Page 1

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.– 30.9.2026

Page 2

1 Finnair -konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2026 Vahva kolmas vuosineljännes Heinä–syyskuu 2026 • Liikevaihto kasvoi 14,2 % 953,2 miljoonaan euroon (834,9). • Vertailukelpoinen liiketulos oli 84,0 miljoonaa euroa (50,7). Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 18 miljoonaa euroa. • Liiketulos oli 86,2 miljoonaa euroa (52,1). • Osakekohtainen tulos oli 0,29 euroa (0,15). • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 176,3 miljoonaa euroa (64,0). • Bruttoinvestoinnit olivat 52,2 miljoonaa euroa (49,5). • Matkustajamäärä kasvoi 7,0 % 3,5 miljoonaan (3,3). • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 1,6 % 10 642,3 miljoonaan kilometriin (10 473,7). Kun koneiden ulosvuokraukset miehistöineen (wet lease) lasketaan mukaan, kapasiteetti laski 2,9 %. • Matkustajakäyttöaste (PLF) nousi 2,0 prosenttiyksikköä 81,8 prosenttiin (79,8). Tammi–syyskuu 2026 • Liikevaihto kasvoi 14,3 % 2 648,0 miljoonaan euroon (2 316,7). • Vertailukelpoinen liiketulos oli 161,8 miljoonaa euroa (-1,5). Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 68 miljoonaa euroa. • Liiketulos oli 176,4 miljoonaa euroa (17,9). • Osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa (-0,04). • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 632,8 miljoonaa euroa (299,8). • Bruttoinvestoinnit olivat 225,6 miljoonaa euroa (174,0). • Matkustajamäärä kasvoi 7,3 % 9,6 miljoonaan (9,0). • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 2,3 % 30 507,9 miljoonaan kilometriin (29 807,9). Kun koneiden ulosvuokraukset miehistöineen (wet lease) lasketaan mukaan, kapasiteetti laski 0,5 %. • Matkustajakäyttöaste (PLF) nousi 3,2 prosenttiyksikköä 80,0 prosenttiin (76,8). Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.

Page 3

2 Tulevaisuuden näkymät ja ohjeistus NÄKYMÄT JA OHJEISTUS 27.10.2026 Näkymät Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2026. Finnair suunnittelee lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna noin 1 %. Kapasiteettiarvion pienentymiseen aiemmasta on vaikuttanut Lähi-itään suuntautuvien lentojen peruminen. Kapasiteettiarvio pitää sisällään koneiden ulosvuokraukset miehistöineen. Finnairin oman liikenteen matkustajamäärän odotetaan kasvavan noin 7 % vuonna 2026. Kansainväliset konfliktit, maailmanpoliittinen epävakaus ja kauppasotien uhka aiheuttavat kuitenkin huomattavaa epävarmuutta toimintaympäristössä. Erityisesti polttoaineen hintaan ja saatavuuteen liittyy Lähi- idän sodan ja rauhanneuvotteluiden mahdollisen pitkittymisen myötä riskejä, joilla voi realisoituessaan olla negatiivinen vaikutus Finnairin kapasiteettiin ja taloudelliseen tulokseen. Myös ympäristösääntelyyn liittyvien kustannusten kasvu rasittaa edelleen Finnairin kannattavuutta vuoden aikana. Riskejä käsitellään tarkemmin osiossa Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät. Ohjeistus (päivitetty 13.10.2026) Finnair ennakoi yhtiön liikevaihdon olevan 3,5–3,6 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 175–220 miljoonaa euroa vuonna 2026. Herkkyydet polttoaineen hinnalle ja valuuttakursseille Finnairin vertailukelpoinen liiketulos on herkkä polttoaineen hinnalle ja valuuttakursseille. Oheisessa taulukossa on esitetty, miten 10 % muutos polttoaineen hinnassa tai Yhdysvaltain dollarin kurssissa euroon nähden vaikuttaisi vertailukelpoiseen liiketulokseen suojaukset huomioon ottaen . Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen heikentää yhtiön vertailukelpoista liiketulosta, kun taas dollarin heikentyminen vahvistaa sitä. Herkkyydet rullaavasti seuraavat 3 kk 30.9.2026 rullaavasti seuraavat 12 kk 30.9.2026 (10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen) Polttoaine 12 milj. euroa 63 milj. euroa Yhdysvaltain dollari 6 milj. euroa 47 milj. euroa Toimitusjohtaja Turkka Kuusisto: Kolmas vuosineljännes oli Finnairille erittäin vahva. Liikevaihtomme kasvoi 14,2 % ja vertailukelpoinen liiketuloksemme parani 33 miljoonaa euroa nousten 84 miljoonaan euroon. Vertailukauden liikevaihtoa ja tulosta rasittivat työtaistelutoimet. Kuljetimme kolmannella neljänneksellä 3,5 miljoonaa matkustajaa, eli 7 % enemmän kuin vertailukaudella. Samalla matkustajakäyttöasteemme nousi 81,8 prosenttiin. Liikevaihdon kasvua ja vahvaa tulosta tuki kolmannen neljänneksen aikana vahvana pysynyt kysyntäympäristö, jossa matkustuskysyntä on jatkanut kasvuaan markkinan useista epävarmuustekijöistä huolimatta. Hyvä operatiivinen laatu ja onnistunut kustannusten hallinta tukivat tulosta. Verkostovalintamme vastasivat hyvin asiakkaiden tarpeisiin, ja matkustajatuotot kasvoivat sekä Euroopan -, Pohjois-Amerikan- että Aasian- liikenteessä. Rahtiliiketoimintamme liikevaihto kasvoi 35,4 %, kun rahtivirtoja ohjautui Lähi- idän tilanteen vuoksi pohjoiselle reitille. Lisäpalveluiden liikevaihto kasvoi 16,3 %. Asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla ja asiakkaiden nettosuositteluindeksi (NPS) kolmannella neljänneksellä oli 38. Syyskuussa Finnair palkittiin 16:tta kertaa peräkkäin Pohjois-Euroopan parhaana lentoyhtiönä, ja matkustamohenkilökuntamme nimettiin Pohjois -Euroopan parhaaksi neljättä kertaa peräkkäin. Onnistunut polttoainesuojaus on tänä vuonna tukenut kannattavuutemme parantumista ja tuonut ennakoitavuutta polttoainekustannuksiin tilanteessa, jossa lentopolttoaineen hinta on pysynyt korkealla geopoliittisen epävarmuuden jatkuessa. Vaikka lentomatkustamisen kysyntä on toistaiseksi säilynyt vahvana, korkea polttoaineen hinta sekä sen kehitykseen, inflaatioon ja korkotasoon liittyvä epävarmuus tekevät toimintaympäristöstä jatkossa haastavan. Keskimääräinen suojausasteemme vuodelle 2027 on tällä hetkellä 34 %.

Page 4

3 Operatiivinen kassavirtamme oli vahva neljänneksen aikana. Vahva kassavirta ja kassavarat tukevat strategiamme systemaattista toteutusta ja on yksi keskeisistä edellytyksistä strategiakauden 2026 –2029 noin 2,0–2,5 miljardin euron investointien rahoittamiseksi. Tämän vuoden lopulla saamme laivastoomme 19. A350 - laajarunkokoneen ja ensi vuoden aikana otamme vastaan ensimmäiset uudet Embraer E195 -E2- kapearunkokoneemme. Vahva kassavirtamme puoltaa myös pääomanpalautuksen toisen erän 0,04 euroa osakkeelta maksamista 4.11.2026. Kiitän asiakkaitamme jatkuvasta luottamuksesta, jota olette meille osoittaneet. Kiitos myös koko Finnairin tiimille vahvasta suorituksesta ja asiakkaiden matkojen turvallisuudesta ja luotettavuudesta huolehtimisesta jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Page 5

4 Keskeiset tunnusluvut miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 7-9/2026 7-9/2025 Muutos % 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % 2025 Liikevaihto ja kannattavuus Liikevaihto 953,2 834,9 14,2 2 648,0 2 316,7 14,3 3 106,2 Vertailukelpoinen liiketulos 84,0 50,7 65,5 161,8 -1,5 > 200 60,1 Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta 8,8 6,1 2,7 %-yks. 6,1 -0,1 6,2 %-yks. 1,9 Liiketulos 86,2 52,1 65,4 176,4 17,9 > 200 64,2 Liiketulos, % liikevaihdosta 9,0 6,2 2,8 %-yks. 6,7 0,8 5,9 %-yks. 2,1 Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta 17,6 16,5 1,1 %-yks. 15,7 11,1 4,6 %-yks. 13,0 Kauden tulos 59,1 30,5 93,8 108,3 -7,9 > 200 18,4 Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton, euroa 0,29 0,15 93,8 0,53 -0,04 > 200 0,09 Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu, euroa 0,29 0,15 92,1 0,53 -0,04 > 200 0,09 Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK 8,96 7,97 12,4 8,68 7,77 11,7 7,90 Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK* 8,61 7,93 8,5 8,53 7,98 6,8 8,07 Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), senttiä/ASK 8,17 7,49 9,1 8,15 7,78 4,8 7,75 CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK 5,65 5,25 7,6 5,75 5,51 4,3 5,51 Pääomarakenne Omavaraisuusaste, % - - - 24,7 17,7 7,0 %-yks. 17,3 Nettovelkaantumisaste, % - - - 32,5 133,4 -100,9 %-yks. 116,3 Korollinen nettovelka - - - 343,6 814,0 -57,8 740,3 Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk - - - 0,6 2,1 -70,7 1,8 Bruttoinvestoinnit** 52,2 49,5 5,5 225,6 174,0 29,6 209,0 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % - - - 10,3 2,7 7,7 %-yks. 3,6 Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % - - - 39,2 23,9 15,3 %-yks. 34,2 Liikenne Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä 3 482 3 253 7,0 9 628 8 974 7,3 11 884 Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km 10 642 10 474 1,6 30 508 29 808 2,3 39 307 Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km 8 706 8 355 4,2 24 405 22 902 6,6 30 227 Matkustajakäyttöaste (PLF), % 81,8 79,8 2,0 %-yks. 80,0 76,8 3,2 %-yks. 76,9 Tarjotut henkilökilometrit ml. koneiden ulosvuokraukset, milj. km 10 642 10 956 -2,9 31 125 31 266 -0,5 41 416 Strategiset tunnusluvut Nettosuosittelutulos (NPS) 38 32 19,8 39 31 24,7 32 Säännöllisyys, % 98,9 98,3 0,6 %-yks. 98,8 96,1 2,7 %-yks. 96,8 Saapumistäsmällisyys, % 79,7 79,6 0,1 %-yks. 78,6 79,2 -0,6 %-yks. 80,0 Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa, %*** 75,2 73,9 1,3 %-yks. 74,5 74,1 0,4 %-yks. 73,9 Aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä, miljoonaa - - - 2,6 2,5 5,4 2,6 Matkustajakohtainen lisämyynti, euroa* 18,66 17,18 8,6 18,72 16,73 11,9 17,29 Ympäristö Lentopolttoaineen kokonaiskulutus, tonnia 285 971 281 496 1,6 816 813 795 719 2,7 1 049 263 Uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käyttö, tonnia 4 782 5 400 -11,4 13 258 12 074 9,8 16 360 Uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käyttö, % 1,7 1,9 -0,2 %-yks. 1,6 1,5 0,1 %-yks. 1,6 Lentojen suorat CO₂-päästöt, tonnia 888 556 872 462 1,8 2 539 234 2 476 318 2,5 3 263 974 Lentojen suorat CO₂-päästöt, g/RTK 884,6 906,7 -2,4 891,2 925,8 -3,7 918,8 Henkilöstö Henkilöstö, keskimäärin, hlöä 6 110 5 886 3,8 6 001 5 800 3,5 5 779 Henkilöstön sitoutumisindeksi - - - 7,4 6,4 15,6 7,0 Sairauspoissaolot, % 4,1 3,4 0,7 %-yks. 4,4 4,0 0,4 %-yks. 4,2 Tapaturmataajuus (LTIF) 4,5 5,8 -22,3 4,3 5,6 -23,8 5,2 Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk, % - - - 1,7 2,0 -0,3 %-yks. 2,0 * Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) ja matkustajakohtainen lisämyynti -mittareiden vertailuluvut on oikaistu johtuen peruutusmaksuihin liittyvästä korjauksesta matkustajatuotoista lisämyyntiin.

Page 6

5 ** Bruttoinvestoinnit -mittarin vertailuluvut on oikaistu sisältämään konsernin rahavirtalaskelman investoinnit laivastoon ja muuhun käyttöomaisuuteen. Aiemmin se sisälsi aktivoidut käyttöomaisuushyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät uudet sopimukset, uudelleenarvostukset ja modifikaatiot. *** Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa -mittarin vertailuluvut on oikaistu vastaamaan laskentatavan muutosta siten, että laskennassa huomioidaan vain lennätetyt matkustajat.

Page 7

6 Toimintaympäristö heinä–syyskuussa Markkinakysyntä pysyi vahvana Finnairin keskeisillä markkina-alueilla koko vuosineljänneksen ajan ja kasvoi edelleen yrityksen kapasiteetin kasvua nopeammin. Lähi-idän lentoliikenteeseen kohdistuneet häiriöt pienensivät markkinakapasiteettia erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä, mikä tuki korkeampia matkustajakäyttöasteita, parantuneita lippuhintoja ja positiivista yksikkötuottokehitystä. Euroopan-liikenne oli vahvinta, mutta myös Aasian-liikenne ja Pohjois-Amerikan-liikenne kasvoivat vahvasti. Euroopassa kysyntä ylitti edelleen kapasiteetin kasvun, mitä tukivat vankka Suomesta lähtevien vapaa-ajan matkojen kysyntä sekä hyvällä tasolla oleva Euroopan sisäinen matkustus. Finnair on jatkanut lentämistä suurimpaan osaan Aasian-kohteistaan, vaikka reitit ovat jopa 40 % pidempiä verrattuna aikaan ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista vuonna 2022. Yhtiö on suurin eurooppalainen toimija Euroopan ja Japanin välillä. Finnair on kuitenkin rajoittanut erityisesti Kiinan-lentojaan, koska kiinalaiset lentoyhtiöt pystyvät hyödyntämään Venäjän ilmatilaa eikä lentomatkustamisen kysyntä Euroopan ja Kiinan välillä ole toistaiseksi elpynyt. Reittilentomarkkina tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna laski 0,5 % (+2,9) Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välillä. Reittilentomarkkina kasvoi 8,5 % (+6,3) Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välillä, mutta laski 8,3 % (-1,3) Finnairin Pohjois-Amerikan- ja Euroopan-kohteiden välillä. Aurinkomatkojen kesäkauden tarjontaa on laajennettu uusilla ranta- ja kaupunkilomakohteilla, ja matkustajamäärä kasvoi vertailukaudesta kiintiötuotannon täyttöasteen kohoamisen, kapasiteetin lisäyksen sekä kaupunkilomien kasvaneen kysynnän myötä. Italian Sisiliassa sijaitsevan Etnan tulivuoren purkaukset ja tuhkapilvet aiheuttivat ajoittain häiriöitä ja väliaikaisia sulkuja Catanian lentoasemalla, mikä johti lentoliikenteen poikkeusjärjestelyihin ja aiheutti muutoksia asiakkaiden matkustusjärjestelyihin. Suomessa kuluttajakysyntää rasittivat edelleen heikko taloustilanne ja korkea työttömyysaste, mikä lisäsi hintatietoisuutta ja vaikutti ostokäyttäytymiseen. Inflaatio aiheutti edelleen kustannuspaineita, sillä globaalisti kasvanut kysyntä suosittuihin matkakohteisiin nosti erityisesti hotellihintoja ja heikensi hotellien saatavuutta suosittuina matkustusajankohtina. Asiakastyytyväisyys oli vertailukauden hyvällä tasolla, ja nettosuosittelutulos (NPS) oli 70 (70). Maailmanlaajuinen lentorahtikysyntä jatkoi vahvistumistaan ja kasvoi toimi alan kapasiteettia nopeammin, mitä tukivat suotuisat markkinaolosuhteet maailmankaupan, valmistavan teollisuuden aktiivisuuden ja vientitilausten osalta. Vahvempi kysyntä, korkeammat käyttöasteet ja parantuneet rahtituotot ovat auttaneet kompensoimaan osan kasvaneista kustannuksista, jotka ovat johtuneet polttoainekustannusten noususta. Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Se vahvistui euroon nähden 1,5 % vertailukaudesta. Lentopetrolin dollarihinta oli keskimäärin 84,4 % korkeampi ja eurohinta 86,7 % korkeampi kuin vertailukaudella. Finnairin suojauspolitiikan vuoksi polttoaineen markkinahinnan ja valuuttakurssien muutokset eivät kuitenkaan näy suoraan yhtiön tuloksessa, sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään.

