Liikennöimismaksut -164,5 - -164,5 -156,7 - -156,7 -318,2 - -318,2 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -71,0 - -71,0 -66,6 - -66,6 -129,0 - -129,0 Matkustaja- ja maapalvelut -244,6 - -244,6 -225,5 - -225,5 -459,7 - -459,7 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut -68,8 - -68,8 -53,8 0,0 -53,8 -113,7 0,0 -113,7 EBITDA - - 247,9 - - 120,3 - - 403,7 Poistot ja arvonalentumiset -170,1 - -170,1 -172,8 0,2 -172,6 -343,7 0,2 -343,6 Liiketulos 90,2 -12,4 77,8 -34,2 -18,1 -52,3 64,2 -4,1 60,1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 13,6 miljoonan euron voiton koostuen pääosin neljän lentokonemoottorin myynnistä ja kolmen aiemmin vuokratun lentokoneen ostosta sekä 1,2 miljoonan euron tappion lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomasta valuuttakurssimuutoksesta.
Page 36
35 9. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Katsauskauden aikana Finnairin hallitus myönsi vapautuksen riskihallintapolitiikan määrittämien lentopetrolisuojien osalta. Vapautus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti ja sallii tilapäisesti poikkeamisen politiikassa määritellyistä suojausrajoista. Kriisin aikana Finnair on kuitenkin pystynyt operoimaan markkinoilla ja on tällä hetkellä riskienhallintapolitiikan määrittämien suojausrajojen sisällä. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon. Johdannaissopimusten lisäksi Finnair on suojannut tasettaan Yhdysvaltain dollari -määräisillä sijoituksilla ja talletuksilla. Näiden määrä vuoden 2026 toisen neljänneksen lopussa oli noin 265 miljoonaa dollaria. Yhdysvaltain dollari heikentyi 2,8 % ja lentopetrolin hinta nousi 87,9 % vertailukaudesta. Johdannaiset, miljoonaa euroa 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 Nimellis- arvo Käypä nettoarvo Nimellis- arvo Käypä nettoarvo Nimellis- arvo Käypä nettoarvo Valuuttajohdannaiset Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) 667,2 18,5 437,9 -18,3 446,6 -0,6 Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) Ostetut optiot 77,4 0,7 43,9 0,3 56,1 0,5 Myydyt optiot 70,9 -0,1 41,8 -1,3 51,8 -0,9 Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus 445,8 8,6 74,3 -5,4 92,1 -5,0 Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä 1 261,3 27,8 598,0 -24,7 646,6 -6,0 Taseen suojaus (termiinit) 108,4 0,1 144,0 0,2 143,0 0,3 Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä 108,4 0,1 144,0 0,2 143,0 0,3 Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 369,6 27,9 742,1 -24,5 789,6 -5,7 Hyödykejohdannaiset Lentopetrolitermiinit, tonnia 763 000 96,2 572 000 -15,6 691 000 -16,2 Optiot Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia 171 000 27,3 226 000 3,9 210 000 3,0 Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia 171 000 -1,5 226 000 -11,2 210 000 -8,2 Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä 1 105 000 122,0 1 024 000 -23,0 1 111 000 -21,4 Hyödykejohdannaiset yhteensä 1 105 000 122,0 1 024 000 -23,0 1 111 000 -21,4 Valuutan- ja koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset 250,0 0,2 250,0 6,3 250,0 3,4 Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä 250,0 0,2 250,0 6,3 250,0 3,4 Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 218,5 -8,6 311,8 -20,9 274,3 -18,5 Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä 218,5 -8,6 311,8 -20,9 274,3 -18,5 Korkojohdannaiset yhteensä 468,5 -8,4 561,8 -14,6 524,3 -15,1 Johdannaiset yhteensä - 141,5 - -62,1 - -42,2
Page 37
