Hyvää päivää! Tervetuloa seuraamaan Fodelian historian ensimmäistä pääomamarkkinapäivää. Tervetuloa tänne paikan päälle ja striimin ääreen. Olen Tahkolan Mikko, Fodelian Toimitusjohtaja, ja tässä meidän päivän ohjelmaa. Kerron tuossa aluksi meidän päivitettyyn strategiaan, taloudelliset tavoitteet, ja sen jälkeen meillä on sitten useita puheenvuoroja. Tällä kertaa on ajateltu niin, että meidän yhtiöiden toimitusjohtajat ja Marjavasun Myyntijohtaja on äänessä. Feelian Toimitusjohtaja Ojalan Jukka, Fodelia Retailin Toimitusjohtaja Pulffin Riikka, Marjavasun Myyntijohtaja Ulla Anttila ja Food Barin Toimitusjohtaja Nina Rokkila pitää esitykset, ja sen jälkeen me lopetellaan noin puoli kaksitoista. Tervetuloa siis kaikki seuraamaan tätä pääomamarkkinapäivää! Muutama sana Fodeliasta. Me ollaan 2019 perustettu elintarvikealan holdingyhtiö, ja meidän yhtiöt tarjoaa erilaisia ruokatuotteita ja ruokapalveluja. Meillä on tällä hetkellä tuotantolaitoksia Pyhännällä kaksi kappaletta, siellä on Feelian tehdas ja Real Snacksin tehdas tai Oikian sipsitehdas. Meillä on Kokkolassa Feelian tehdas ja Salossa Perniön lihan vanha tehdas eli retailin tehdas nykyisellään ja sitten Jokioisissa pitaleipätehdas ja Kuopiossa Marjavasu-mehu ja sose -tehdas. Ollaan tuossa aikalailla keskisen Suomen ja eteläisen Suomen alueella fyysisesti. Toki toimitaan valtakunnallisesti, meidän tuotteitahan myydään ihan koko Suomessa. Me ollaan oltu sieltä 2019 vuodesta asti tuolla Nasdaqin First Note -listalla, ja meidän liikevaihto viime vuonna oli noin 46 miljoonaa euroa. Työllistetään noin 130 henkeä. Tämän kokoinen kokonaisuus. Meidän liiketoiminta-alueet. Meillä on kaksi pääliiketoiminta-aluetta, Feelia, joka tarjoaa valmisruokia ja ateriapalveluja, on keskittynyt tuonne food service -markkinaan. Jukka kertoo tarkemmin kohta Feeliasta ja Feelian näkymistä. Sitten Fodelia Retail, johon me on keskitetty kaikki vähittäiskauppa-asekuuksiin kuuluvat liiketoiminnat, kuluttajaliiketoiminnat, ja kolmella eri tehtaalla tällä hetkellä. Lisäksi meillä on tuo ruoan verkkokauppa. Tässähän meillä on tapahtumassa muutoksia, joka osittain myöskin sitten on tämän meidän strategianmuutoksen taustalla. Eli niin kuin tuossa kuvassa näkyy, niin tuo Pernill ja Lihan Helsingin makkaratehdas. Meillä on näistä exit-kuvio meneillään, ja se saadaan päätökseen tässä toukokuun aikana, viimeistään kesäkuussa. Sitten pieni, mutta erittäin mielenkiintoinen yhtiö, Marjavasu Kuopiossa, ja Ulla kertoo sen yhtiön tilanteesta vähän tarkemmin. Ja yhteisyritys sitten Food Bar, joka tarjoaa ruokahuollon kokonaisulkoistusratkaisuja. Eli tämä on meidän tämän hetken liiketoiminta-aluekartta, mutta muutoksia on noilta osin ilmassa. Sitten mennään tähän meidän päivitettyyn strategiaan. Eli Fodelia perustettiin 2019 silloisten kahden pyhäntäläisen elintarvikeyhtiön holdingyhtiöksi, emoyhtiöksi eli silloisen Real Snacks Oy:n ja Feelia Oy:n emoyhtiöksi. Ja ajatus oli, että me rakennetaan tästä Fodeliasta tämmöinen aktiivinen elintarvikealan holdingyhtiö, joka kerää yhtiöitä, elintarvikealan yhtiöitä, tämän sateenvarjon alle ja sitten yhteisellä