Page 8

7 Taloudellinen kehitys heinä–syyskuussa LIIKEVAIHTO HEINÄ–SYYSKUUSSA Finnairin kokonaisliikevaihto kasvoi 14,2 % vertailukaudesta. Kasvun pääasiallinen lähde oli matkustajatuottojen nousu, jonka taustalla vaikutti Lähi-idän sodan aiheuttama markkinakapasiteetin supistuminen. Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli noin 24 miljoonaa euroa. Liikevaihto tuotteittain miljoonaa euroa 7-9/2026 7-9/2025 Muutos % Matkustajatuotot 749,5 662,8 13,1 Lisämyynti 65,0 55,9 16,3 Rahti 66,1 48,8 35,4 Matkapalvelut 72,6 67,3 7,9 Yhteensä 953,2 834,9 14,2 Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) kasvoi 12,4 % 8,96 senttiin (7,97) keskimääräisten lentolippuhintojen ja matkustajakäyttöasteen nousun sekä rahdin ja lisämyynnin hyvän kehityksen myötä. Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain Matkustajatuotot ASK RPK PLF Liikennealue 7-9/2026 7-9/2025 7-9/2026 7-9/2025 7-9/2026 7-9/2025 % Muutos %-yks. Milj. euroa Milj. euroa Milj. km Milj. km Milj. km Milj. km Aasia 277,2 248,6 3 866,2 3 757,5 3 307,9 3 190,6 85,6 0,6 Pohjois-Amerikka 91,8 73,6 1 464,6 1 416,2 1 178,4 1 076,6 80,5 4,4 Eurooppa 348,6 302,9 5 058,7 4 813,7 4 057,5 3 739,5 80,2 2,5 Lähi-itä -0,0 13,5 - 222,0 - 178,6 - -80,5 Kotimaa 31,5 28,6 252,8 264,2 162,6 170,1 64,3 -0,0 Kohdistamaton 0,4 -4,3 Yhteensä 749,5 662,8 10 642,3 10 473,7 8 706,5 8 355,3 81,8 2,0 Matkustajatuotot Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna kasvoivat 13,1 % samalla, kun matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 1,6 %. Vertailukaudella työtaistelutoimet pienensivät 37% 12% 47% 0% 4% 0% Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdistamaton 36% 14% 48% 0%2% Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa 38% 13% 47% 0%2% Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa

Page 9

8 matkustajatuottoja ja rajoittivat kapasiteettia. Tarjotut henkilökilometrit koneiden ulosvuokraukset miehistöineen huomioiden laskivat 2,9 %. Matkustajamäärä kasvoi 7,0 % 3 482 000 matkustajaan, liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 4,2 %, ja matkustajakäyttöaste nousi 2,0 prosenttiyksikköä 81,8 prosenttiin. Raportoidut etäisyyteen perustuvat liikenneluvut ovat isoympyräetäisyyteen ( great circle distance) pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä Aasian - lentoreittejä. Näin ollen ne eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa. Pidemmät lentoreitit huomioiva kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi katsauskauden aikana ollut noin 15 % raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi. Aasian-liikenteessä kapasiteetti kasvoi 2,9 %. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 3,7 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä 85,6 prosenttiin. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 3,4 %. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 9,5 %. Tämän myötä matkustajakäyttöaste nousi 4,4 prosenttiyksikköä 80,5 prosenttiin. Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 5,1 % uusien kohteiden tukemana. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 8,5 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 2,5 prosenttiyksikköä 80,2 prosenttiin. Lähi-idän-liikenteen kapasiteetti ja myydyt henkilökilometrit tippuivat nollaan, koska Dohan- ja Dubain- lentojen liikennöinti keskeytettiin 28.2.2026 alueen turvallisuustilanteen kiristyttyä. Kotimaanliikenteen kapasiteetti laski 4,3 %. Myydyt henkilökilometrit laskivat 4,4 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste pysyi muuttumattomana 64,3 prosentissa. Lisämyynti kasvoi 16,3 % 65,0 miljoonaan euroon (55,9) samalla, kun matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 8,6 % 18,66 euroon (17,18) korkeamman matkustajamäärän, parannetun dynaamisen hinnoittelun ja porrastetun matkatavaroiden hinnoittelun tukemana. Istumapaikkojen ennakkovaraukset, lisämatkatavarat ja Avios-pisteliitännäinen myynti olivat suurimmat lisämyyntierät. Myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 5,1 % samalla, kun kokonaisrahti- ja postitonnit kasvoivat 6,3 %. Rahtiliikevaihto kasvoi 35,4 % vahvan rahtimäärien kehityksen ja korkeina pysyneiden hintojen ansiosta erityisesti Aasiasta kuljetettavan rahdin osalta Vaikka rahtituotot pysyivät edelleen hyvällä tasolla ja hyötyivät Lähi-idän sodan aiheuttamien lentorahtimarkkinahäiriöiden jatkumisesta, tuotoissa nähtiin vuosineljännesten välillä jonkin verran laskua markkinan sopeutuessa ja tasaantuessa alkuvaiheen huipputasoilta. On syytä huomata, että Finnair raportoi vertailukaudella operoimiensa Qatar Airways -yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut, mutta lennoista saatavat tuotot raportoidaan kokonaisuudessaan osana matkustajatuottoja. Matkapalveluiden taloudelliseen kehitykseen vaikuttivat kiintiötuotannon täyttöasteen kasvu sekä toimintaympäristön edelleen jatkunut epävarmuus. Toimintaympäristöön vaikuttivat Italian Sisiliassa sijaitsevan Etnan tulivuoren purkauksen aiheuttamat häiriöt , Suomen heikko taloustilanne ja hotellihuoneiden hintojen nousu ja hotellien rajallinen saatavuus suosituissa matkakohteissa. Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi 5,6 % vertailukaudesta. Kasvua tukivat tarjonnan laajentuminen uusilla matkakohteilla, kaupunkilomien kysynnän kasvu, kiintiötuotannon kapasiteetin lisäys ja korkea 95,6 % (93,1) täyttöaste. Matkapalveluiden liikevaihto kasvoi 7,9 % 72,6 miljoonaan euroon (67,3). Liiketoiminnan muut tuotot laskivat 25,4 % 17,8 miljoonaan euroon (23,9), koska kahden A330-lentokoneen ulosvuokraus miehistöineen (wet lease out) päättyi maaliskuussa 2026. VERTAILUKELPOISEN LIIKETULOKSEN TOIMINNALLISET KULUT HEINÄ –SYYSKUUSSA Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut kasvoivat 9,8 % pääasiassa polttoainekulujen, kasvaneiden henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvien kulujen, matkustaja- ja maapalvelukulujen, liikennöimismaksujen sekä IT- ja muiden kulujen takia. Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) kasvoi 9,1 % ja oli 8,17 senttiä (7,49). Polttoainekustannukset pois lukien yksikkökustannus kasvoi 7,6 % 5,65 senttiin (5,25).

Page 10

9 Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut (yht. 887,1 milj. euroa) miljoonaa euroa 7-9/2026 7-9/2025 Muutos % Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 150,6 134,2 12,2 Polttoainekulut 267,9 233,9 14,5 Kapasiteettivuokrat 41,8 34,9 19,8 Lentokaluston huoltokulut 51,7 52,6 -1,7 Liikennöimismaksut 88,9 84,1 5,6 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut 36,5 31,1 17,3 Matkustaja- ja maapalvelut 133,7 123,1 8,6 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 32,6 27,2 19,9 Poistot 83,5 86,9 -4,0 Yhteensä 887,1 808,0 9,8 Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 7,8 %. Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, kasvoivat 14,5 % polttoaineen hinnan 1 nousun myötä. Hinnan nousun vaikutusta vahvistivat korkeampi kapasiteetti sekä EU:n asettamaan uusiutuvan lentopolttoaineen sekoitevelvoitteeseen ja päästökauppaan liittyvät kulut, jotka kasvoivat 30 %. Polttoaineen markkinahinnan muutokset eivät näy suoraan polttoainekuluissa, sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja myös suojaamattomiin ostoihin markkinahinnan muutokset vaikuttavat sopimusteknisistä syistä viiveellä. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) heikkeni 0,2 %. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus / myydyt tonnikilometrit (RTK)) parani 2,4 %. Useat kuluerät kasvoivat katsauskauden aikana. Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut kasvoivat pääasiassa henkilöstömäärän, palkkojen ja kannustinpalkkiovarausten sekä kapasiteetin kasvun vuoksi. Matkustaja- ja maapalvelukulujen kasvuun vaikuttivat korkeampi matkustajamäärä, Aurinkomatkojen kohdetarjonnan laajentuminen ja hotellien hintojen nousu . Myynti-, markkinointi- ja jakelukulujen kasvu liittyi myynnin kasvuun. Liikennöimismaksujen kasvuun vaikuttivat kapasiteetin kasvu ja hinnankorotukset. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut kasvoivat pääasiassa suurempien konsultointi- ja IT-kulujen sekä valuuttakurssimuutosten takia. 1 Polttoaineen hinnan vaikutus valuutan ja suojausten vaikutukset mukaan lukien 30% 17% 15% 10% 9% 6% 5% 4% 4% Polttoainekulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut Matkustaja- ja maapalvelut Liikennöimismaksut Poistot Lentokaluston huoltokulut Kapasiteettivuokrat Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut Kiinteistö-, IT- ja muut kulut

Page 11

10 TULOS HEINÄ–SYYSKUUSSA miljoonaa euroa 7-9/2026 7-9/2025 Muutos % Vertailukelpoinen EBITDA 167,5 137,7 21,6 Poistot -83,5 -86,9 4,0 Vertailukelpoinen liiketulos 84,0 50,7 65,5 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2,2 1,3 61,6 Liiketulos 86,2 52,1 65,4 Rahoitustuotot 7,6 5,1 48,7 Rahoituskulut -19,8 -18,0 -10,0 Kurssivoitot ja -tappiot -0,7 0,3 <-200 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,5 - - Tulos ennen veroja 73,8 39,5 86,8 Tuloverot -14,7 -9,0 -63,0 Kauden tulos 59,1 30,5 93,8 Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että vertailukelpoinen liiketulos kasvoivat liikevaihdon kasvun tukemana. Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 18 miljoonaa euroa. Liiketulosta tukivat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä -0,2 miljoonaa euroa (0,2). Muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten sekä myyntivoittojen tai -tappioiden summa oli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (1,1). Myyntivoitot ja -tappiot liittyivät pääasiassa lentokonemoottorin myyntiin. Vertailukaudella muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa aiemmin vuokratun A321-lentokoneen hankinnasta syntyneeseen positiiviseen tulosvaikutukseen. Nettorahoituskulut olivat lähellä vertailukauden tasoa. Kauden tulos oli 59,1 miljoonaa euroa (30,5). Taloudellinen kehitys tammi–syyskuussa LIIKEVAIHTO TAMMI–SYYSKUUSSA Finnairin kokonaisliikevaihto kasvoi 14,3 % vertailukaudesta, johon vaikuttivat polttoaineen hinta, joka on osittain siirtynyt lippujen hintoihin, sekä Lähi-idän sodan aiheuttama markkinakapasiteetin väheneminen. Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli noin 96 miljoonaa euroa. Liikevaihto tuotteittain miljoonaa euroa 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % Matkustajatuotot 2 081,1 1 828,0 13,8 Lisämyynti 180,2 150,1 20,1 Rahti 190,2 150,1 26,7 Matkapalvelut 196,4 188,5 4,2 Yhteensä 2 648,0 2 316,7 14,3 Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) kasvoi 11,7 % 8,68 senttiin (7,77) keskimääräisten lentolippuhintojen ja matkustajakäyttöasteen nousun myötä.

Page 12

11 Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain Matkustajatuotot ASK RPK PLF Liikennealue 1-9/2026 1-9/2025 1-9/2026 1-9/2025 1-9/2026 1-9/2025 % Muutos %-yks. Milj. euroa Milj. euroa Milj. km Milj. km Milj. km Milj. km Aasia 780,9 661,4 11 434,2 10 877,3 9 718,7 8 765,5 85,0 4,4 Pohjois-Amerikka 230,9 205,6 4 041,1 4 046,7 3 121,9 2 951,6 77,3 4,3 Eurooppa 924,6 818,6 13 571,0 12 828,9 10 565,3 9 694,8 77,9 2,3 Lähi-itä 19,7 57,5 307,6 916,0 260,8 761,3 84,8 1,6 Kotimaa 124,3 117,2 1 154,0 1 139,0 738,8 729,1 64,0 0,0 Kohdistamaton 0,7 -32,3 Yhteensä 2 081,1 1 828,0 30 507,9 29 807,9 24 405,5 22 902,4 80,0 3,2 Matkustajatuotot Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna kasvoivat 13,8 % samalla, kun matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 2,3 %. Vertailukaudella työtaistelutoimet pienensivät matkustajatuottoja ja rajoittivat kapasiteettia. Tarjotut henkilökilometrit koneiden ulosvuokraukset miehistöineen huomioiden laskivat 0,5 %. Matkustajamäärä kasvoi 7,3 % 9 628 400 matkustajaan, liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 6,6 %, ja matkustajakäyttöaste nousi 3,2 prosenttiyksikköä 80,0 prosenttiin. Raportoidut etäisyyteen perustuvat liikenneluvut ovat isoympyräetäisyyteen ( great circle distance) pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä Aasian - lentoreittejä. Näin ollen ne eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa. Pidemmät lentoreitit huomioiva kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi katsauskauden aikana ollut noin 15 % raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi. Aasian-liikenteessä kapasiteetti kasvoi 5,1 %. Työtaistelutoimien päättymisen ohella kapasiteettia kasvattivat useisiin kohteisiin lisätyt vuorot. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 10,9 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 4,4 prosenttiyksikköä 85,0 prosenttiin. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti laski 0,1 %. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 5,8 %. Tämän myötä matkustajakäyttöaste nousi 4,3 prosenttiyksikköä 77,3 prosenttiin. Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 5,8 % uusien kohteiden tukemana. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 9,0 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 2,3 prosenttiyksikköä 77,9 prosenttiin. 38% 11% 44% 1% 6% 0% Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdistamaton 37% 13% 45% 1% 4% Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa 40% 13% 43% 1% 3% Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa

Page 13

12 Lähi-idän-liikenteen kapasiteetti laski 66,4 %, koska Dohan- ja Dubain-lentojen liikennöinti keskeytettiin 28.2.2026 alueen turvallisuustilanteen kiristyttyä. Myydyt henkilökilometrit laskivat 65,7 %. Tämän myötä matkustajakäyttöaste nousi 1,6 prosenttiyksikköä 84,8 prosenttiin. Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi 1,3 %. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 1,3 %. Näin ollen matkustajakäyttöaste säilyi muuttumattomana 64,0 prosentissa. Lisämyynti kasvoi 20,1 % 180,2 miljoonaan euroon (150,1) ja matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 11,9 % 18,72 euroon (16,73) korkeamman matkustajamäärän, lisämatkatavaroiden ja -palvelujen kasvaneen suosion, parannetun dynaamisen hinnoittelun sekä porrastetun matkatavaroiden hinnoittelun tukemana. Lisäksi kasvua vauhditti muutos- ja palvelumaksujen kasvu, jonka taustalla oli ei-hyvityskelpoisten lippujen tuloutuksen aikaistuminen. Istumapaikkojen ennakkovaraukset, lisämatkatavarat ja Avios -pisteliitännäinen myynti olivat suurimmat lisämyyntierät. Myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 6,4 % ja kokonaisrahti- ja postitonnit 6,8 %. Rahtiliikevaihto kasvoi 26,7 % suurempien rahtimäärien ja korkeampien hintojen ansiosta erityisesti Aasiasta kuljetettavan rahdin osalta. Rahtimääriä ja hintoja tukivat Lähi-idän sodan puhkeamisen seurauksena lentorahtimarkkinoilla syntyneet häiriöt. On syytä huomata, että Finnair raportoi operoimiensa Qatar Airways - yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut, mutta lennoista saatavat tuotot raportoidaan kokonaisuudessaan osana matkustajatuottoja. Matkapalveluiden suorituskykyä tukivat kaupunkilomien kysynnän kasvu ja kiintiötuotannon korkea täyttöaste, mutta sitä rasittivat sota Lähi-idässä, heikko taloustilanne ja matala kuluttajaluottamus Suomessa sekä hotellien hintojen nousu ja rajoitettu saatavuus. Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi 3,6 %, ja kiintiötuotannon täyttöaste oli 94,3 % (93,1). Matkapalveluiden liikevaihto kasvoi 4,2 % 196,4 miljoonaan euroon (188,5). Liiketoiminnan muut tuotot laskivat 5,0 % 71,2 miljoonaan euroon (74,9). Kaksi aiemmin omassa käytössä ollutta A330-lentokonetta ulosvuokrattiin ilman miehistöä (dry lease out) lokakuusta 2025 alkaen. Kahden A330-lentokoneen ulosvuokraus miehistöineen (wet lease out) puolestaan päättyi maaliskuussa 2026. VERTAILUKELPOISEN LIIKETULOKSEN TOIMINNALLISET KULUT TAMM I–SYYSKUUSSA Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut kasvoivat 6,9 % pääasiassa kasvaneiden henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvien kulujen, polttoainekulujen , matkustaja- ja maapalvelukulujen sekä kiinteistö-, IT- ja muiden kulujen takia. Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) kasvoi 4,8 % ja oli 8,15 senttiä (7,78). Polttoainekustannukset pois lukien yksikkökustannus kasvoi 4,3 % 5,75 senttiin (5,51). Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut (yht. 2 557,3 milj. euroa) 29% 18% 15% 10% 10% 6% 4% 4% 4% Polttoainekulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut Matkustaja- ja maapalvelut Poistot Liikennöimismaksut Lentokaluston huoltokulut Kapasiteettivuokrat Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut Kiinteistö-, IT- ja muut kulut

Page 14

13 miljoonaa euroa 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 450,5 406,1 10,9 Polttoainekulut 731,7 674,8 8,4 Kapasiteettivuokrat 115,7 109,1 6,1 Lentokaluston huoltokulut 165,3 175,6 -5,9 Liikennöimismaksut 253,4 240,8 5,2 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut 107,5 97,7 10,0 Matkustaja- ja maapalvelut 378,3 348,6 8,5 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 101,4 81,0 25,3 Poistot 253,6 259,5 -2,3 Yhteensä 2 557,3 2 393,2 6,9 Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 6,2 %. Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, kasvoivat 8,4 % johtuen polttoaineen hinnan 2 noususta, korkeammasta kapasiteetista sekä EU:n asettamaan uusiutuvan lentopolttoaineen sekoitevelvoitteeseen ja päästökauppaan liittyvistä kuluista, jotka kasvoivat 30 %. Polttoaineen markkinahinnan muutokset eivät näy suoraan polttoainekuluissa , sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja myös suojaamattomiin ostoihin markkinahinnan muutokset vaikuttavat sopimusteknisistä syistä viiveellä. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) heikkeni 0,2 %. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus / myydyt tonnikilometrit (RTK)) parani 3,7 %. Korkeampi kapasiteetti kasvatti henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviä kuluja sekä liikennöimismaksuja. Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvien kulujen kasvuun vaikuttivat lisäksi kasvanut henkilöstömäärä sekä palkkojen ja kannustinpalkkiovarausten nousu. Matkustaja- ja maapalveluiden kuluja kasvattivat suurempi matkustajamäärä, korkeammat jäänpoistokulut vuoden alussa, Aurinkomatkojen kohdetarjonnan laajentuminen sekä hotellien hintojen ja ateriapalveluiden yksikkökustannuksen nousu. Myynti-, markkinointi- ja jakelukulujen kasvu liittyi myynnin kasvuun. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut kasvoivat pääasiassa suurempien konsultointi- ja IT-kulujen sekä valuuttakurssierojen vuoksi. Lentokaluston huoltokulujen laskun taustalla oli ensisijaisesti vuokrattuj en lentokoneiden pienempi määrä. TULOS TAMMI–SYYSKUUSSA miljoonaa euroa 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % Vertailukelpoinen EBITDA 415,4 258,0 61,0 Poistot -253,6 -259,5 2,3 Vertailukelpoinen liiketulos 161,8 -1,5 > 200 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 14,6 19,4 -24,9 Liiketulos 176,4 17,9 > 200 Rahoitustuotot 22,4 18,0 24,5 Rahoituskulut -60,9 -62,8 3,1 Kurssivoitot ja -tappiot -3,8 17,0 -122,5 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 1,3 - - Tulos ennen veroja 135,4 -10,0 > 200 Tuloverot -27,1 2,1 <-200 Kauden tulos 108,3 -7,9 > 200 Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että vertailukelpoinen liiketulos kasvoivat korkeampien tuottojen tukemana. Vertailukaudella työtaistelutoimien välitön negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 68 miljoonaa euroa. Liiketulosta tukivat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä -1,4 miljoonaa euroa (12,5). Muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten sekä myyntivoittojen tai -tappioiden summa oli yhteensä 16,0 miljoonaa euroa (7,1). Myyntivoitot ja -tappiot liittyivät pääasiassa viiden lentokonemoottorin myyntiin sekä aiemmin vuokrattujen kahden A321- lentokoneen ja yhden 2 Polttoaineen hinnan vaikutus valuutan ja suojausten vaikutukset mukaan lukien

Page 15

14 A330-lentokoneen hankinnoista syntyneeseen positiiviseen tulosvaikutukseen. Vertailukaudella muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa neljän aiemmin vuokratun A321-lentokoneen hankinnoista syntyneeseen positiiviseen tulosvaikutukseen. Vertailukaudella Finnair teki lisäksi 0,2 miljoonan euron alaskirjauksen, joka liittyi lentokenttäalueella sijaitsevan lentokoneiden huoltohallin ja sen maa -alueen vuokrasopimuksiin. Nettorahoituskulut kasvoivat johtuen pääasiassa kurssivoittojen kääntymisestä tappioiksi. Kauden tulos kääntyi voitolliseksi ja oli 108,3 miljoonaa euroa (-7,9). Rahoitusasema ja investoinnit TASE Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa 4 281,6 miljoonaa euroa (31.12.2025: 3 686,9). Laivaston tasearvo kasvoi 20,9 miljoonaa euroa 1 206,1 miljoonaan euroon (31.12.2025: 1 185,2) aiemmin vuokrattujen lentokoneiden ostojen ja laivastoinvestointeihin liittyvien ennakkomaksujen myötä. Käyttöoikeuslaivaston arvo laski 47,3 miljoonaa euroa 466,4 miljoonaan euroon (31.12.2025: 513,7) johtuen poistoista ja aiemmin vuokrattujen lentokoneiden ostoista. Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat 37,5 miljoonaa euroa 193,1 miljoonaan euroon (31.12.2025: 155,7). Netotetut laskennalliset verosaamiset laskivat 103,4 miljoonaan euroon (31.12.2025: 213,3). Eläkesaamiset kasvoivat 115,6 miljoonaan euroon (31.12.2025: 94,4). Eläkevelvoitteet pysyivät muuttumattomina 0,3 miljoonassa eurossa (31.12.2025: 0,3). Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot kasvoivat 179,8 miljoonaa euroa 894,6 miljoonaan euroon (31.12.2025: 714,8) johtuen pääasiassa ostettuihin lentolippuihin liittyvän velan kasvusta 724,8 miljoonaan euroon (31.12.2025: 561,5). Oma pääoma kasvoi 1 058,3 miljoonaan euroon (31.12.2025: 636,7) eli 5,17 euroon osakkeelta (31.12.2025: 3,11) johtuen pääasiassa suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta ja kauden voitollisesta tuloksesta. Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Erän suuruus laskennallisten verojen jälkeen oli syyskuun lopussa 406,7 miljoonaa euroa (31.12.2025: 75,4). KASSAVIRTA JA RAHOITUSASEMA Rahavirta miljoonaa euroa 1-9/2026 1-9/2025 Liiketoiminnan nettorahavirta 632,8 299,8 Investointien nettorahavirta -624,8 -203,2 Rahoituksen nettorahavirta -154,1 -240,8 Liiketoiminnan nettorahavirta kasvoi pääasiassa vahvemman taloudellisen tuloksen ja lentolippumyynnin ansiosta. Investointien nettorahavirta oli negatiivinen johtuen pääasiassa investoinneista rahoitusvaroihin ja laivastoon. Myös rahoituksen nettorahavirta oli negatiivinen. Lainojen takaisinmaksut, joihin sisältyi JOLCO- (Japanese Operating Lease with Call Option) ja ECA-lainojen (Export Credit Agency) takaisinmaksuja ja lyhennyksiä, olivat yhteensä noin 46 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö maksoi lentokoneiden vuokrasopimusvelkoja sekä pääomanpalautuksen ensimmäisen erän. Pääomarakenne % 30.9.2026 31.12.2025 Omavaraisuusaste 24,7 17,3 Nettovelkaantumisaste 32,5 116,3 Omavaraisuusaste parani vuoden 2025 lopusta oman pääoman kasvun ansiosta. Myös nettovelkaantumisaste laski merkittävästi 32,5 %:iin 116,3 %:sta 31.12.2025. Tämä johtui ensisijaisesti korkeamman oman pääoman ja kassavarojen takia.

Page 16

15 Maksuvalmius ja nettovelka miljoonaa euroa 30.9.2026 31.12.2025 Kassavarat 1 348,0 1 061,0 Oikaistut korolliset velat 1 691,6 1 801,3 Korollinen nettovelka 343,6 740,3 Yhtiön maksuvalmius oli katsauskauden lopussa hyvällä tasolla. Kassavarojen lisäksi Finnairilla on 200 miljoonan euron suuruinen vakuudellinen luottolimiittijärjestely 3 yleisiin rahoitustarpeisiin. Yhtiö käytti järjestelyyn sisältyvän yhden vuoden pituisen jatko-option maaliskuussa, minkä myötä järjestely erääntyy huhtikuussa 2028. Järjestely oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Oikaistu korollinen velka laski vuoden 2025 lopusta velkojen takaisinmaksujen ansiosta. Vuokrasopimusvelkojen osuus oli 714,9 miljoonaa euroa (31.12.2025: 762,7). INVESTOINNIT Tammi–syyskuussa bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 225,6 miljoonaa euroa (174,0) ja kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien rahavirta (sisältäen käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit, saadut alivuokramaksut, ennakkomaksut sekä muiden pitkäaikaisten varojen muutoksen) oli -211,1 miljoonaa euroa (-173,1). Investointeihin sisältyi aiemmin vuokrattujen kahden A321-lentokoneen ja yhden A330-lentokoneen hankinnat. Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli kolme kuukautta) oli - 413,7 miljoonaa euroa (- 30,2) ja on osa koko investointien nettorahavirtaa, joka oli -624,8 miljoonaa euroa (-203,2). Vuoden 2026 arvioitu investointien rahavirta, joka sisältää pelkät käyttöomaisuusinvestoinnit ja ennakkomaksut, liittyy pääosin laivastoon ja on -449 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta. Yhtiöllä oli kauden lopussa 46 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostivat noin 41,0 % koko laivaston 1 672,5 miljoonan euron tasearvosta. 4 Laivasto FINNAIRIN OPEROIMA LAIVASTO Finnairin laivastoa hallinnoi pääosin konsernin emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy ja osittain Finnair Oyj. Finnair operoi syyskuun lopussa 54:ä* lentokonetta, joista 25 oli laajarunkokoneita ja 29 kapearunkokoneita. Finnairin operoiman laivaston keski -ikä oli 15,0 vuotta. Finnairin operoima laivasto** 30.9.2026 Istuimia Kpl Muutos 31.12.2025 verrattuna Omat*** Vuokratut Keski-ikä 30.9.2026 Tilaukset Kapearunkolaivasto Airbus A319 144 5 - 5 - 25,3 - Airbus A320 174 10 - 10 - 24,1 - Airbus A321 209 14 - 14 - 12,1 - Laajarunkolaivasto Airbus A330* 279 7 -1 5 2 16,9 - Airbus A350 278/321 18 - 7 11 8,5 1 Yhteensä 54 -1 41 13 15,0 1 * A330-lentokoneista kaksi on väliaikaisesti ulosvuokrattu. ** Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate) *** Sisältää ECA-rahoitetut (Export Credit Agency) lentokoneet. 3 Luottolimiitin taloudellisena lainakovenanttina on nettovelan suhde käyttökatteeseen tasoltaan 3,75 tai sen alle. Katsauskauden lopussa Finnairin suhdeluku oli 0,6. 4 Laivaston tasearvo käsittää käyttöoikeuslaivaston sekä tulevien lentokonetoimitusten ennakkomaksut.

Page 17

16 LAIVASTOUUDISTUS Yhtiöllä oli syyskuun lopussa kahdeksantoista vuosina 2015–2024 toimitettua Airbus A350 -laajarunkolentokonetta ja yksi A350-lentokone tilauksessa Airbusilta. Viimeinen laajarunkolentokone toimitetaan tämänhetkisen aikataulun mukaan Finnairille vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä. Maaliskuussa Finnair ilmoitti etenevänsä Euroopan-liikenteessä käytettävien kapearunkokoneiden uusimisessa ja solmineensa Embraerin kanssa sopimuksen 18 sitovasta E195-E2-konetilauksesta. Koneet tulevat Finnairin kumppanin Norran operointiin. Sopimukseen kuuluu myös optio 16 koneeseen ja osto-oikeus 12 koneeseen. Lisäksi Finnair aikoo hankkia käyttöönsä enintään 12 käytettyä Airbus A320/321ceo -konetta. Osana tätä suunnitelmaa yhtiö on jo solminut aiesopimukset kuuden A320ceo-koneen vuokraamisesta. Sopimukseen sisältyvien koneiden odotetaan tulevan yhtiön operointiin vuoden 2027 aikana. Maaliskuussa Finnair ilmoitti myös tehneensä aiesopimukset kahden ATR-72-600-potkurikoneen vuokraamisesta. Ensimmäinen kone on toimitettu, ja toisen lentokoneen odotetaan tulevan Norran operointiin vuoden 2026 viimeisen neljänneksen aikana. Aiesopimukset kahdesta Embraer E190-E1-lentokoneesta eivät sen sijaan johtaneet vuokrasopimuksen solmimiseen. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 856 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat, vahvistetut laajarunko- ja kapearunkokoneinvestoinnit. NORRAN OPEROIMA LAIVASTO (OSTOLIIKENNELAIVASTO) Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 25 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:ltä tai Finnair Oyj:ltä. Norran operoima laivasto* 30.9.2026 Istuimia Kpl Muutos 31.12.2025 verrattuna Omat Vuokratut Keski-ikä 30.9.2026 Tilaukset ATR 68/70/72 13 1 6 7 16,4 - Embraer E190 100 12 - 9 3 18,3 - Embraer E195-E2 134 - - - - - 18 Yhteensä 25 1 15 10 17,3 18 * Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate) Strategian toteutus Strategiakaudella 2026–2029 Finnair tähtää kannattavaan kasvuun ja panostaa lisäpalveluihin, vähittäismyyntiin ja kanta-asiakasohjelmaansa asiakas keskiössä. Yhtiö viestii strategiansa etenemisestä vuosittain tilinpäätöstiedotteen julkistamisen yhteydessä. Strategisia painopisteitä ovat moderni vähittäismyynti (valinnanvapaus), asiakasuskollisuus myös matkojen ulkopuolella (sitouttaminen), ydinasiakkaiden tarpeisiin vastaava verkosto ( sopivuus) sekä yhdenmukaiset ja tehokkaat palvelut (luotettavuus). Lisätietoa näistä painopistealueista löytyy yhtiön internetsivuilta investors.finnair.com/fi/. Kunkin painopisteen keskeiset mittarit ja niiden kehitys esitetään alla. Nettosuosittelutulos (NPS), joka on Finnairin keskeinen asiakastyytyväisyyttä ja strategian onnistumista koskeva mittari parani ja oli 39 (31) tammi–syyskuussa. Syyskuussa Finnair palkittiin Pohjois-Euroopan parhaana lentoyhtiönä Skytrax World Airline Awards -tutkimuksessa jo 16:tta peräkkäistä kertaa. Lisäksi Finnair palkittiin vuoden 2026 Pohjois-Euroopan parhaasta matkustamohenkilökunnasta, mikä on osoitus yhtiön lentohenkilöstön erinomaisesta asiakaspalvelusta. VALINNANVAPAUS – MODERNI VÄHITTÄISMYYNTI Valinnanvapauteen liittyvät tärkeimmät mittarit ovat matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa 5 ja matkustajakohtainen lisämyynti. 5 Modernit myyntikanavat sisältävät sekä suorat että kaikki modernit, digitaaliset epäsuorat myyntikanavat.