36 10. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT VARAT JA VELAT Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista Käyvät arvot raportointikauden lopussa, miljoonaa euroa 30.6.2026 Taso 1 Taso 2 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kaupankäyntiarvopaperit 1 017,8 961,2 56,6 Kaupankäyntijohdannaiset Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 32,6 - 32,6 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 32,6 - 32,6 Valuuttajohdannaiset 28,2 - 28,2 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 8,8 - 8,8 - joista rahavirran suojauslaskennassa 19,3 - 19,3 Hyödykejohdannaiset 136,1 - 136,1 - joista rahavirran suojauslaskennassa 136,1 - 136,1 Yhteensä 1 214,7 961,2 253,5 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Kaupankäyntijohdannaiset Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 41,0 - 41,0 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 32,4 - 32,4 Valuuttajohdannaiset 0,3 - 0,3 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 0,1 - 0,1 - joista rahavirran suojauslaskennassa 0,2 - 0,2 Hyödykejohdannaiset 14,1 - 14,1 - joista rahavirran suojauslaskennassa 14,1 - 14,1 Yhteensä 55,4 - 55,4 Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä. Pääosa kaupankäyntiarvopapereista on sijoitettu matalan riskin rahamarkkinarahastoihin ja yritystodistuksiin rahoituspolitiikan mukaisesti. Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. markkinahintoina) tai epäsuorasti (ts. markkinahinnoista johdettuina). 11. TULOVEROT Efektiivinen verokanta oli 20,1 % (31.12.2025: 21,3). Raportointikaudella purettiin laskennallista verosaamista 15,4 miljoonaa euroa sekä kirjattiin laskennallinen verosaaminen 3,1 miljoonaa euroa muista väliaikaisista eroista ja -35,6 miljoonaa euroa muista laajan tuloksen eristä. Laskennallinen verosaaminen raportointikauden lopussa oli 165,3 miljoonaa euroa (31.12.2025: 213,3). Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset eivät ole muuttuneet raportointikauden aikana. Ne on esitetty tilinpäätöksen 2025 liitetiedossa 5.1 Tuloverot. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Johdon arviointi verotettavasta tuloksesta perustuu viimeisimpään puolivuosikatsauksen yhteydessä laadittuun hallituksen hyväksymään ennusteeseen. Vahvistettuihin tappioihin liittyvä lakisääteinen vanhentumisaika on 10 vuotta ja vastaavat taseeseen tällä hetkellä kirjatut laskennalliset verot vanhenevat vuosina 2030–2035. Taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan, koska ne liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Page 38
37 12. KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOS miljoonaa euroa 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 Hankintameno kauden alussa 2 868,5 2 757,0 2 757,0 Lisäykset 173,3 124,8 209,6 Vähennykset -52,2 -16,9 -53,4 Lentokonehankintojen valuuttasuojaus -13,7 7,3 6,9 Siirrot erien välillä -19,2 -25,8 -34,9 Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin -6,4 - -16,7 Hankintameno kauden lopussa 2 950,4 2 846,4 2 868,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa -1 537,5 -1 395,0 -1 395,0 Vähennykset 51,2 16,5 52,6 Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin 6,1 - 14,3 Kauden poistot -107,3 -104,4 -209,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa -1 587,5 -1 482,9 -1 537,5 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 362,9 1 363,5 1 331,1 Lisäykset käyttöomaisuuteen liittyvät pääosin kahden aiemmin vuokratun A321- ja yhden A330-lentokoneen ostoon, Embraer E195-E2-lentokoneiden ennakkomaksuihin ja lentokoneiden huoltoon liittyviin investointeihin. Siirrot erien välillä liittyvät pääosin ostettujen vuokralentokoneiden hankintamenoa vastaan purettuihin huoltovarauksiin. Puolivuosikatsauksen raportointitapaa on muutettu vastaamaan tilinpäätöksen raportointitapaa vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. 13. KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOS miljoonaa euroa 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 Kirjanpitoarvo kauden alussa 645,2 780,0 780,0 Uudet sopimukset 12,9 2,1 3,5 Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot 25,4 12,8 9,2 Vähennykset -19,3 -11,4 -13,0 Poistot -62,8 -68,2 -134,3 Arvonalentumiset - -0,2 -0,2 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 601,3 715,2 645,2 Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot liittyvät pääasiassa päättyvien vuokrasopimusten jatkamiseen. Vähennykset liittyvät Finnairin aiemmin vuokralla olleeseen kahteen A321-ja yhteen A330-lentokoneeseen, joiden vuokrasopimukset päätettiin koneiden oston yhteydessä. 14. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA Tilikauden 2026 toisella neljänneksellä Finnair lyhensi lainoja lyhennysohjelmien mukaisesti ja maksoi takaisin viimeisen Jolco-lainan. Korolliset velat Käypä arvo Kirjanpitoarvo miljoonaa euroa 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 Vuokrasopimusvelat 731,5 840,1 762,7 731,5 840,1 762,7 Joukkovelkakirjalainat 815,5 513,9 813,0 795,1 502,9 797,6 Lentokonerahoitus* 180,8 224,0 216,2 184,4 238,5 222,5 Yhteensä 1 727,8 1 577,9 1 791,9 1 711,0 1 581,5 1 782,8 * Lentokonerahoitus sisältää vientiluottotakaukset kahdelle A350-lentokoneelle. Finnairin kirjanpidossa nämä transaktiot käsitellään lainana ja kone omistettuna. Velkojen käyvät arvot (pois lukien vuokrasopimusvelat) on laskettu diskonttaamalla velkojen tulevat kassavirrat käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa ja yrityksen luottoriskipreemiota. Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän noteerattua hintaa (102,8 ja 100,5).
Page 39
38 Rahoitusvelkojen erääntymisajat 30.6.2026 miljoonaa euroa 1-12 kk 13-24 kk 25-36 kk 37-48 kk 49-60 kk Myöhemmin Yhteensä Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset 87,2 84,7 76,3 69,8 65,7 152,6 536,4 Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset 39,8 41,7 29,2 18,0 7,4 59,0 195,0 Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset - - 500,0 - 300,0 - 800,0 Lentokonerahoitus, kiinteäkorkoiset - - - - - - - Lentokonerahoitus, vaihtuvakorkoiset 21,2 21,4 21,5 21,7 21,8 76,9 184,4 Korolliset rahoitusvelat yhteensä* 148,3 147,8 627,1 109,4 394,9 288,4 1 715,9 Maksut korko- ja valuuttajohdannaisista 760,6 257,8 104,4 135,5 - - 1 258,3 Saamiset korko- ja valuuttajohdannaisista -778,5 -262,1 -104,4 -133,3 - - -1 278,3 Hyödykejohdannaiset -114,1 -8,0 0,0 - - - -122,0 Ostovelat ja muut velat 323,4 - - - - - 323,4 Korkomaksut 78,4 71,0 63,6 34,1 29,0 47,2 323,2 Yhteensä 418,0 206,5 690,7 145,7 423,9 335,6 2 220,4 Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.2025 miljoonaa euroa 1-12 kk 13-24 kk 25-36 kk 37-48 kk 49-60 kk Myöhemmin Yhteensä Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset 92,2 85,4 65,3 63,2 65,7 178,5 550,5 Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset 38,2 40,0 37,5 21,2 12,9 62,3 212,2 Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset - - - 500,0 300,0 - 800,0 Lentokonerahoitus, kiinteäkorkoiset 9,9 - - - - - 9,9 Lentokonerahoitus, vaihtuvakorkoiset 41,6 21,0 21,1 21,3 21,4 87,2 213,7 Korolliset rahoitusvelat yhteensä* 181,9 146,5 124,0 605,8 400,1 328,0 1 786,3 Maksut korko- ja valuuttajohdannaisista 658,9 24,8 4,3 21,5 - - 709,4 Saamiset korko- ja valuuttajohdannaisista -644,7 -24,8 - -19,1 - - -688,6 Hyödykejohdannaiset 18,1 3,3 - - - - 21,4 Ostovelat ja muut velat 253,4 - - - - - 253,4 Korkomaksut 81,3 71,2 65,0 59,1 30,4 53,0 360,0 Yhteensä 548,9 221,0 193,3 667,3 430,5 381,0 2 441,9 * Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko ei sisällä joukkovelkakirjalainasta tehtyä 2,6 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2024 ja erääntyy vuonna 2029, eikä 2,5 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2025 ja erääntyy vuonna 2030. Näin ollen, korollisten rahoitusvelkojen erääntymistaulukko poikkeaa tasearvosta yhteensä kulujaksotusten verran.