tekemisellä, osaamisen siirtämisellä yhtiöstä toiseen ja synergioiden hakemisella, niin kasvatetaan näitä yhtiöitä sitten kansainvälisiksikin menestystarinoiksi. Tuota tää on ollut tää meidän alkuperäinen strategia, ja tämän mukaan me on tehty sitten matkan varrella useita yritysostoja ja on perustettu ruoan verkkokauppa esimerkiksi omaksi yhtiöksi aikanaan ja sitten Food Bar perustettiin yhteistyössä Pravedon kanssa. Mutta tässä matkan varrella on ollut erilaisia vaiheita, jotka ovat meidän toimintaympäristössä olleet merkittäviä muutoksia, joista ensimmäinen oli tietenkin korona, joka laittoi meidän maailman aivan uusiksi, erityisesti Feelian osalta. Sitten tää Ukrainan sota, joka muutti tätä elintarvikeraaka-ainepeliä maailmanlaajuisesti ja aiheutti valtavan inflaatioryöpyn sitten, joka on meidän liiketoimintoihin vaikuttanut ja ollut toimintaympäristössä tosi iso muutostekijä. Näiden vuosien aikana meille on kirkastunut entistä enemmän se, että meillä on tuolla Feelressa äärettömän mielenkiintoisia mahdollisuuksia, ja meillä on siellä osittain jopa epäreiluja kilpailuetuja. Lähtien siitä, että me pystytään tekemään erittäin hyvin säilyvää ruokaa, vähentämään logistiikkakustannuksia, vähentämään ruokahävikkiä, erittäin vastuullista toimintaa. Sillä tavalla me olemme tässä matkan varrella tulleet vakuuttuneiksi siitä, että meidän on järkevämpi keskittyä entistä enemmän tuon Feelian tuotekonseptin ympärille. Siitä syystä me olemme tehneet sellaisen strategisen päätöksen, jonka meidän hallitus on hyväksynyt, että me siirrytään tällaisesta portfolioyhtiöstä aktiiviseksi elintarviketeolliseksi toimijaksi. Tämä on iso muutos meille. Tämä tarkoittaa meillä esimerkiksi sitä, mikä tuossa tästä oli puhetta, tämä exit-kuvio, eli me luovutaan niistä liiketoiminnoista, jotka eivät tue tätä meidän uutta strategiaa eivätkä ole tämän keskiössä. Tämä tarkoittaa meidän johtamisjärjestelmään muutoksia. Meidän konsernihallitus tulee olemaan entistä aktiivisempi hallitus myöskin sitten näihin liiketoimintojen suuntaan ja niin edelleen. Mutta tämä on meillä merkittävä strateginen muutos ja jatkossa me tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja epäorgaanisen kasvun nykyliiketoimintojen tueksi, mutta ei olla sillä tavalla aktiivinen toimija tuossa. Nythän meillä nämä yrityskaupat, mitä on tehty, niin sen lisäksi me on kymmeniä erilaisia keskusteluja käyty tässä matkan varrella. Mutta me tavallaan siitä luovutaan ja keskitytään entistä enemmän näihin kahteen liiketoiminta-alueeseen, joista toinen on food service -markkina ja toinen on kuluttajamarkkina. Erityisesti tämä teollisen näkökulman kautta. Muutama sana tuosta food service -markkinan muutoksesta. Eli, eli siellähän on käynnissä valtavan iso murros. Ja se murros lähtee siitä, että entistä useampi taho pohtii sitä, että miten meidän kannattaa se ruokahuolto hoitaa. Meillähän on semmonen niinku varmaan sotien jälkeen syntynyt historia Suomessa, että kuntien ja kaupunkien aivan niinku ydintehtäväksi on nähty se, että pitää olla omat keittäjät siellä ja oma ruokahuolto. Nyt sitten tänä aikana, kun on tullut teollisia konsepteja, niin