Page 18

17 Tammi–syyskuussa modernien myyntikanavien osuus kokonaismatkustajamäärästä kasvoi 74,5 prosenttiin (74,1). Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 11,9 % 18,72 euroon (16,73). Tammi-syyskuussa Finnair toi tarjolle lisää tuotepaketteja, jotka antavat asiakkaille mahdollisuuden ostaa etukäteen istumapaikan yhdessä aterian, käsimatkatavaran tai priority-palveluiden kanssa alennettuun hintaan. Myös matkavakuutus lisättiin lisämyyntivalikoimaan. SITOUTTAMINEN – ASIAKASUSKOLLISUUS MYÖS MATKOJEN ULKOPUOLELLA Sitouttamisen ensisijainen mittari on aktiivisten Finnair Plus - jäsenten määrä, joka kasvoi 5,4 prosenttia ja oli syyskuun lopussa 2,6 miljoonaa (2,5). Tammi-syyskuussa Finnair Plus vahvistui uusien Danske Bankin ja Verisuren kanssa solmittujen kumppanuuksien myötä, mikä tarjoaa asiakkaille enemmän mahdollisuuksia kerryttää Avios -pisteitä tai Finnair Plus -tasojäsenetuja. Myös Avios-pisteiden joustavuus parani, sillä jäsenet voivat nyt siirtää Avios-pisteitä suoraan Finnairin, Iberian, Aer Lingusin ja Vuelingin ohjelmatilien välillä. Finnair laajensi ilmaisen lennonaikaisen internet-yhteyden käyttömahdollisuuksia Silver, Gold, Platinum - kanta-asiakkailleen 1.9.2026. Nettiyhteys on tarjolla Finnairin Airbus-laivaston koneissa koko lennon ajan. SOPIVUUS – YDINASIAKKAIDEN TARPEISIIN VASTAAVA VERKOSTO Sopivuutta koskeva päämittari on matkustajamäärä, joka kasvoi 7,3 % 9 628 400 matkustajaan tammi– syyskuussa. Lisäksi Finnairin verkoston hyödyntämistä kuvaa vaihtomatkustajien osuus, joka kasvoi 51,1 prosenttiin (50,0). Kesäkuussa Finnair ilmoitti palauttavansa Tampereen ja Turun lentoverkostoonsa lokakuussa 2026. Uudet lennot yhdistävät Tampereen ja Turun sujuvasti Finnairin laajaan kansainväliseen verkostoon ja palvelevat erityisesti asiakkaita, jotka matkustavat Helsingistä eteenpäin. Aiemmin maaliskuussa Finnair kertoi aikovansa hankkia enintään 12 käytettyä Airbus A320/321ceo -konetta. Osana tätä suunnitelmaa yhtiö on nyt solminut aiesopimukset kuuden A320ceo-koneen vuokraamisesta. Sopimukseen sisältyvien koneiden odotetaan tulevan yhtiön operointiin vuoden 2027 aikana. Finnairin laivastoon jo kuuluvien Embraer E190 -koneiden matkustamoiden uusinta saatiin päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana, ja kaikki 12 matkustamoa on nyt uudistettu. LUOTETTAVUUS – YHDENMUKAISET JA TEHOKKAAT PALVELUT Luotettavuusmittareihin sisältyy lentojen säännöllisyys ja saapumistäsmällisyys. Tammi–syyskuussa Finnairin lentojen säännöllisyys parani 98,8 prosenttiin (96,1). Vertailukaudella säännöllisyyttä heikensivät työtaistelutoimet. Saapumistäsmällisyys heikkeni 78,6 prosenttiin (79,2). Täsmällisyyteen vaikuttivat hankalat sääolosuhteet sekä tammi–helmikuussa että kesäkuussa. Tammi-syyskuussa Finnair jatkoi asiakaskokemuksen kehittämistä muun muassa opettamalla tekoälyavustaja Sisun auttamaan asiakkaita, joiden varaukseen sisältyvä lento on peruuntunut, sekä personoimalla asiakasviestintäsisältöä tilanteissa, joissa asiakkaan matkatavarat ovat vahingoittuneet. YHTENÄINEN TIIMI, FINNAIR-BRÄNDI JA MUUT STRATEGIAN ONNISTUNEEN TOTEUTUKSEN KESKEISET MAHDOLLISTAJAT Yhtenäistä tiimiä koskevat päämittarit ovat henkilöstön vaihtuvuus ja sitoutumisindeksi. Katsauskauden lopussa Finnairin henkilöstön vaihtuvuus edellisten 12 kuukauden aikana oli 1,7 % (2,0). Henkilöstön sitoutumisindeksiä mitataan kaksi kertaa vuodessa kesäkuussa ja joulukuussa, ja tuorein luku oli 7,4 (6,4). FINNAIRIN TALOUDELLISET TAVOITTEET VUOSILLE 2026 –2029 Finnairin taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa.

Page 19

18 Finnairin taloudelliset tavoitteet Tavoite Ed. 12 kk Kysynnän (matkustajamäärän) keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) strategiakaudella 6 +4 % +6 % Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali vuoden 2029 loppuun mennessä5 6–8 % 6,5 % Investoinnit strategiakaudella5, 7 2–2,5 Mrd€ N/A Nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen strategiakauden aikana5 1–2 0,6 Kassavarat liikevaihdosta strategiakauden aikana5, 8 Min 20 % 39,2 % Osingonjako tai pääomanpalautus keskimäärin 1/3 osakekohtaisesta tuloksesta 100,3 % osakekohtaisesta tuloksesta vuodelta 2025 N/A = ei saatavilla 6–8 prosentin vertailukelpoisen liikevoittomarginaalitavoitteen saavuttamisen tueksi Finnair on sitoutunut parantamaan kannattavuuttaan 100 miljoonalla eurolla strategiakauden loppuun mennessä. Tässä onnistumisen mahdollistavat strategiset aloitteet, jotka keskittyvät pääomakevy een kannattavuusparannukseen, sekä kurinalainen kustannusten hallinta. Maaliskuussa 2026 Embraerin kanssa solmitun konetilaussopimuksen myötä Finnair arvioi strategiakauden 2026–2029 investointien kokonaismäärän olevan lähempänä ilmoitetun 2–2 ,5 miljardin euron vaihteluvälin ala- kuin ylälaitaa. Kestävä kehitys ja yritysvastuu Finnair tunnistaa ilmailun tärkeän roolin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, yhteyksien ja sisämarkkinoille pääsyn varmistamisessa ja on sitoutunut suojelemaan ilmasiltaa yhdestä maailman pohjoisimmista lentoliikenteen solmukohdista maailmalle. Finnair tunnistaa myös ilmailusta aiheutuvien päästöjen roolin globaalin ilmastonmuutoksen aiheuttajana, mikä edellyttää toimia ja sitoutumista yhtiön ilmastovaikutusten pienentämiseen. Nämä toimet ovat tarpeellisia myös varmistettaessa, että lentoliikenteen ihmisille ja yrityksille tarjoamien hyötyjen saatavuus voi jatkua tulevaisuudessa. Finnairin toiminnalla on olennainen vaikutus sosiaaliseen vastuullisuuteen, joka koskettaa Finnairin omaa työvoimaa, arvoketjun työntekijöitä, vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä ja asiakkaita. Finnair on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan ja kaikkien kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeusperiaatteiden kunnioittamiseen sekä omassa toiminnassaan että koko arvoketjussaan. Finnair on sitoutunut parantamaan päästötehokkuuttaan tieteellisten tavoitteiden mukaisesti ja on asettanut Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistaman päästövähennystavoitteen, joka tukee ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on vähentää lentämisen well-to-wake-päästöjä 34,5 % lennettyyn hyötykuormaan (RTK, myydyt tonnikilometrit) suhteutettuna vuoteen 2033 mennessä vuoden 2023 tasosta. Absoluuttisiksi CO2e -päästöiksi muutettuna tavoite vastaa noin 13 prosentin päästövähennystä. Laskenta perustuu parametreihin , jotka olivat käytössä vuoden 2024 tavoiteasetannan aikaan. Muut päästöt, kuten jättövanat (non-CO2), jotka myös vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, eivät sisälly tavoitteeseen nykyisen SBTi-ohjeistuksen mukaisesti, sillä näiden vertailtavuus CO2-päästöihin on haasteellista ja sovellettavat lieventämiskeinot ovat yhä kehitteillä. Finnair kehittää ymmärrystään kaikista ilmastoa lämmittävistä päästöistään ja tulee raportoimaan myös muiden kuin CO2-päästöjensä vaikutuksista vuoden 2026 vuosiraportissaan, kun varmennettua tietoa on saatavilla. Tavoitteessaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Finnair keskittyy ensisijaisesti uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käytön lisäämiseen ja lentokoneiden modernisointiin. Yhtiö näkee suurimman potentiaalin uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvattamisessa, sillä vaihtoehtoisten energiamuotojen hyödyntäminen lentokoneissa on viivästynyt usean vuosikymmenen päähän. Haasteina nähdään erityisesti SAF:n saatavuus ja hinta, uusien koneiden hankinta sekä sääntely. Nämä seikat voivat vaikuttaa Finnairin suunnitelmiin. 6 Taloudelliset tavoitteet on asetettu sillä oletuksella, että Venäjän ilmatila pysyy suljettuna strategiakauden ajan. 7 Sisältää jäljellä olevan A350-investoinnin, jonka toimituksen odotetaan tapahtuvan loppuvuodesta 2026 8 Sisältää käyttämättömän luottolimiittijärjestelyn

Page 20

19 Kestävän kehityksen mittaristo 1–9/2026 1–9/2025 Päästötehokkuus (well-to-wake), CO2 g/RTK 944 980 Uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käyttö, % 1,6 1,5 Saavutettavuuden NPS 41 44 Tapaturmataajuus (LTIF) 4,3 5,6 Henkilöstön sitoutumisindeksi* 7,4 6,4 * Henkilöstön sitoutumisindeksiä mitataan kaksi kertaa vuodessa kesäkuussa ja joulukuussa. Taulukossa esitetään tuorein luku. Tammi–syyskuussa Finnairin lentämisen päästötehokkuus parani 3,7 % vertailukauteen nähden. Parannus johtui pääasiassa laajarunkokoneiden suuremmista käyttöasteista sekä kapearunkolaivaston polttoainetehokkuuden paranemisesta. Kapearunkolaivaston polttoainetehokkuuden kehitystä vauhditti lentäjien polttoainesäästömenetelmien aiempaa laajempi hyödyntäminen. Finnair käytti tammi–syyskuussa 13 258 tonnia (12 074) uusiutuvaa lentopolttoainetta, mikä vastasi 1,6 % (1,5) lentopolttoaineen kokonaiskulutuksesta. Tästä valtaosa muodostui EU:n polttoainetoimittajille säätämän velvoitteen myötä tankatusta SAF:sta. Käytetty SAF oli kokonaisuudessaan ISCC RED -sertifioitua. Finnairin asiakkaiden on ollut mahdollista tukea SAF:n käyttöä lentovarauksensa yhteydessä 27.11.2024 alkaen. Näillä varoilla Finnair ostaa lisää SAF:ia, jota hankitaan kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen ja kolmannen vuosineljänneksen alussa. Muutokset yhtiön johdossa Finnair tiedotti 19.1.2026, että henkilöstöjohtaja Kaisa Aalto-Luoto jättää yhtiön viimeistään 30.6.2026 siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen. Finnair tiedotti 21.5.2026, että Sini Kivekäs (51, OTM, VT) on nimetty Finnairin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2026 alkaen. Hänellä on lähes kolmenkymmenen vuoden monipuolinen kokemus finanssialasta ja johtotehtävistä Nordeassa ja Aktiassa. Viimeisimmässä roolissaan Kivekäs toimi Aktiassa konsernitoiminnoista sekä henkilöstöstä vastaavana konsernin johtoryhmän jäse nenä. Finnair tiedotti 24.7.2026, että Finnairin talousjohtaja Pia Aaltonen-Forsell on irtisanoutunut Finnairilta siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen ja hän jättää yhtiön 31.10.2026. Jussi Siitonen (57, KTM) nimettiin Finnairin talousjohtajaksi 1.11.2026 alkaen. Siitonen on toiminut Fiskars - konsernin talousjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena. Hän on myös toiminut Finnairin hallituksessa vuodesta 2024 lähtien. Hän jätti hallituspaikkansa 24.7.2026. Finnair tiedotti 18.8, että Arti Zeighami (55, Electrical Engineering -opintoja, KTH Royal Institute of Technology; taloustieteen opintoja, Stockholm University) on nimetty Finnairin digijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 19.8.2026 alkaen. Digijohtaja Antti Kleemola jätti Finnairin syyskuun lopussa. Arti Zeighami on aiemmin toiminut H&M-konsernin data- ja analytiikkajohtajana. Hän siirtyy Finnairiin Boston Consulting Groupin osakkaan ja johtajan tehtävästä, jossa hän on keskittynyt toimimaan neuvonantajana tekoälyn skaalautumisessa. Lisäksi Kaarina Ståhlberg (59, oikeustieteen kandidaatti, LL.M (Columbia, New York)) nimettiin lakiasiainjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 31.8.2026 alkaen. Lakiasiainjohtaja Sami Sarelius jättää Finnairin vuoden lopussa. Kaarina Ståhlberg on toiminut lakiasioiden johtotehtävissä Nokiassa, sekä lakiasiainjohtajana Posti Groupissa ja Fortumissa. Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakkeet 30.9.2026 31.12.2025 Osakemäärä 204 871 392 204 811 392 Omat osakkeet 21 431 20 837 Ulkona olevat osakkeet 204 849 961 204 790 555 Markkina-arvo, milj. euroa 946,5 643,5 Finnairilla syyskuun lopussa hallussaan ollut omien osakkeiden määrä vastasi 0,0 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Page 21