Page 40
39 15. VARAUKSET miljoonaa euroa 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 Lentokaluston huoltovaraus Varaus kauden alussa 90,0 143,5 143,5 Uudet varaukset 17,0 29,6 46,2 Käytetyt varaukset -4,2 -31,5 -53,0 Puretut varaukset -0,5 -1,5 -2,7 Käyttöoikeusomaisuuden palautusvaraukset -1,8 -0,6 -1,0 Siirrot erien välillä -19,6 -25,8 -34,9 Diskonttauksesta johtuvat muutokset 1,3 2,2 4,0 Kurssierot 1,2 -12,3 -12,2 Lentokaluston huoltovaraus yhteensä 83,4 103,8 90,0 Joista pitkäaikaista 69,7 88,5 82,2 Joista lyhytaikaista 13,7 15,3 7,8 Muut varaukset Varaus kauden alussa 1,3 2,2 2,2 Uudet varaukset 0,3 0,1 0,4 Käytetyt varaukset -0,0 -0,4 -0,8 Puretut varaukset - -0,2 -0,5 Muut varaukset yhteensä 1,6 1,7 1,3 Joista pitkäaikaista 0,7 0,7 0,7 Joista lyhytaikaista 0,9 1,0 0,6 Yhteensä 85,0 105,5 91,3 Joista pitkäaikaista 70,5 89,2 82,9 Joista lyhytaikaista 14,6 16,3 8,4 Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoden 2035 loppuun mennessä. Taseessa pitkäaikaiset varaukset ja muut velat 73,8 miljoonaa euroa (31.12.2025: 86,3) sisältävät varausten lisäksi muita pitkäaikaisia velkoja 3,4 miljoonaa euroa (31.12.2025: 3,4), jotka koostuvat pääosin saaduista vuokravakuuksista. 16. MYYNNIN SIIRTOVELAT JA MYYNNISTÄ SAADUT ENNAKOT miljoonaa euroa 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 Ennakkoon saadut lentolipputulot 757,0 668,1 561,5 Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus 83,0 73,6 76,9 Saadut ennakot valmismatkatuotannosta 42,4 43,1 34,9 Muut erät 35,9 41,8 41,5 Yhteensä 918,3 826,6 714,8 Muut erät sisältävät pääosin lahjakorttivelkoja ja velkoja lentoyhtiöille, jotka ovat mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business -yhteishankkeessa sekä Euroopan ja Pohjois- Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business -yhteishankkeessa.
Page 41
40 17. VASTUUSITOUMUKSET miljoonaa euroa 30.6.2026 30.6.2025 31.12.2025 Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset 54,2 57,8 47,4 Yhteensä 54,2 57,8 47,4 Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.6.2026 olivat 798,5 miljoonaa euroa (31.12.2025: 217,1) ja ne liittyvät valtaosin kapearunkokoneiden uusimissopimukseen ja muihin lentokoneisiin liittyviin investointeihin. Sitoumuksista 218,4 miljoonaa euroa sijoittuu seuraavan 12 kuukauden ajalle ja 580,2 miljoonaa euroa seuraavan 1–4 vuoden ajalle. Taseen ulkopuoliset vuokravastuut 30.6.2026 olivat 13,6 miljoonaa euroa (31.12.2025: 14,8) sisältäen pääosin lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä muita vuokrasopimuksia, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen tai jotka eivät sisällä IFRS 16 -standardin mukaista vuokrasopimusta. Nämä sisältävät pääosin kiinteistöjen ja erilaisten IT-laitteiden vuokria. 18. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Lähipiiritapahtumien laajuudessa tai määrissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointikauden aikana. Lähipiiritapahtumia kuvataan tarkemmin tilinpäätöksen 2025 liitetiedossa 4.5 Lähipiiritapahtumat. 19. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Katsauskauden jälkeen ei ole ollut raportoitavia tapahtumia, joilla olisi ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.