entistä useampi ymmärtää sen, että itse asiassa se ruokahuolto ei olekaan se juttu itse tuotettuna, vaan on tärkeää ymmärtää se, että se ruoan tarjoaminen on se juttu, eikä se, että miten se on tuotettu ja missä se on tuotettu. Ja siitä syystä me nähdään tässä valtavan iso markkinamuutos ja siltä osin meidän on tarpeen... Meillä hävis tässä. Jatkuuko meillä lähetys kuitenkin? No niin, hyvä, joo. Tää ruokahuolto, ruokahuoltomarkkinan murros, joka koskee kouluja. Se koskee sote-alueita. Se koskee kaikkia niitä toimijoita, joissa ruokahuoltoa tekniikka on ihmeellistä silloin, kun se toimii. Tää iso murros, mikä liittyy tähän ruokahuoltomarkkinaan, niin se mahdollistaa sen, että me nähdään tuossa Felian konseptilla äärettömän suuria kasvumahdollisuuksia. Siihen liittyy myöskin se, että me pystytään tuomaan samoille asiakkuuksille noita Marjasasun tuotteita eli mehuja ja soseita ja erilaisia kiisseleitä, jotka tukee tuota Felia-asiakaskuntaa. Sitten me nähdään tää toinen markkina, joka liittyy kuluttajamarkkinaan. Siellä me nähdään tää snacks-markkina, joka on sillä tavalla aika harvojen markkina, että täällä on äärettömän vähän toimijoita sekä Suomessa että laajemmastikin. Ja meillä on 70-luvulla perustettu, alunperin perustettu tehdas, joka on erittäin nykyaikainen tehdas tuolla Pyhännällä. Ja meillä on äärettömän hyvät tuotteet. Me ollaan Pohjoismaiden merkittävin private label -valmistaja jo tällä hetkellä. Me nähdään tässä snacks-markkinassa valtavat kasvupotentiaalit Suomessa ja Pohjoismaissa. Me nähdään niin, että tässä sillä osaamisella, mikä meillä on, sillä teknologialla, mikä meillä on käytössä ja myöskin sillä infralla - ja sillä infralla mä ajattelen niin, että siihen kuuluu tää perunaraaka-ainehuolto, joka on itse asiassa äärettömän iso osa tätä kokonaisuutta - niin tää perunaraaka-ainehallinta ja sitten myöskin tää jätevesien hallinta, että meillä on tuolla paikkakunnalla, missä me toimitaan, niin siellä kunta Pyhäntä tekee erittäin merkittävää investointia tällä hetkellä, jolla mahdollistetaan se, että me voidaan jäteveden esikäsittelylaitoksen takia kasvaa merkittävästi tuolla alueella. Sen lisäksi kotiruokakonsepti, joka perustuu Felian tuotteisiin, niin se avaa meille aivan uusia mahdollisuuksia kuluttajien verkkokauppaa ajatellen. Eli tässä oikeastaan tää lyhyesti meidän strategian tiivistys, toimintamme tarkoitus. Meille ruoka ei ole vain ruokaa, vaan se on tapa luoda maistuvaa merkityksellisyyttä jokaiseen arkeen. Se, että ollaan merkityksellinen toimija, se on tänä aikana äärettömän tärkeää, kun ihmiset miettii, missä on kivaa työskennellä. Jos ajatellaan merkityksellisyyttä pelkästään ilmastonmuutoksen näkökulmasta, niin se, että me pystytään meidän konsepteilla vähentämään ruokahävikkiä merkittävästi. Me pystytään tarjoamaan sellaisia tuotteita, jotka on lähellä tuotettuja, pääosin kotimaisista raaka-aineista tuotettuja. Ja sitten jos me katotaan, laajennetaan vaikka pelkästään taloudelliseen näkökulmaan, niin se, että onhan se nyt enemmän kuin järkevää meidän yhteisiä vähiä veroeuroja käyttää järkevästi, joka tarkoittaa sitä, että näillä me