20 Kaupankäynti osakkeella 1–9/2026 1–9/2025 Osakevaihto, kpl 64 780 746 68 557 142 Osakevaihto, milj. euroa 245,0 202,5 Ylin kurssi, euroa 5,53 3,97 Alin kurssi, euroa 2,70 2,21 Keskikurssi (kaupankäyntimäärillä painotettu), euroa 3,78 2,96 Päätöskurssi, euroa 4,62 2,87 Katsauskauden lopussa Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,7 % (31.12.2025: 55,7). Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 16,3 % (31.12.2025: 12,6). Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Finnairin varsinainen yhtiökokous pidettiin Vantaalla 24.3.2026. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2025 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Edellisen toimikauden hallituksen jäsenet valittiin kaikki uudelleen. Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla investors.finnair.com/fi/hallinnointi/yhtiokokous_2026. PÄÄOMANPALAUTUS Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osakkeenomistajille jaetaan pääomanpalautusta 0,09 euroa osaketta kohden. Pääomanpalautus maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,05 euroa osakkeelta maksettiin 8.4.2026. Hallitus päätti 26.10.2026 kokouksessaan pääomanpalautuksen toisen erän täsmäytys- ja maksupäivän. Toisen erän 0,04 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä on 28.10.2026 ja se maksetaan 4.11.2026. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Finnairin liiketoimintaan ja sen strategian toteuttamiseen kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävä vaikutus Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen tai tulevaisuuden näkymiin vähintään seuraavien 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä. Riskien ja epävarmuustekijöiden esitysjärjestys ei kuvaa niiden keskinäistä merkittävyyttä, todennäköisyyttä tai vaikutusta. Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien, terrorismin ja kyberhyökkäysten uhkalla sekä muilla mahdollisilla ulkoisilla häiriöillä voi niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittisilla jännitteillä voi olla haitallinen vaikutus globaaliin talousympäristöön sekä Finnairin reittiverkostoon ja kannattavuuteen. Sotilaallinen liikehdintä Suomen rajan läheisyydessä voisi vähentää asiakkaiden matkustushalukkuutta. Levottomuudet tai muut jännitteet eri puolilla maailmaa voivat johtaa Finnairin liiketoiminnalle kriittisten ilmatilojen sulkemiseen. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi ja tullit voivat vaikuttaa epäsuotuisasti välittömiin ja välillisiin kustannuksiin sekä Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään markkinoille pääsyyn. Kyberhyökkäykset ja muu ulkoinen häiriötoiminta, mahdollinen Ukrainan sodan eskaloituminen sekä Lähi-idän konfliktialueiden levottomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti mm. lentomatkustuksen kysyntään, polttoaineen hintaan, vakuutusten saatavuuteen ja hinnoitteluun tai lentoverkostoon. Monet Finnairin tietojärjestelmistä ja teknologioista ovat yhteisiä muiden lentoyhtiöiden kanssa, ja kyberhyökkäykset tai järjestelmäviat voisi vat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä Finnairin ja/tai toimialan toiminnassa. Makrotaloudellinen ympäristö voi vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoimintaan. Yleiset makrotaloudelliset olosuhteet, kuten yritysten tai kuluttajien luottamuksen heikentyminen, muutokset kulutustottumuksissa tai työllisyysasteessa, lainarahoituksen saatavuuden heikentyminen, korkojen nousu, inflaation kiihtyminen, taantuma tai verotuksen muutokset, voivat vaikuttaa haitallisesti yksityiseen kulutukseen ja siten lentomatkustuksen ja rahtiliikenteen kysyntään. Makrotaloudellisten olosuhteiden epäsuotuisa kehitys voi heikentää pääoman saatavuutta.

Page 22

21 Polttoaineen hintavaihtelu voi vaikuttaa huomattavasti Finnairin taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. Polttoainekulujen nousu, häiriöt polttoaineen saatavuudessa ja tehottomat suojaustoimenpiteet suhteessa markkinahintojen muutoksiin voivat johtaa kustannusten nousuun, jolla voi olla olennainen haitallinen vaikutus Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen tai tulevaisuuden näkymiin. Volatiili markkina vaikuttaa suojausinstrumenttien hintaan ja saatavuuteen. Valuuttakurssien vaihtelut erityisesti euron ja Yhdysvaltain dollarin välillä voivat vaikuttaa haitallisesti Finnairiin. Finnairin valuuttakurssiriski syntyy pääosin polttoaineiden ja lentokoneiden hankinnoista ja huolloista sekä lentokoneiden vuokra maksuista. Turvallisuusriskejä voi syntyä useista syistä, kuten teknisistä vioista, inhimillisistä virheistä, epäsuotuisista sääolosuhteista tai turvallisuusuhkista. Vakava turvallisuuspoikkeama voi vaikuttaa Finnairin toimintakykyyn, vahingoittaa yhtiön brändiä ja/tai johtaa tulevaisuudessa kalliimpaan tapaan hallita riskejä. Lentoturvallisuuteen liittyvä yleinen uutisointi voi vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin lentoturvallisuudesta, ja tällä voi olla negatiivinen vaikutus lentoyhtiöiden, mukaan lukien Finnairin, liiketoimintaan. Laatu- ja saatavuusongelmat toimittajien, tuotteiden tai palveluiden kanssa voivat aiheuttaa odottamattomia lisäkustannuksia tai häiriöitä Finnairin toiminnassa. Jotkut markkinat ovat keskittyneitä, ja niillä on rajallinen määrä toimittajia, mikä voi johtaa poikkeaviin hinnankorotuksiin, vaihtoehtoisten toimittajien heikkoon saatavuuteen tai toimintahäiriöihin. Korkea inflaatio voi johtaa odotettua suurempaan hintojen nousuun. Huono maine tai brändi tai Finnairin mainetta ja brändiä vahingoittavat tapahtumat voivat heikentää Finnairin tuotteen kysyntää. Brändi- tai maineongelmat voivat vaikeuttaa sidosryhmien tuen saamista esimerkiksi kriittisissä rahoitus-, investointi- ja kumppanuusjärjestelyissä tai pätevän henkilöstön rekrytoinnissa ja pitämisessä. Finnairin olemassa olevien tai uusien kilpailijoiden kapasiteetin kasvu , tuoteparannukset tai entistä aggressiivisempi hinnoittelu voivat vaikuttaa Finnairin palvelujen kysyntään ja tuottoon. Uudet toimijat markkinoilla voivat muuttaa Finnairin liiketoimintaa. Uusien digitaalisten ratkaisujen ja jakelukanavien käyttöönotto puolestaan sisältää sekä implementointiin että kaupalliseen menestykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Lentoliikenteeseen kohdistuu sääntelyä, jolla voi olla merkittävä vaikutus Finnairin toimintaan ja kustannusrakenteeseen. Tähän lukeutuvat muun muassa hiilidioksidipäästöihin liittyvä päästökauppasääntely, melurajoitukset, muu ympäristöperusteinen sääntely sekä yksityisyyden ja kuluttajansuojan vaatimukset. Viime vuosina sääntelyä on kiristetty useilla osa-alueilla, mikä on lisännyt yhtiön kustannuksia merkittävästi. Vaikka lähitulevaisuudessa ei odoteta merkittäviä uusia sääntelymuutoksia, sääntely- ympäristö on jatkuvassa muutoksessa, ja siihen liittyy epävarmuutta, joka voi vaikuttaa Finnairin liiketoimintaan ja kilpailukykyyn. Luonnonkatastrofit, pandemiat ja terveydelliset epidemiat sekä sääilmiöt, jotka vaikuttavat operatiivisiin kustannuksiin ja liikevaihtoon, altistavat Finnairin operatiivisten tappioiden riskeille. Epidemiat tai pandemiat voivat vaikuttaa haitallisesti lentomatkustamisen kysyntään ja vaikuttaa merkittävästi Finnairin liiketoimintaan. Lisäksi ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonriskit, kuten lisääntyneet sään ääri -ilmiöt, voivat johtaa esimerkiksi lentojen peruuntumiseen, pidempiin odotusaikoihin, suurempaan polttoainekulutukseen tai korkeampiin lentokoneiden jäänpoistokuluihin ja siten aiheuttaa lisäkustannuksia Finnairille ja vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liiketulos ovat yleen sä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin muuttuvien kustannusten erä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing- maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat esimerkiksi polttoainekulut ja lentokoneiden leasing -maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni, Ruotsin kruunu, Ison -Britannian punta, Norjan kruunu ja Etelä-Korean won. Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Page 23

22 Finnair noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Finnair päivitti riskienhallintapolitiikkaansa joulukuussa 2025, ja suojaushorisontti pidennettiin 18 kuukaudesta 24 kuukauteen. Riskienhallintapolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 70–95 % tavoitetason ollessa 82,5 %. Tämän jälkeen suojausaste laskee jokaisella vuosineljänneksellä. Finnairin hallitus on kuitenkin myöntänyt vapautuksen riskihallintapolitiikan määrittämien lentopetrolisuojien osalta. Vapautus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti ja sallii tilapäisesti poikkeamisen politiikassa määritellyistä suojausrajoista. Suojauksien jaksottamisella periodikohtainen polttoainekulu ei hintojen laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-pohjainen hinta, mutta toisaalta spot-hintojen noustessa polttoainekulu nousee hitaammin. Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen 1 %-yksikön muutos (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) Matkustajakäyttöaste (PLF, %) 42 milj. euroa Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) 31 milj. euroa Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) 25 milj. euroa Polttoaineherkkyydet 10 %:n muutos ilman suojauksia 10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) Polttoaine 123 milj. euroa 63 milj. euroa Polttoaineen suojaukset ja suojien keskihinnat Suojattu polttoaine, tonnia* Suojausaste* Suojien keskihinta, USD/tonnia* ** (rullaavasti seuraavat 24 kk tilinpäätöspäivästä) 10-12/2026 195 000 73 % 757 1-3/2027 159 000 58 % 754 4-6/2027 114 000 38 % 763 7-9/2027 81 000 26 % 798 10-12/2027 36 000 13 % 738 1-3/2028 27 000 10 % 714 4-6/2028 15 000 5 % 798 Yhteensä 627 000 761 * Perustuu suojattuun ajanjaksoon, ei suojauksen kassavirtaan ** Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin painotettu keskihinta Valuuttajakauma, % 7- 9/2026 7- 9/2025 1- 9/2026 1- 9/2025 2025 Valuuttaherkkyydet USD ja JPY liiketoiminnan kassavirroille Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) (rullaavasti seuraavat 12 kk) Myyntivaluutat 10 %:n muutos ilman suojauksia 10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen EUR 55 57 58 59 60 - - - USD* 9 8 8 8 7 ks. alla ks. alla ks. alla JPY 10 8 8 7 6 26 milj. euroa 13 milj. euroa 49 % KRW 3 3 2 3 2 - - - SEK 3 3 4 4 4 - - - GBP 3 3 3 4 3 - - - NOK 3 3 3 3 3 - - - Muut 14 14 14 14 14 - - - Ostovaluutat EUR 61 63 63 63 63 - - - USD* 34 32 32 32 31 93 milj. euroa 47 milj. euroa 53 % Muut 5 5 6 6 6 - - - * Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.

Page 24

23 TASEESEEN LIITTYVÄN VALUUTTAMÄÄRÄISEN ERÄN SUOJAAMINEN Finnairin taseeseen liittyy valuuttariskiä johtuen taseeseen sisältyvien käyttöleasingvelkojen nykyarvon kirjaamisesta taseen käyttöoikeuslaivastoon. USD-määräisten velkojen muuntamisesta syntyneet realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssitappiot/-voitot vaikuttavat Finnairin nettotulokseen, ja tulevaisuudessa kurssivaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen tilinpäätöshetken USD-kurssista. Finnair on vähentänyt taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloksen volatiliteettia suojautumalla valuuttakurssimuutoksilta johdannaisilla ja sijoittamalla likviditeettiä osittain valuuttamääräisiin rahastosijoituksiin. Tuleva vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin piiriin kuuluvan sopimus kannan koosta, vuokra-ajasta ja suojausasteesta. USD-määräisten korollisten velkojen (mukaan lukien IFRS 16 - liitännäiset lentokoneiden vuokrasopimusvelat) suojausaste oli syyskuun lopussa noin 92 %. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Finnair tarkisti 13.10.2026 ohjeistustaan vuodelle 2026 antamalla positiivisen tulosvaroituksen. Finnair ennakoi yhtiön liikevaihdon olevan 3,5–3,6 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 175 –220 miljoonaa euroa vuonna 2026. Aiempi ohjeistus oli annettu 22.7.2026 ja siinä Finnair ennakoi yhtiön liikevaihdon olevan 3,4–3,5 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 120–190 miljoonaa euroa vuonna 2026. Lisäksi yhtiö julkisti 13.10.2026 ennakkotietoja heinä-lokakuun 2026 liikevaihdostaan ja vertailukelpoisesta liiketuloksestaan. Taloudellinen raportointi vuonna 2027 Finnairin taloudellisten katsausten julkistamisaikataulu vuonna 2027 on seuraava: • Tilinpäätöstiedote vuodelta 2026 keskiviikkona 17.2.2027 • Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2027 perjantaina 23.4.2027 • Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2027 keskiviikkona 21.7.2027 • Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2027 torstaina 28.10.2027 FINNAIR OYJ Hallitus Tiedotustilaisuudet Finnair järjestää tulosjulkistuslehdistötilaisuuden 27.10.2026 klo 11.00 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9, Vantaa. Tilaisuutta on mahdollista seurata myös webcastin kautta osoitteessa https://finnairgroup.videosync.fi/2026-10-27-media. Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään 27.10.2026 klo 13.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua rekisteröitymällä osoitteessa https://events.inderes.com/finnairgroup/q3-2026/dial-in. Rekisteröidyttyäsi saat konferenssipuhelinnumeron ja -tunnuksen. Webcastiin liitytään osoitteessa https://finnairgroup.events.inderes.com/q3-2026. Lisätietoja antavat: Talousjohtaja Pia Aaltonen-Forsell, p. (09) 818 4960, pia.aaltonen-forsell@finnair.com Sijoittajasuhdejohtaja Sophie Jolly, p. (09) 8185 7667, sophie.jolly@finnair.com

Page 25

24 Vaihtoehtoiset tunnusluvut Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä lisätäkseen tilikausien välistä vertailukelpoisuutta sekä mahdollistaakseen paremman vertailtavuuden toimialan eri yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoiset tunnusluvut Laskentakaava Käyttötarkoitus Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Arvonalentumiset + Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutokset + Uudelleenjärjestelykulut Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen laskennassa. Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen EBITDA / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100 Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin käyttämästä velkarahoituksesta omaisuutensa rahoittamiseksi. Oikaistut korolliset velat Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. Kassavarat Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta. Korollinen nettovelka Oikaistut korolliset velat - Kassavarat Korollinen nettovelka antaa kuvan konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä. Nettovelkaantumisaste, % Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä x 100 Nettovelkaantumisaste antaa kuvan Konsernin velkaantuneisuudesta. Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Tunnusluku antaa tietoa konsernin velkaantuneisuudesta vertaamalla konsernin nettovelkoja kertyneeseen tuloon ennen korkoja, veroja ja poistoja. Bruttoinvestoinnit Investoinnit laivastoon + Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen Bruttoinvestoinnit antaa tietoa Konsernin investoinneista laivastoon ja muuhun käyttöomaisuuteen. Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % (Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk) / (Oma pääoma yhteensä + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo) Tunnusluku antaa tietoa sijoitetun pääoman tuoton seuraamiseen. Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % Kassavarat / Liikevaihto, edelliset 12 kk x 100 Tunnusluku antaa tietoa Konsernin maksuvalmiudesta kuvaamalla saatavilla olevia kassavaroja prosenttiosuutena liikevaihdosta.

Page 26

25 VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät miljoonaa euroa 7- 9/2026 7- 9/2025 Muutos % 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % 2025 Liiketulos 86,2 52,1 65,4 176,4 17,9 > 200 64,2 Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset 0,2 -0,2 > 200 1,4 -12,5 111,2 -12,2 Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset 0,0 0,0 > 200 0,0 0,1 -100,0 0,1 Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -2,4 -1,1 -110,5 -16,0 -7,2 -123,0 -14,6 Arvonalentumiset - - - - 0,2 -100,0 0,2 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutokset - - - - - - 22,4 Vertailukelpoinen liiketulos 84,0 50,7 65,5 161,8 -1,5 > 200 60,1 Poistot 83,5 86,9 -4,0 253,6 259,5 -2,3 343,6 Vertailukelpoinen EBITDA 167,5 137,7 21,6 415,4 258,0 61,0 403,7 Omavaraisuusaste miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 30.9.2026 30.9.2025 Muutos % 31.12.2025 Oma pääoma yhteensä 1 058,3 610,3 73,4 636,7 Oma pääoma ja velat yhteensä 4 281,6 3 450,1 24,1 3 686,9 Omavaraisuusaste, % 24,7 17,7 7,0 %-yks. 17,3 Nettovelkaantumisaste, korollinen nettovelka ja korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 30.9.2026 30.9.2025 Muutos % 31.12.2025 Vuokrasopimusvelat 714,9 801,9 -10,8 762,7 Muut korolliset velat 969,4 732,3 32,4 1 020,1 Valuutan- ja koronvaihtosopimukset* 7,2 20,2 -64,1 18,5 Oikaistut korolliset velat 1 691,6 1 554,4 8,8 1 801,3 Muut rahoitusvarat -1 030,3 -537,6 -91,7 -531,4 Rahat ja pankkisaamiset -317,7 -202,9 -56,6 -529,6 Kassavarat -1 348,0 -740,5 -82,0 -1 061,0 Korollinen nettovelka 343,6 814,0 -57,8 740,3 Oma pääoma yhteensä 1 058,3 610,3 73,4 636,7 Nettovelkaantumisaste, % 32,5 133,4 -100,9 %-yks. 116,3 Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk 561,1 389,3 44,1 403,7 Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk 0,6 2,1 -70,7 1,8 * Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitetiedoissa 9 ja 10, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa. Bruttoinvestoinnit miljoonaa euroa 7- 9/2026 7- 9/2025 Muutos % 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % 2025 Investoinnit laivastoon 47,9 46,1 3,9 212,3 164,3 29,2 193,3 Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen 4,3 3,4 27,2 13,2 9,7 37,1 15,7 Bruttoinvestoinnit 52,2 49,5 5,5 225,6 174,0 29,6 209,0 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 30.9.2026 30.9.2025 Muutos % 31.12.2025 Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk 168,7 -20,5 > 200 23,3 Rahoituskulut, edelliset 12 kk 80,0 86,5 -7,5 81,9 Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk 3,5 -6,4 155,0 -17,3 Tuotto, edelliset 12 kk 252,2 59,6 > 200 87,9 Oma pääoma yhteensä 1 058,3 610,3 73,4 636,7 Vuokrasopimusvelat 714,9 801,9 -10,8 762,7 Muut korolliset velat 969,4 732,3 32,4 1 020,1 Sijoitettu pääoma 2 742,6 2 144,5 27,9 2 419,5 Sijoitettu pääoma, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo 2 443,6 2 234,8* 9,3 2 455,9* Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % 10,3 2,7 7,7 %-yks. 3,6 * Sijoitettu pääoma oli 2 325,0 miljoonaa euroa 30.9.2024 ja 2 492,3 miljoonaa euroa 31.12.2024.

Page 27

26 Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 30.9.2026 30.9.2025 Muutos % 31.12.2025 Muut rahoitusvarat 1 030,3 537,6 91,7 531,4 Rahat ja pankkisaamiset 317,7 202,9 56,6 529,6 Kassavarat 1 348,0 740,5 82,0 1 061,0 Liikevaihto, edelliset 12 kk 3 437,4 3 099,7 10,9 3 106,2 Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % 39,2 23,9 15,3 %-yks. 34,2 Muut tunnusluvut Liikevaihto ja kannattavuus Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton Kauden tulos / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu Kauden tulos / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä, kun otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK). Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK) Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista. CASK ilman polttoainetta (Vertailukelpoinen liiketulos - Liikevaihto - Polttoainekulut) / ASK x 100 Liikenne Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Tarjottujen paikkojen lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajien lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä Matkustajakäyttöaste (PLF) Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä Myydyt tonnikilometrit (RTK) Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä Strategiset tunnusluvut Nettosuosittelutulos (NPS) Nettosuosittelutulos perustuu kysymykseen: "Kun ajattelette tätä matkaa kokonaisuutena, miten todennäköisesti suosittelisitte Finnairia sukulaiselle, ystävälle tai kollegalle?" Skaala on 0-10: negatiivisten vastausten osuus (vastaukset 0-6) vähennetään suosittelijoiden osuudesta (vastaukset 9-10). Tulos on +100 ja -100 välillä. Säännöllisyys Perumattomien lentojen osuus Saapumistäsmällisyys Alle 15 minuuttia myöhässä saapuneiden lentojen osuus Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa Lennätettyjen matkustajien osuus kauden lennätetystä kokonaismatkustajamäärästä Finnairin omissa suorakanavissa ja moderneissa, digitaalisissa epäsuorissa kanavissa lähtöpäivään perustuen. Näitä kanavia ovat Finnair.com, Finnair-mobiilisovellus, New Distribution Capability (NDC) -ratkaisut, Finnairin puhelinkeskukset, Aurinkomatkojen myynti ja ryhmätyökalumyynti. Aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä Aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä vuosineljänneksen lopussa Matkustajakohtainen lisämyynti Lisämyynti / matkustajamäärä Ympäristö Lentojen suorat CO₂-päästöt CO₂-päästöt Finnairin omien lentojen lentopolttoaineen kokonaiskulutuksesta, josta on vähennetty uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käyttö Henkilöstö Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotuntien määrä suhteessa suunniteltuihin työtunteihin Tapaturmataajuus (LTIF) Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk Omasta pyynnöstä lähteneiden työntekijöiden määrä edellisten 12 kuukauden aikana verrattuna työsuhteisiin keskimäärin edellisten 12 kuukauden aikana

Page 28

27 Konsernin taloudellinen osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2026 KONSERNIN TULOSLASKELMA miljoonaa euroa Liite 7-9/2026 7-9/2025 1-9/2026 1-9/2025 2025 Liikevaihto 4 953,2 834,9 2 648,0 2 316,7 3 106,2 Liiketoiminnan muut tuotot 5 20,2 25,0 87,2 82,1 123,8 Liiketoiminnan kulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 6 -150,6 -134,2 -450,5 -406,1 -568,1 Polttoainekulut -267,9 -233,9 -731,7 -674,9 -879,0 Kapasiteettivuokrat -41,8 -34,9 -115,7 -109,1 -142,2 Lentokaluston huoltokulut -51,9 -52,4 -166,7 -163,1 -212,1 Liikennöimismaksut -88,9 -84,1 -253,4 -240,8 -318,2 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -36,5 -31,1 -107,5 -97,7 -129,0 Matkustaja- ja maapalvelut -133,7 -123,1 -378,3 -348,6 -459,7 Poistot ja arvonalentumiset 7 -83,5 -86,9 -253,6 -259,7 -343,7 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut -32,6 -27,2 -101,4 -81,0 -113,7 Liiketulos 86,2 52,1 176,4 17,9 64,2 Rahoitustuotot 7,6 5,1 22,4 18,0 23,7 Rahoituskulut -19,8 -18,0 -60,9 -62,8 -81,9 Kurssivoitot ja -tappiot -0,7 0,3 -3,8 17,0 17,3 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,5 - 1,3 - - Tulos ennen veroja 73,8 39,5 135,4 -10,0 23,3 Tuloverot 11 -14,7 -9,0 -27,1 2,1 -5,0 Kauden tulos 59,1 30,5 108,3 -7,9 18,4 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 59,1 30,5 108,3 -7,9 18,4 Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton osakekohtainen tulos 0,29 0,15 0,53 -0,04 0,09 Laimennettu osakekohtainen tulos 0,29 0,15 0,53 -0,04 0,09 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA miljoonaa euroa 7-9/2026 7-9/2025 1-9/2026 1-9/2025 2025 Kauden tulos 59,1 30,5 108,3 -7,9 18,4 Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 225,5 29,2 389,4 2,7 -6,3 Verovaikutus -45,1 -5,8 -77,9 -0,5 1,3 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio 10,6 7,7 24,6 15,5 23,3 Verovaikutus -2,1 -1,5 -4,9 -3,1 -4,7 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 188,9 29,5 331,3 14,5 13,6 Kauden laaja tulos 248,0 60,0 439,6 6,6 32,0 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 248,0 60,0 439,6 6,6 32,0

Page 29

28 KONSERNIN TASE miljoonaa euroa Liite 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 VARAT Pitkäaikaiset varat Laivasto 12 1 206,1 1 207,6 1 185,2 Käyttöoikeuslaivasto 13 466,4 547,0 513,7 Laivasto yhteensä 1 672,5 1 754,6 1 698,9 Muu käyttöomaisuus 12 150,9 142,8 145,8 Muu käyttöoikeusomaisuus 13 118,1 134,4 131,5 Muu käyttöomaisuus yhteensä 268,9 277,2 277,3 Eläkesaamiset 115,6 104,2 94,4 Muut pitkäaikaiset varat 69,4 61,3 62,6 Laskennalliset verosaamiset 11 103,4 220,1 213,3 Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 229,9 2 417,5 2 346,5 Lyhytaikaiset varat Myyntiin liittyvät saamiset 193,1 171,4 155,7 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat 95,7 82,4 89,1 Johdannaisinstrumentit 9, 10 411,3 38,2 32,2 Muut rahoitusvarat 10 1 030,3 537,6 531,4 Rahat ja pankkisaamiset 317,7 202,9 529,6 Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 048,1 1 032,5 1 338,0 Myytävänä olevat omaisuuserät 3,5 - 2,4 Varat yhteensä 4 281,6 3 450,1 3 686,9 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 75,4 75,4 75,4 Muu oma pääoma 982,8 534,9 561,3 Oma pääoma yhteensä 1 058,3 610,3 636,7 Pitkäaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 14 585,3 668,1 632,3 Muut korolliset velat 14 948,1 677,9 968,6 Eläkevelvoitteet 0,3 0,6 0,3 Varaukset ja muut velat 15 75,2 91,5 86,3 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 609,0 1 438,2 1 687,5 Lyhytaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 14 129,6 133,8 130,4 Muut korolliset velat 14 21,3 54,3 51,5 Varaukset 15 17,5 10,6 8,4 Ostovelat 136,2 79,2 87,6 Johdannaisinstrumentit 9, 10 46,2 72,6 74,5 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot 16 894,6 753,4 714,8 Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat 144,8 113,4 129,7 Muut velat 224,0 184,3 165,7 Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 614,3 1 401,6 1 362,7 Velat yhteensä 3 223,3 2 839,8 3 050,2 Oma pääoma ja velat yhteensä 4 281,6 3 450,1 3 686,9

Page 30

29 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA miljoonaa euroa Osake- pääoma Muut sidotun oman pääoman rahastot Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2026 75,4 168,1 75,4 1 302,6 -984,9 636,7 Kauden tulos - - - - 108,3 108,3 Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - 311,6 - - 311,6 Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio - - 19,7 - - 19,7 Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 331,3 - - 331,3 Kauden laaja tulos - - 331,3 - 108,3 439,6 Pääomanpalautus - - - -18,4 - -18,4 Osakeperusteiset maksut - - - 0,4 - 0,4 Oma pääoma 30.9.2026 75,4 168,1 406,7 1 284,6 -876,6 1 058,3 miljoonaa euroa Osake- pääoma Muut sidotun oman pääoman rahastot Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2025 75,4 168,1 61,8 1 325,0 -1 003,3 627,1 Kauden tulos - - - - -7,9 -7,9 Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - 2,1 - - 2,1 Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio - - 12,4 - - 12,4 Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 14,5 - - 14,5 Kauden laaja tulos - - 14,5 - -7,9 6,6 Pääomanpalautus - - - -22,5 - -22,5 Osakeperusteiset maksut - - - -0,9 - -0,9 Oma pääoma 30.9.2025 75,4 168,1 76,3 1 301,6 -1 011,1 610,3 miljoonaa euroa Osake- pääoma Muut sidotun oman pääoman rahastot Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2025 75,4 168,1 61,8 1 325,0 -1 003,3 627,1 Kauden tulos - - - - 18,4 18,4 Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - -5,0 - - -5,0 Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio - - 18,7 - - 18,7 Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 13,6 - - 13,6 Kauden laaja tulos - - 13,6 - 18,4 32,0 Pääomanpalautus - - - -22,5 - -22,5 Osakeperusteiset maksut - - - 0,1 - 0,1 Oma pääoma 31.12.2025 75,4 168,1 75,4 1 302,6 -984,9 636,7

Page 31

30 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA miljoonaa euroa 7-9/2026 7-9/2025 1-9/2026 1-9/2025 2025 Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen veroja 73,8 39,5 135,4 -10,0 23,3 Poistot ja arvonalentumiset 83,5 86,9 253,6 259,7 343,7 Rahoitustuotot ja -kulut 12,8 12,6 42,3 27,8 40,9 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -0,5 - -1,3 - - Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -2,4 -1,1 -16,0 -7,2 -14,6 Varausten muutos 3,6 -0,0 16,7 -16,1 -22,9 Työsuhde-etuudet 2,1 2,6 6,2 7,5 26,8 Muut oikaisut 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua 5,6 2,6 23,0 -8,5 4,0 Myynti- ja muiden saamisten muutos 1,4 2,9 -49,5 -4,8 9,2 Vaihto-omaisuuden muutos 0,0 1,1 -3,6 -0,2 -3,4 Osto- ja muiden velkojen muutos 8,8 -70,7 286,0 115,4 86,2 Käyttöpääoman muutos 10,2 -66,7 232,9 110,3 92,1 Maksetut rahoituskulut, netto -6,7 -9,7 -37,0 -72,3 -87,4 Maksetut tuloverot -0,0 0,0 -0,0 -0,1 -0,1 Liiketoiminnan nettorahavirta 176,3 64,0 632,8 299,8 401,9 Investointien rahavirta Investoinnit laivastoon -47,9 -46,1 -212,3 -164,3 -193,3 Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen -4,3 -3,4 -13,2 -9,7 -15,7 Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti 2,8 0,0 13,9 0,4 8,3 Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut 0,1 0,1 0,4 0,3 0,4 Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) -95,2 2,6 -413,7 -30,2 -21,4 Muiden pitkäaikaisten varojen muutos 0,3 0,0 0,2 0,2 0,1 Investointien nettorahavirta -144,2 -46,8 -624,8 -203,2 -221,7 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot - - - - 297,0 Lainojen takaisinmaksut -5,3 -7,4 -46,2 -114,0 -121,5 Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -31,3 -36,2 -97,6 -114,4 -150,4 Maksettu pääomanpalautus - - -10,2 -12,3 -22,5 Rahoituksen nettorahavirta -36,5 -43,6 -154,1 -240,8 2,6 Rahavirtojen muutos -4,4 -26,3 -146,1 -144,2 182,8 Rahavarat tilikauden alussa 685,0 525,9 826,7 643,8 643,8 Rahavirtojen muutos -4,4 -26,3 -146,1 -144,2 182,8 Rahavarat kauden lopussa * 680,6 499,6 680,6 499,6 826,7 * Rahavarat Muut rahoitusvarat 1 030,3 537,6 1 030,3 537,6 531,4 Rahat ja pankkisaamiset 317,7 202,9 317,7 202,9 529,6 Kassavarat 1 348,0 740,5 1 348,0 740,5 1 061,0 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti yli 3 kk) -667,4 -240,8 -667,4 -240,8 -234,3 Rahavarat 680,6 499,6 680,6 499,6 826,7