tiedetään, että meidän ruokakonsepteilla säästyy valtava määrä euroja ja turhia investointeja ja turhia kilometrejä. Strategian kulmakivet: kasvun ja kannattavuuden varmistaminen osaamisen ja resurssien tehokkaalla hyödyntämisellä sekä yhteistyöllä. Tässä on äärettömän tärkeää se, että meillä on sitoutunut ja osaava henkilöstö. Tämä tulee läpi, voi sanoa, että aivan sieltä tuotannosta aivan ylimpään johtoon. Ja tässä me ollaan todella tyytyväisiä siihen, että me ollaan oltu työnantajana houkutteleva työnantaja ja halutaan jatkossakin olla, mutta tämän merkitys kaikilla näillä organisaation tasoilla on äärettömän merkityksellinen. Ruokahuoltomarkkinan mahdollisuuksiin tarttuminen. Me tunnistetaan, että tuolla ruokahuoltomarkkinan sisällä on vielä semmoisia tuotealueita, joissa meillä on mahdollisuus teollisesti ottaa merkittävää siivua ja meillä on siellä projekteja käynnissä, joilla me tartutaan noihin mahdollisuuksiin. Niistä lisää tässä varmaan tulevien viikkojen tai kuukausien aikana. Toimivat, kustannustehokkaat prosessit, modernit työvälineet ja toimintamallit. Me ollaan otettu valtavia edistysaskelia digitalisaation osalta. Meillä on toiminnanohjausjärjestelmät käytössä. Voi sanoa, että kaikissa tehtaissa meillä on erittäin hyvät laatujärjestelmät. Sen lisäksi me ollaan siirrytty tiedolla johtamisessa aivan eri tasolle näiden uusien järjestelmien myötä. Ja se, että kun on niinku teknologisesti korkealla tasolla, niin nää uudet koneet ja laitteet ja niiden datan hyödyntäminen ja myöskin se, että koko ajan olla hereillä, että mitä uutta markkinassa tuolla kone- ja laitepuolella on, niin se on todella tärkeää. Erottautuminen uusilla, vastuullisilla ja innovatiivisilla tuotteilla ja konsepteilla. Jos ajatellaan Feliä ja Foodserviceä ja myöskin mä yhdistän tähän Marjan vasun siltä osin, että on tärkeää, että ne on teolliseen valmistamiseen perustuvat konseptit ja autoklaaviteknologian hyödyntäminen silloin, kun se on järkevää. Tää vaikka on vanhaa teknologiaa tää autoklaaviteknologia, niin tää joka tapauksessa on kuitenkin tällä tavalla hyödynnettynä jotakin uniikkia ja me ollaan tässä tuota varovaisen ja puolueettoman arvion mukaan niin ollaan varmasti ihan Euroopan kärkiyrityksiä, miten me hyödynnetään autoklaaviteknologiaa. Kuluttajien osalta me keskitetään kaikki meidän liiketoiminnot oikean brändin alle tuolla kuluttajaliiketoiminnossa, ja siellä laajennetaan kotiruokapuolelle nimenomaan niin, että jatkossa siellä ollaan oikean brändin alla. Riikka tästä kertoo vähän enemmän. Sitten tuo snacks-asema on meidän aseman vahvistaminen pohjoismaisilla snacks-markkinoilla, niin tää on sillä tavalla mielenkiintoista, että me tuossa jo viimeisen puolen vuoden aikana ollaan aloitettu meidän private label toimitukset Tanskaan, joka on kuitenkin vanhaa Euroopan mannerta. Jos katotaan tätä historiaa, mäkin oon 2001 vuonna tullut snacks-alalle, niin perinteisesti oli aina se ajatus, että Euroopassa snacksien tekeminen on niin edullista, että niitä ei tänne kannata kuskata ja että niitä täällä ei pysty ikinä valmistamaan kilpailukykyisesti. Mutta niin vain me niitä Tanskaankin