Page 32

31 Konsernin taloudellisen osavuosikatsauksen liitetiedot 1.1.– 30.9.2026 1. LAADINTAPERUSTA Konsernin taloudellinen osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen ja sen luvut ovat tilintarkastamattomia. Osavuosikatsaus on hyväksytty julkistettavaksi 26.10.2026. 2. LAADINTAPERIAATTEET Osavuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet vastaavat vuoden 202 5 konsernitilinpäätöksessä julkaistuja periaatteita. Osavuosikatsauksen luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa täsmällisesti esitettyä summalukua. Raportoidut tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. 3. KESKEISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta harkinnan käyttöä laadintaperiaatteiden soveltamisessa, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Lisäksi IFRS-standardien soveltamisen yhteydessä joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tunnistetut erät, jotka edellyttävät eniten johdon arvioita ja oletuksia, tai joiden arvioihin liittyy eniten epävarmuustekijöitä, ovat laivaston ja muun käyttöomaisuuden arvostus, vuokrasopimukset, eläkevelvoitteet, lentokaluston huoltovaraukset, Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä, johdannaissopimukset ja suojauslaskenta sekä laskennalliset verosaamiset. Laa tiessaan osavuosikatsausta yhtiön johto on arvioinut myös ympäristöliitännäisten seikkojen vaikutusta osavuosikatsauksessa käytetyissä ennusteissa. Kansainväliset konfliktit, maailmanpoliittinen epävakaus ja kauppasotien uhka aiheuttavat huomattavaa epävarmuutta toimintaympäristössä. Erityisesti polttoaineen hintaan ja saatavuuteen liittyy Lähi-idän sodan ja rauhanneuvotteluiden mahdollisen pitkittymisen myötä riskejä, joilla voi realisoituessaan olla negatiivinen vaikutus Finnairin kapasiteettiin ja taloudelliseen tulokseen. Myös ympäristösääntelyyn liittyvien kustannusten kasvu rasittaa Finnairin kannattavuutta. Lisäksi valuuttakurssien vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Finnairin johto seuraa toimintaympäristön muutosten vaikutusta liiketoimintaansa jatkuvasti, ja päivittää arvioita ja oletuksia viimeisimmän saatavillaan olevan tiedon mukaisesti. Keskeisimmistä tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä sekä ympäristöliitännäisten seikkojen vaikutuksista on kerrottu tarkemmin vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. 4. SEGMENTTITIEDOT JA LIIKEVAIHTO Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole. Finnairin vuoden 2026 kolmannen vuosineljänneksen kokonaisliikevaihto kasvoi 14,2 % vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvua nähtiin kaikissa tuoteryhmissä. 7-9/2026, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot 277,2 91,8 348,6 -0,0 31,5 0,4 749,5 78,6 Lisämyynti 12,1 4,8 24,3 0,0 1,2 22,5 65,0 6,8 Rahti 44,9 11,0 8,7 0,0 0,1 1,4 66,1 6,9 Matkapalvelut 0,1 0,1 72,4 - - -0,0 72,6 7,6 Yhteensä 334,3 107,6 454,1 0,0 32,9 24,2 953,2 100,0 Osuus % 35,1 11,3 47,6 0,0 3,4 2,5 100,0 -

Page 33

32 7-9/2025, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot* 248,6 73,6 302,9 13,5 28,6 -4,3 662,8 79,4 Lisämyynti* 6,4 2,7 17,6 -0,7 1,1 28,9 55,9 6,7 Rahti 33,3 7,3 6,8 0,0 0,1 1,2 48,8 5,8 Matkapalvelut 0,1 0,2 67,1 0,0 - -0,0 67,3 8,1 Yhteensä 288,4 83,8 394,4 12,7 29,7 25,8 834,9 100,0 Osuus % 34,5 10,0 47,2 1,5 3,6 3,1 100,0 - 1-9/2026, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot 780,9 230,9 924,6 19,7 124,3 0,7 2 081,1 78,6 Lisämyynti 35,4 11,4 61,9 0,8 5,9 64,9 180,2 6,8 Rahti 127,2 31,7 25,7 1,3 0,4 3,8 190,2 7,2 Matkapalvelut 19,1 0,6 175,2 1,6 - -0,1 196,4 7,4 Yhteensä 962,6 274,6 1 187,4 23,4 130,7 69,3 2 648,0 100,0 Osuus % 36,4 10,4 44,8 0,9 4,9 2,6 100,0 - 1-9/2025, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot* 661,4 205,6 818,6 57,5 117,2 -32,3 1 828,0 78,9 Lisämyynti* 30,7 10,8 52,6 1,3 5,6 49,2 150,1 6,5 Rahti 98,9 24,3 21,0 1,7 0,4 3,8 150,1 6,5 Matkapalvelut 20,2 0,8 165,5 2,2 - -0,1 188,5 8,1 Yhteensä 811,1 241,5 1 057,7 62,8 123,1 20,5 2 316,7 100,0 Osuus % 35,0 10,4 45,7 2,7 5,3 0,9 100,0 - 2025, miljoonaa euroa Aasia Pohjois- Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa Kohdis- tamaton Yhteensä Osuus % Matkustajatuotot* 886,4 251,9 1 090,4 80,8 168,2 -36,8 2 440,8 78,6 Lisämyynti* 41,3 13,1 69,8 2,1 8,1 71,0 205,4 6,6 Rahti 136,0 30,9 29,0 3,0 0,5 5,7 205,1 6,6 Matkapalvelut 28,8 0,9 221,8 3,5 - -0,2 254,8 8,2 Yhteensä 1 092,5 296,8 1 411,0 89,4 176,7 39,7 3 106,2 100,0 Osuus % 35,2 9,6 45,4 2,9 5,7 1,3 100,0 - Avainluvut kvartaaleittain, edelliset 24 kk 7-9/2026 4-6/2026 1-3/2026 10- 12/2025 7-9/2025 4-6/2025 1-3/2025 10- 12/2024 Liikevaihto 953,2 916,7 778,1 789,5 834,9 787,7 694,2 782,9 Matkustajatuotot* 749,5 718,0 613,6 612,8 662,8 626,8 538,4 610,9 Lisämyynti* 65,0 61,4 53,8 55,3 55,9 49,6 44,6 52,3 Rahti 66,1 72,2 51,9 55,0 48,8 51,2 50,1 55,3 Matkapalvelut 72,6 65,1 58,7 66,3 67,3 60,1 61,0 64,4 Vertailukelpoinen EBITDA 167,5 162,1 85,8 145,7 137,7 97,3 23,0 131,3 Vertailukelpoinen liiketulos 84,0 78,4 -0,6 61,7 50,7 10,3 -62,6 47,9 Liiketulos 86,2 86,6 3,6 46,4 52,1 19,2 -53,4 12,1 * Matkustajatuottoja on oikaistu lisämyyntiin 2,8 miljoonalla eurolla 7–9/2025 ja 2,2 miljoonalla eurolla 10–12/2025 peruutusmaksuihin liittyvien korjausten takia. Aiemmin raportoidut matkustajatuotot olivat 665,6 (7–9/2025), 615,1 (10–12/2025) ja 2 445,8 (2025) miljoonaa euroa. Aiemmin raportoitu lisämyynti oli 53,1 (7–9/2025), 53,1 (10–12/2025) ja 200,4 (2025) miljoonaa euroa.

Page 34

33 5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT miljoonaa euroa 7-9/2026 7-9/2025 Muutos % 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % 2025 Vuokratuotot 9,3 18,9 -50,7 45,9 58,9 -22,1 86,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2,4 1,1 110,5 16,0 7,2 123,0 14,6 Muut tuotot 8,5 5,0 70,7 25,2 16,0 58,2 23,0 Yhteensä 20,2 25,0 -19,2 87,2 82,1 6,2 123,8 Raportointikauden vuokratuotot laskivat vertailukaudesta, koska kahden miehistöineen (wet lease) ulosvuokratun A330-koneen vuokraus päättyi maaliskuussa 2026. Käyttöomaisuuden myyntivoitot koostuvat pääosin aiemmin vuokrattuna olleiden kahden A321- ja yhden A330-lentokoneen ostosta ja käytöstä poistettujen lentokonemoottoreiden myynnistä. Muut tuotot ovat eri yhtiöille myydyistä palveluista (IT-, huolto-, catering- ja lentosimulaattoripalvelut) saatuja myyntituottoja. 6. HENKILÖSTÖÖN JA MUUHUN MIEHISTÖÖN LIITTYVÄT KULUT miljoonaa euroa 7-9/2026 7-9/2025 Muutos % 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % 2025 Palkat ja palkkiot -109,0 -95,6 -14,1 -322,5 -284,9 -13,2 -387,8 Maksupohjaiset järjestelyt -20,3 -17,6 -15,5 -60,7 -54,0 -12,3 -72,2 Etuuspohjaiset järjestelyt -1,8 -2,8 37,0 -5,3 -8,4 37,0 -30,4 Eläkekulut yhteensä -22,1 -20,4 -8,2 -66,0 -62,5 -5,6 -102,6 Muut sosiaalikulut -4,3 -3,4 -26,7 -13,2 -10,6 -23,9 -14,1 Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut -135,4 -119,3 -13,4 -401,6 -358,0 -12,2 -504,6 Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut -8,8 -8,4 -4,3 -25,5 -25,6 0,4 -33,8 Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö -3,8 -4,6 17,3 -12,4 -15,0 17,1 -19,7 Muut henkilöstöön liittyvät kulut -2,6 -1,8 -42,3 -11,0 -7,5 -46,5 -10,0 Yhteensä -150,6 -134,2 -12,2 -450,5 -406,1 -10,9 -568,1 Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut kasvoivat pääasiassa henkilöstömäärän, palkkojen ja kannustinpalkkiovarausten sekä kapasiteetin kasvun vuoksi. Vuoden 2025 etuuspohjaisiin järjestelyihin sisältynyt 21,9 miljoonan euron kulu koskien Finnairin Eläkesäätiön velvoitteiden indeksoinnin osittaista palautusta jäi pysyväksi, koska Helsingin hallinto-oikeuden sitä koskeva päätös muuttui vuoden 2026 toisella neljänneksellä lainvoimaiseksi. 7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET miljoonaa euroa 7-9/2026 7-9/2025 Muutos % 1-9/2026 1-9/2025 Muutos % 2025 Oman laivaston poistot -49,5 -49,5 0,0 -146,7 -146,0 -0,4 -193,3 Muun käyttöomaisuuden poistot -4,4 -3,9 -10,8 -14,5 -11,8 -23,0 -16,0 Käyttöoikeuslaivaston poistot -23,9 -27,9 14,3 -75,6 -85,2 11,2 -112,2 Muun käyttöoikeusomaisuuden poistot -5,7 -5,6 -1,5 -16,8 -16,5 -1,6 -22,1 Poistot -83,5 -86,9 4,0 -253,6 -259,5 2,3 -343,6 Arvonalentumiset - - - - -0,2 100,0 -0,2 Yhteensä -83,5 -86,9 4,0 -253,6 -259,7 2,4 -343,7 Laivasto, muu käyttöomaisuus sekä käyttöoikeusomaisuus kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Vertailukauteen verrattuna oman laivaston poistot nousivat hieman vuokrattuna olleiden A321- ja A330-lentokoneiden oston myötä ja vastaavasti käyttöoikeuslaivaston poistot laskivat. 8. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT Finnair käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä raportoinnissaan konsernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli Finnairin johtoryhmälle. Luvut ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja tunnuslukuja, joita Finnair käyttää kuvaamaan liiketoiminnan ja

Page 35

34 rahoitusaseman kehittymistä eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan niitä tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa. Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei sisällytetä pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien ja maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä suojauslaskennan ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia. Nämä valuuttakurssi- ja käyvän arvon muutokset huomioidaan vertailukelpoisessa tuloksessa vasta, kun ne realisoituvat. Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone- ja muiden transaktioiden voittoja ja tappioita, arvonalentumisia, tiettyjen etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksia sekä uudelleenjärjestelykuluja. 7-9/2026 7-9/2025 miljoonaa euroa Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Liikevaihto 953,2 - 953,2 834,9 - 834,9 Liiketoiminnan muut tuotot 20,2 -2,4 17,8 25,0 -1,1 23,9 Liiketoiminnan kulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut -150,6 - -150,6 -134,2 - -134,2 Polttoainekulut -267,9 0,0 -267,9 -233,9 0,0 -233,9 Kapasiteettivuokrat -41,8 - -41,8 -34,9 - -34,9 Lentokaluston huoltokulut -51,9 0,2 -51,7 -52,4 -0,2 -52,6 Liikennöimismaksut -88,9 - -88,9 -84,1 - -84,1 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -36,5 - -36,5 -31,1 - -31,1 Matkustaja- ja maapalvelut -133,7 - -133,7 -123,1 - -123,1 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut -32,6 - -32,6 -27,2 - -27,2 EBITDA - - 167,5 - - 137,7 Poistot ja arvonalentumiset -83,5 - -83,5 -86,9 - -86,9 Liiketulos 86,2 -2,2 84,0 52,1 -1,3 50,7 1-9/2026 1-9/2025 2025 miljoonaa euroa Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Rapor- toitu Vertailu- kelpoi- suuteen vaikut- tavat erät Vertailu- kelpoi- nen Liikevaihto 2 648,0 - 2 648,0 2 316,7 - 2 316,7 3 106,2 - 3 106,2 Liiketoiminnan muut tuotot 87,2 -16,0 71,2 82,1 -7,2 74,9 123,8 -14,6 109,2 Liiketoiminnan kulut Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut -450,5 - -450,5 -406,1 - -406,1 -568,1 22,4 -545,7 Polttoainekulut -731,7 - -731,7 -674,9 0,1 -674,8 -879,0 0,1 -878,9 Kapasiteettivuokrat -115,7 - -115,7 -109,1 - -109,1 -142,2 - -142,2 Lentokaluston huoltokulut -166,7 1,4 -165,3 -163,1 -12,5 -175,6 -212,1 -12,2 -224,2 Liikennöimismaksut -253,4 - -253,4 -240,8 - -240,8 -318,2 - -318,2 Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -107,5 - -107,5 -97,7 - -97,7 -129,0 - -129,0 Matkustaja- ja maapalvelut -378,3 - -378,3 -348,6 - -348,6 -459,7 - -459,7 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut -101,4 - -101,4 -81,0 0,0 -81,0 -113,7 0,0 -113,7 EBITDA - - 415,4 - - 258,0 - - 403,7 Poistot ja arvonalentumiset -253,6 - -253,6 -259,7 0,2 -259,5 -343,7 0,2 -343,6 Liiketulos 176,4 -14,6 161,8 17,9 -19,4 -1,5 64,2 -4,1 60,1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 16,0 miljoonan euron voiton koostuen pääosin viiden lentokonemoottorin myynnistä ja kolmen aiemmin vuokratun lentokoneen ostosta sekä 1,4 miljoonan euron tappion lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomasta valuuttakurssimuutoksesta .