tehdään. tehdään. Sitten listayhtiön erilaisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen ja kasvustrategian toteuttamisessa. Oikea-aikaiset investoinnit. Me on investoitu aika rajusti tuossa historiassa ja jatkossakin tullaan investoimaan silloin, kun se on tarpeen. Tällä strategianmuutoksella me keskitytään entistä enemmän näihin kahteen liiketoiminta-alueeseen ja nykyisiä liiketoimintoja tukevat yritysostot. Mitä me tällä sitten saavutetaan? Tavoitteenamme on olla elintarvikealan kiinnostavin uudistaja, arjen helpottaja ja kumppani, joka tarjoaa maukasta ja puhdasta, paikallisesti ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Tässä tiivistettynä se, mitä me halutaan olla ja mihin me ollaan matkalla. Mutta se, että ollaksemme elintarvikealan kiinnostava uudistaja, niin tämä tarkoittaa sitä, että pitää olla aika lailla hereillä, mitä maailmassa tapahtuu ja markkinoilla tapahtuu, ja olla siellä etujoukoissa, mutta kuitenkin tunnistaa se meidän paikka. Me ei olla Solar Foods, vaan me ollaan se, joka hyödyntää mahdollisesti Solar Foodsin tuotteita tai muiden näiden innovatiivisten proteiinin lähteiden valmistajia ja niin edelleen. Mutta sieltä on pitkä matka lautaselle. Me ollaan se toimija, joka jalostaa ne tuotteet lautaselle. Tämä on merkittävää, että me ei koskaan tulla olemaan se aivan etulinjan tuotekehittäjä näissä eri innovaatioissa. Sitten meidän taloudellisista tavoitteista. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Me tavoitellaan sadan miljoonan liikevaihtoa vuonna 2028, ja vuosittainen kasvutavoite noin 20%. Jos me katotaan meidän historiaa taaksepäin, niin poistettuna nämä Perniön lihan luvut tuosta meidän viime vuosista, niin me ollaan oltu tuolla kasvukäyrällä aika lailla koko ajan, vaikka tässä on ollut vaikeita koronavuosia ja muita. Me nostetaan meidän liikevoittomarginaalitavoitetta niin, että se on noin 10%. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että me asteittain nostetaan sitä tuonne noin 10%:n tasolle. Sijoitetun pääoman tuotto yli 10% ja korolliset velat suhteessa käyttökatteeseen ovat alle kolme. Nämä on tällä hetkellä sitä tasoa, jota me hyvinkin suoritetaan. Osinkopolitiikka säilyy entisellään, eli pyrimme jakamaan vähintään 35% tuloksesta osinkoina omistajille. Tässä me oikeastaan on kerrottu se, mitä me tavoitellaan ja uskotaan siihen, että tuo ruokahuoltomarkkinan valtava murros, joka tuolla on käynnissä, niin se avaa meille mielettömän hyviä mahdollisuuksia. Sitten täällä oikean brändin alla tiedetään se, että entistä useampi kotitalous on kiireinen kotitalous, jolloin siellä tarvitaan oikeaa kotiruokaa vaivattomasti. Toisaalta sitten taas snacksien osalta me ollaan edelleenkin Suomen mantereen ainut perunalastujen valmistaja ja aivan jäätävän hyviä tuotteita tehdään. Tuossa oikeastaan tiivistettynä tämä meidän strategiakalvo. Tämän mukaan me lähdetään tässä nyt sitten viemään Fodelia kohti seuraavia tavoitteita ja kohti entistä vastuullisempaa suomalaista ruokahuoltoa. Muistutuksena meidän tämän vuoden kehityksen painopisteet. Me ollaan näiden osalta... Ollaan hyvässä, hyvässä vauhdissa ja mennään, mennään tota kohta jo puoli vuotta takana. Kiitoksia tästä osuudesta! Olisiko kysymyksiä? Pauli Lohi Intressiltä. Kysyisin, minkälainen rooli yrityskaupoilla on tässä uudessa strategiassa? Me on-- tuossa lyhyesti jo mainitsin siitä, että me, me tämmöinen osto- ja myyntiliike, joka me ollaan strategisessa mielessä oltu, niin me siitä luovutaan. Me tutkitaan sellaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka tukee näitä meidän nykyisiä liiketoimintoja. Mutta jos tulee joku mielenkiintoinen keissi, joka ei tue näitä nykyisiä liiketoimintoja, niin se ei ole meidän keissi. Me ehkä... tai sanotaanko näin, että me nähdään tässä meidän nykyisissä markkinassa niin valtavan isoja kasvumahdollisuuksia, että meidän ei ole tarpeen kasvun varmistamiseksi saada tehtyä liiketoimintaostoja. Ehkä mä ajattelisin niin, että sen merkitys meillä vähenee. Mutta toki ollaan avoimia, mutta ollaan todella kriittisiä siitä, että mitä ostetaan ja mihin tarkoitukseen. Kiitos! Jees. Juho, Juho Saarinen, OP. Ehkä noista taloudellisista tavoitteista vielä, että ne ovat edelleen hyvinkin kunnianhimoiset, kuten ehkä saattoikin tässä tapauksessa olettaa. Voisiko vähän kasvutavoitetta 20% vuositasolla avata näiden liiketoimintojen välillä, että miten te näette sen edistyvän? Meillä tuo snacks-liiketoiminnan kasvu on ollut noin 10% viime vuosina, ja siellä on ehkä vaikeampi saavuttaa kymmenten prosenttien kasvua. Feelian osalta kasvu on ollut vahvaa. Se on ollut alkuvuonna vahvaa ja siellä me nähdään, että siellä on valtavan isot kasvupotentiaalit. Marjavasun osalta kasvu on ollut siellä 15-20% luokkaa. Toki se juuriluku on sen verran pienempi siellä, että sieltä menee aikansa ennen kuin siitä kertyy 10 miljoonaa. Mutta kyllä me nähdään niin, että se pääpaino tulee olemaan Feelissa. Toki on muistettava se, että Food Bar, joka on meidän yhteisyritys, siellä se on sitten vielä jäätävämpi se markkina sen takia, että siellä on mukana myöskin henkilöstöä ja sillä tavalla se arvo on vielä suurempi siitä ketjusta. Mutta sieltä meille kertyy ainoastaan sitten se Feelian myynti Food Barille. Kyllä se pääpaino tulee olemaan valtaosa tuolta Feelian tuotteista. Toki sitten ruoan verkkokauppa, joka pohjautuu edelleenkin Feelian tuotteisiin, siellä me on miinustettu aika paljon tässä viimeisen vuoden aikana, mutta siellä on valtava kasvupotentiaali myöskin. Hyvä, kiitoksia tästä ja sitten päästetään Jukka ääneen. Oleppa hyvä! Eli tota. No niin, hyvää aamupäivää kans minun puolestani. Olen Ojalan Jukka ja Feelian toimitusjohtaja. Mä kerron tänään teille Feelian kuulumisista ja minkälaista uutta me ollaan tuomassa markkinoille. Ennen sitä mä aattelin pikkasen palata tuonne kaikkien alkuun, eli 2007 vuoteen, milloin Feelia on perustettu. Tai silloin itse asiassa yrityksen nimi oli Novisol. Silloin siellä oli kaksi herraa, jotka tän perusti, Tahkolan Mikko ja Liukon Raimo tuolta Pyhännältä. Ja ehkä parasta antia siinä ensimmäisissä vuosissa oli. Eli me saatiin silloin näihin konsentraattikeittojen patentti, joka on nyt 2027 vuoteen asti vielä voimassa. Oon itte tullu töihin 2012 maaliskuussa. Silloin oli kolme