Page 36

35 9. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Vuoden 2026 toisen neljänneksen aikana Finnairin hallitus myönsi vapautuksen riskihallintapolitiikan määrittämien lentopetrolisuojien osalta. Vapautus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti ja sallii tilapäisesti poikkeamisen politiikassa määritellyistä suojausrajoista. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon. Johdannaissopimusten lisäksi Finnair on suojannut tasettaan Yhdysvaltain dollari -määräisillä sijoituksilla ja talletuksilla. Näiden määrä vuoden 2026 kolmannen neljänneksen lopussa oli noin 268 miljoonaa dollaria. Yhdysvaltain dollari vahvistui 1,5 % ja lentopetrolin hinta nousi 84,4 % vertailukaudesta. Johdannaiset, miljoonaa euroa 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 Nimellis- arvo Käypä nettoarvo Nimellis- arvo Käypä nettoarvo Nimellis- arvo Käypä nettoarvo Valuuttajohdannaiset Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) 659,1 12,5 448,3 -9,9 446,6 -0,6 Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) Ostetut optiot 88,7 1,0 31,8 0,2 56,1 0,5 Myydyt optiot 82,2 -0,3 29,7 -1,0 51,8 -0,9 Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus 444,1 11,7 74,3 -5,2 92,1 -5,0 Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä 1 274,0 24,8 584,2 -15,9 646,6 -6,0 Taseen suojaus (termiinit) 105,1 0,2 146,9 -0,5 143,0 0,3 Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä 105,1 0,2 146,9 -0,5 143,0 0,3 Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 379,1 25,0 731,1 -16,5 789,6 -5,7 Hyödykejohdannaiset Lentopetrolitermiinit, tonnia 576 000 286,5 564 000 -0,9 691 000 -16,2 Optiot Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia 128 000 63,8 217 000 5,5 210 000 3,0 Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia 128 000 2,2 217 000 -7,2 210 000 -8,2 Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä 832 000 352,6 998 000 -2,5 1 111 000 -21,4 Hyödykejohdannaiset yhteensä 832 000 352,6 998 000 -2,5 1 111 000 -21,4 Valuutan- ja koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset 250,0 -5,2 250,0 4,8 250,0 3,4 Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä 250,0 -5,2 250,0 4,8 250,0 3,4 Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 202,1 -7,2 293,0 -20,2 274,3 -18,5 Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä 202,1 -7,2 293,0 -20,2 274,3 -18,5 Korkojohdannaiset yhteensä 452,1 -12,4 543,0 -15,4 524,3 -15,1 Johdannaiset yhteensä - 365,1 - -34,4 - -42,2

Page 37

36 10. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT VARAT JA VELAT Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista Käyvät arvot raportointikauden lopussa, miljoonaa euroa 30.9.2026 Taso 1 Taso 2 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kaupankäyntiarvopaperit 1 030,3 967,8 62,5 Kaupankäyntijohdannaiset Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 29,4 - 29,4 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 29,4 - 29,4 Valuuttajohdannaiset 28,8 - 28,8 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 11,7 - 11,7 - joista rahavirran suojauslaskennassa 16,9 - 16,9 Hyödykejohdannaiset 353,1 - 353,1 - joista rahavirran suojauslaskennassa 353,1 - 353,1 Yhteensä 1 441,6 967,8 473,8 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Kaupankäyntijohdannaiset Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 41,9 - 41,9 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 34,6 - 34,6 Valuuttajohdannaiset 3,8 - 3,8 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 0,0 - 0,0 - joista rahavirran suojauslaskennassa 3,8 - 3,8 Hyödykejohdannaiset 0,5 - 0,5 - joista rahavirran suojauslaskennassa 0,5 - 0,5 Yhteensä 46,2 - 46,2 Raportointikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä. Pääosa kaupankäyntiarvopapereista on sijoitettu matalan riskin rahamarkkinarahastoihin ja yritystodistuksiin rahoituspolitiikan mukaisesti. Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. markkinahintoina) tai epäsuorasti (ts. markkinahinnoista johdettuina). Konsernilla ei ollut raportointikauden lopussa käyvän arvon hierarkian tasolle 3 luokiteltuja rahoitusinstrumentteja. 11. TULOVEROT Efektiivinen verokanta oli 20,0 % (31.12.2025: 21,3). Raportointikaudella purettiin laskennallista verosaamista 30,7 miljoonaa euroa kauden verotettavasta tuloksesta sekä kirjattiin laskennallinen verosaaminen 3,7 miljoonaa euroa muista väliaikaisista eroista ja -82,8 miljoonaa euroa muista laajan tuloksen eristä. Laskennallinen verosaaminen raportointikauden lopussa oli 1 03,4 miljoonaa euroa (31.12.2025: 213,3). Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset eivät ole muuttuneet raportointi kauden aikana. Ne on esitetty tilinpäätöksen 2025 liitetiedossa 5.1 Tuloverot. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Johdon arviointi verotettavasta tuloksesta perustuu viimeisimpään osavuosikatsauksen yhteydessä laadittuun hallituksen hyväksymään ennusteeseen. Vahvistettuihin tappioihin liittyvä lakisääteinen vanhentumisaika on 10 vuotta ja vastaavat taseeseen tällä hetkellä kirjatut laskennalliset verot vanhenevat vuosina 2030 –2035. Taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan, koska ne liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.

Page 38

37 12. KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOS miljoonaa euroa 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 Hankintameno kauden alussa 2 868,5 2 757,0 2 757,0 Lisäykset 225,6 174,5 209,6 Vähennykset -55,7 -22,9 -53,4 Lentokonehankintojen valuuttasuojaus -16,7 7,0 6,9 Siirrot erien välillä -18,9 -34,9 -34,9 Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin -28,2 - -16,7 Hankintameno kauden lopussa 2 974,5 2 880,8 2 868,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa -1 537,5 -1 395,0 -1 395,0 Vähennykset 54,7 22,4 52,6 Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin 26,4 - 14,3 Kauden poistot -161,2 -157,8 -209,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa -1 617,5 -1 530,4 -1 537,5 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 357,0 1 350,4 1 331,1 Lisäykset käyttöomaisuuteen liittyvät pääosin kahden aiemmin vuokratun A321- ja yhden A330-lentokoneen ostoon, Embraer E195-E2-lentokoneiden ennakkomaksuihin ja lentokoneiden huoltoon liittyviin investointeihin. Siirrot erien välillä liittyvät pääosin ostettujen vuokralentokoneiden hankintamenoa vastaan purettuihin huoltovarauksiin. Myytävänä oleviin omaisuuseriin on siirretty lentokonemoottorit, joiden käyttöikä päättyy seuraavan 12 kuukauden aikana. Osavuosikatsauksen raportointitapaa on muutettu vastaamaan tilinpäätöksen raportointitapaa vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. 13. KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOS miljoonaa euroa 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 Kirjanpitoarvo kauden alussa 645,2 780,0 780,0 Uudet sopimukset 20,7 2,7 3,5 Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot 30,3 13,6 9,2 Vähennykset -19,3 -13,0 -13,0 Poistot -92,4 -101,7 -134,3 Arvonalentumiset - -0,2 -0,2 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 584,5 681,5 645,2 Uudet leasingsopimukset sisältävät yhden ATR72-600-lentokoneen sekä lentokonemoottoreita. Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot liittyvät pääasiassa päättyvien vuokrasopimusten jatkamiseen. Vähennykset liittyvät Finnairin aiemmin vuokralla olleeseen kahteen A321- ja yhteen A330-lentokoneeseen, joiden vuokrasopimukset päätettiin koneiden oston yhteydessä. 14. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA Tilikauden 2026 kolmannella neljänneksellä Finnair lyhensi lainoja lyhennysohjelmien mukaisesti . Korolliset velat Käypä arvo Kirjanpitoarvo miljoonaa euroa 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 Vuokrasopimusvelat 714,9 801,9 762,7 714,9 801,9 762,7 Joukkovelkakirjalainat 793,4 517,1 813,0 790,1 501,7 797,6 Lentokonerahoitus* 179,9 219,1 216,2 179,3 230,6 222,5 Yhteensä 1 688,2 1 538,1 1 791,9 1 684,4 1 534,2 1 782,8 * Lentokonerahoitus sisältää vientiluottotakaukset kahdelle A350-lentokoneelle. Finnairin kirjanpidossa nämä transaktiot käsitellään lainana ja kone omistettuna. Velkojen käyvät arvot (pois lukien vuokrasopimusvelat) on laskettu diskonttaamalla velkojen tulevat kassavirrat käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa ja yrityksen luottoriskipreemiota. Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo on laskettu käyttämällä raportointipäivän noteerattua hintaa (100,2 ja 97,5).

Page 39

38 Rahoitusvelkojen erääntymisajat 30.9.2026 miljoonaa euroa 1-12 kk 13-24 kk 25-36 kk 37-48 kk 49-60 kk Myöhemmin Yhteensä Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset 89,3 87,2 78,3 70,5 65,9 138,3 529,5 Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset 40,3 41,0 24,3 15,6 6,5 57,6 185,4 Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset - - 500,0 - 300,0 - 800,0 Lentokonerahoitus, vaihtuvakorkoiset 21,3 21,4 21,6 21,7 21,9 71,4 179,3 Korolliset rahoitusvelat yhteensä* 150,9 149,7 624,2 107,7 394,3 267,4 1 694,3 Maksut korko- ja valuuttajohdannaisista 786,5 227,4 138,5 101,2 - - 1 253,6 Saamiset korko- ja valuuttajohdannaisista -801,3 -231,4 -133,7 -100,4 - - -1 266,9 Hyödykejohdannaiset -325,1 -27,4 - - - - -352,6 Ostovelat ja muut velat 360,2 - - - - - 360,2 Korkomaksut 78,1 71,0 63,7 33,7 28,6 45,6 320,6 Yhteensä 249,3 189,2 692,7 142,2 422,9 313,0 2 009,3 Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.2025 miljoonaa euroa 1-12 kk 13-24 kk 25-36 kk 37-48 kk 49-60 kk Myöhemmin Yhteensä Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset 92,2 85,4 65,3 63,2 65,7 178,5 550,5 Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset 38,2 40,0 37,5 21,2 12,9 62,3 212,2 Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset - - - 500,0 300,0 - 800,0 Lentokonerahoitus, kiinteäkorkoiset 9,9 - - - - - 9,9 Lentokonerahoitus, vaihtuvakorkoiset 41,6 21,0 21,1 21,3 21,4 87,2 213,7 Korolliset rahoitusvelat yhteensä* 181,9 146,5 124,0 605,8 400,1 328,0 1 786,3 Maksut korko- ja valuuttajohdannaisista 658,9 24,8 4,3 21,5 - - 709,4 Saamiset korko- ja valuuttajohdannaisista -644,7 -24,8 - -19,1 - - -688,6 Hyödykejohdannaiset 18,1 3,3 - - - - 21,4 Ostovelat ja muut velat 253,4 - - - - - 253,4 Korkomaksut 81,3 71,2 65,0 59,1 30,4 53,0 360,0 Yhteensä 548,9 221,0 193,3 667,3 430,5 381,0 2 441,9 * Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko ei sisällä joukkovelkakirjalainoihin liittyviä jo maksettuja transaktiomenoja. Näistä menoista 2,3 miljoonaa euroa jaksotetaan vuonna 2029 erääntyvän lainan ja 2,5 miljoonaa euroa vuonna 2030 erääntyvän lainan juoksuajalle. Transaktiomenot vähennetään lainojen tasearvosta ja kirjataan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-aikana.

Page 40

39 15. VARAUKSET miljoonaa euroa 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 Lentokaluston huoltovaraus Varaus kauden alussa 90,0 143,5 143,5 Uudet varaukset 22,6 38,7 46,2 Käytetyt varaukset -6,3 -39,8 -53,0 Puretut varaukset -0,7 -1,9 -2,7 Käyttöoikeusomaisuuden palautusvaraukset -1,7 -0,8 -1,0 Siirrot erien välillä -19,6 -34,9 -34,9 Diskonttauksesta johtuvat muutokset 2,0 3,2 4,0 Kurssierot 1,4 -12,5 -12,2 Lentokaluston huoltovaraus yhteensä 87,7 95,6 90,0 Joista pitkäaikaista 71,1 85,8 82,2 Joista lyhytaikaista 16,6 9,7 7,8 Muut varaukset Varaus kauden alussa 1,3 2,2 2,2 Uudet varaukset 0,4 0,3 0,4 Käytetyt varaukset -0,1 -0,7 -0,8 Puretut varaukset - -0,3 -0,5 Muut varaukset yhteensä 1,6 1,6 1,3 Joista pitkäaikaista 0,7 0,7 0,7 Joista lyhytaikaista 0,9 0,9 0,6 Yhteensä 89,3 97,2 91,3 Joista pitkäaikaista 71,9 86,6 82,9 Joista lyhytaikaista 17,5 10,6 8,4 Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoden 2035 loppuun mennessä. Taseessa pitkäaikaiset varaukset ja muut velat 75,2 miljoonaa euroa (31.12.2025: 86,3) sisältävät varausten lisäksi muita pitkäaikaisia velkoja 3,4 miljoonaa euroa (31.12.2025: 3,4), jotka koostuvat pääosin saaduista vuokravakuuksista. 16. MYYNNIN SIIRTOVELAT JA MYYNNISTÄ SAADUT ENNAKOT miljoonaa euroa 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 Ennakkoon saadut lentolipputulot 724,8 594,9 561,5 Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus 85,0 74,4 76,9 Saadut ennakot valmismatkatuotannosta 48,5 42,3 34,9 Muut erät 36,3 41,7 41,5 Yhteensä 894,6 753,4 714,8 Muut erät sisältävät pääosin lahjakorttivelkoja ja velkoja lentoyhtiöille, jotka ovat mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business -yhteishankkeessa sekä Euroopan ja Pohjois- Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business - yhteishankkeessa.

Page 41

40 17. VASTUUSITOUMUKSET miljoonaa euroa 30.9.2026 30.9.2025 31.12.2025 Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset 55,2 55,7 47,4 Yhteensä 55,2 55,7 47,4 Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.9 .2026 olivat 856,5 miljoonaa euroa (31.12.2025: 217,1) ja ne liittyvät valtaosin kapearunkokoneiden uusimissopimukseen ja muihin lentokoneisiin liittyviin investointeihin. Sitoumuksista 310,1 miljoonaa euroa sijoittuu seuraavan 12 kuukauden ajalle ja 546,4 miljoonaa euroa seuraavan 1–4 vuoden ajalle. Taseen ulkopuoliset vuokravastuut 30.9.2026 olivat 12,9 miljoonaa euroa (31.12.2025: 14,8) sisältäen pääosin lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä muita vuokrasopimuksia, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen tai jotka eivät sisällä IFRS 16 -standardin mukaista vuokrasopimusta. Nämä sisältävät pääosin kiinteistöjen ja erilaisten IT-laitteiden vuokria. 18. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Lähipiiritapahtumien laajuudessa tai määrissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointikauden aikana. Lähipiiritapahtumia kuvataan tarkemmin tilinpäätöksen 2025 liitetiedossa 4.5 Lähipiiritapahtumat. 19. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Finnair tarkisti 13.10.2026 ohjeistustaan vuodelle 2026 antamalla positiivisen tulosvaroituksen. Finnair ennakoi yhtiön liikevaihdon olevan 3,5–3,6 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 175 –220 miljoonaa euroa vuonna 2026. Aiempi ohjeistus oli annettu 22.7.2026 ja siinä Finnair ennakoi yhtiön liikevaihdon olevan 3,4–3,5 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 120–190 miljoonaa euroa vuonna 2026. Lisäksi yhtiö julkisti 13.10.2026 ennakkotietoja heinä-lokakuun 2026 liikevaihdostaan ja vertailukelpoisesta liiketuloksestaan.

Sign in to continue

Your watchlist and earnings event details are available after you sign in.

Page 1

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.– 30.9.2026

Page 2

Page 3

Page 4

Page 5

Page 6

Page 7

Page 8

Page 9

Page 10

Page 11

Page 12

Page 13

Page 14

Page 15

Page 16

Page 17

Page 18

Page 19

Page 20

Page 21

Page 22

Page 23

Page 24

Page 25

Page 26

Page 27

Page 28

Page 29

Page 30

Page 31

Page 32

Page 33

Page 34

Page 35

Page 36

Page 37

Page 38

Page 39

Page 40

Page 41

Sign in to continue

Your watchlist and earnings event details are available after you sign in.

Interim report

Page 1

Page 2

Page 3

Page 4

Page 5

Page 6

Page 7

Page 8

Page 9

Page 10

Page 11

Page 12

Page 13

Page 14

Page 15

Page 16

Page 17

Page 18

Page 19

Page 20

Page 21

Page 22

Page 23

Page 24

Page 25

Page 26

Page 27

Page 28

Page 29

Page 30

Page 31

Page 32

Page 33

Page 34

Page 35

Page 36

Page 37

Page 38

Page 39

Page 40

Page 41

Sign in to continue

Interim report

Page 1

Page 2

Page 3

Page 4

Page 5

Page 6

Page 7

Page 8

Page 9

Page 10

Page 11

Page 12

Page 13

Page 14

Page 15

Page 16

Page 17

Page 18

Page 19

Page 20

Page 21

Page 22

Page 23

Page 24

Page 25

Page 26

Page 27

Page 28

Page 29

Page 30

Page 31

Page 32

Page 33

Page 34

Page 35

Page 36