kaveria töissä. Ei niitä jäätelökavereita, vaan tuota. Mikko oli silloin siellä Real Snacksin toimitusjohtajana ja hoiteli sitten sivutoimisesti Feelian asioita. Meillä oli osa-aikainen kehitysjohtaja, Raimo Liukko ja sitten Antti Kammula, joka oli tuotantopäällikkönä kokoaikainen. Meidän liikevaihto foodservice-markkinassa oli silloin noin €300,000. Mä tulin 2012 töihin, ja me tehtiin myös tuonne leipomoteollisuuteen semmoisia jyviä, kypsiä jyviä. Niiden arvo oli noin €4,000, eli yhteinen liikevaihto oli €700,000. Sitten me päätettiin, että miten me lähdetään tätä Feeliä kasvattamaan. Paras vaihtoehto oli, että lähdetään kysymään asiakkailta, minkälaisia tuotteita ne haluaa. Me ei tiedetä parhaiten sitä, mitä meidän asiakkaat juuri sillä hetkellä tarvii. Sitten se homma pikkuhiljaa lähti workkiin ja muistaakseni 2014 vuonna jo yksi iso ketju osti meiltä 13 uutta tuotetta heidän tarpeisiinsa ja siitä me lähdettiin viemään. Niin kuin tiedätte hyvin, niin nyt viime kaudella meidän liikevaihto päätty vähän vajaaseen €27 miljoonaan. Hyvä huominen on tänään lautasella. Se on tämä minun aihe tänään. Mikko puhui äsken tuosta Pyhännästä. Jos ei kaikki tiedä, niin suurin piirtein tuolla kartalla tuo Pyhäntä on tuolta Keski-Suomella ja sitten Kokkolan tehdas tuolla rannikolla. Noin 175 kilometriä on mun työmatka yhteen suuntaan, kun mä lähden käymään Pyhännällä. Me tehdään terveellistä ja maistuvaa valmisruokaa meidän asiakkaille. Halutaan tarjota monipuoliset ja asiakastarpeeseen olevat tuotteet nyt ja joka päivä. Mä oon mäkki-ihmisiä, niin pitää vähän käydä hakee tuolta. Sitten vähän tästä food service -markkinan koosta, missä me toimitaan. Kotitalousten elintarvikeostot oli 2022 vuonna noin €15.8 miljardia, ja sitten tää ravintola, kahvila ja muu ateriapalvelut oli noin €4.5 miljardia ja julkisten elintarvikeasiakkaiden ruokapalveluhankintojen arvo yhteensä noin €934 miljoonaa. Tähän kuuluu siis koulut, varhaiskasvatus, hoiva, hyvinvointialueet, kuntayhtymät ja seurakunnat. Ja tää on se markkina. Varsinkin tämä oikeanpuolimmainen palvelurata ja julkiset elintarvikemarkkinat, niin näissä me uskotaan tosi kovaa kasvua nyt ja tulevaisuudessa. Mutta me ollaan myös lounasmarkkinassa tosi hyvin tällä hetkellä mukana. Ja noin viiden miljardin, vähän reilu viiden miljardin markkina on se, missä Felia työskentelee tällä hetkellä. Sitten otin tuo meidän tukkuasiakkaiden kasvut ensimmäisen kvartaalin aikana. Tossa maaliskuussa, joka oli kvartaalin viimeinen kuukausi, niin tukkujen liikevaihto laski 8,3%, joka on kohtalaisen massiivinen, eikä sitä aivan niin kuin hiljattain ole tapahtunut. Ja kaiken kaikkiaan se ensimmäinen kvartaali oli 2,6% mollivoittoinen edelliseen vuoden vastaavaan aikaan. Tukuthan on meille merkityksellisiä asiakkaita, mutta meillä on myös toisenlaisia kanavia tänä päivänä, miten me hoidetaan näitä meidän tuotteiden kauppaamista. Siitä vähän myöhemmin. Sitten pikkaisen operatiivinen näkökulma. Tuossa on kaikki nuo tuotteet, mitä me Felialla tänä päivänä tehdään. Nää konsentraattikeitot, mistä mä puhuin jo, ne on ollut meille tosi tärkeä tuote tässä meidän alkuvuosina. Enää ei näyttele niin isoa osaa tässä kokonaisuudessaan. Meillä on noin reilu kaksisataa erilaista tuotetta valikoimissa meidän asiakkaille ja sitten eri kokojakin löytyy vielä. Valmiskeittoja on tehty hirveän paljon lisää asiakastoiveista lähtien. Kiusauspohjia, erilaisia pastapohjia. Meillä on laaja valikoima kastikkeita, sekä sileitä kastikkeita että kastikkeita, jotka sisältävät proteiinia. Erilaisia puuroja. Meillähän on ollut perinteisesti kolme puuroa: riisipuuro, kaurapuuro ja mannapuuro. Nyt meille on tullut lisää välipalapuuroja hirveän paljon meidän asiakkaiden valikoimiin. Gluteenittomia ja maidottomia tuotteita on todella paljon. Kasvisruokatuotteita. Meillä on myös rakennemuunneltuja tuotteita niille asiakkaille, joille nieleminen on vaikeaa. Sosemaisia tuotteita. Pakastetuotteet. Me teemme Kokkolassa ja me teemme Kokkolan tehtaalla todella paljon raaka-aineita myös Pyhännän tehtaalle. Meillä on 70 tuotetta tällä hetkellä, jotka sisältävät Sydänmerkki-kriteerit. Noin 30 tuotteeseen on haettu Sydänmerkkiä. Tavoite olisi, että joko tämän toisen kvartaalin tai sitten alkavalla kolmannella kvartaalilla meillä olisi kaikille tuotteille Sydänmerkki haettu. Ja vajaa 60 Hyvää Suomesta -merkillä olevaa tuotetta. Meidän kotimaisuusaste ruuissa on noin 80%. Välipalatuotteet. Mikko on näitä jossakin vaiheessa jo esitellytkin, mutta nää on tosi tärkeä meidän asiakaskunnalle. Mehän saatiin näitten yksityisten päiväkotiketjujen kautta noin 20 000 syöjää päivittäin. Ja nää tuotteet uppoaa tosi hyvin. Sitten jos mietitään vielä tätä varhaiskasvatusmarkkinaa, joka on tuolla julkisella puolella, niin siellä on noin 230 000 varhaiskasvatuksen asiakkaista. Elikkä näille varmasti löytyy jatkossa tosi iso kysyntä. Ja tietysti tätä valikoimaa me kehitetään joka hetki niitten asiakkaiden eri tarpeiden mukaan. Sitten vararuoka. Lämpötilavapaat tuotteet. Tuossa on tämänhetkiset meidän lämpötilavapaat tuotteet. Meillä on tämmönen kuin kaurarisotto, sosekeitto, kasvispasta, kinkkukiusaus, kasvisrisotto, kanapata ja possupatakonsentraatti. Nää on tämmösiä, mihin pystyy lisäämään kaksi litraa vettä tai nestettä pussiin, kun rupeaa valmistamaan niitä. Ja sitten kebabkiusaus. Nämä kestää puoli vuotta varastoissa. Ei tarvii siis kylmätilaa ollenkaan. Ja tuota, tämähän on itse asiassa kohtalaisen iso bisnes, mitä me ei oltu itsekään vielä oikein hiffattu. Tämmöiset huoltovarmuuskriittiset toimijat, niin niillä pitää olla koko ajan kahden vuorokauden vararuoka varastoissaan. Ja se määrä, mitä näitä on tuolta kunnat. Eli sieltä ne varhaiskasvatus, alakoulut, yläkoulut ja hoiva yhteensä, niin tää on siellä noin 1.5 miljoonaa potentiaalia kertaa kaksi. Eli meille tosi, tosi iso mahdollisuus. Toki ei olla ainut toimija tuota tällä segmentillä, mutta halutaan kuitenkin kehittää tätä tuotepalettia sillä lailla, että me oltaisiin kuitenkin haluttu toimija tällä segmentillä. Meillä on myös ratkaisu siihen, että jos tulee sähkökatkot, jotka kestää päivän tai kaksi, niin meillä on tämmöinen lämmityspussi tai tiedetään mistä niitä saadaan. Eli siellä on semmoinen kemikaali sisällä. Sinne pannaan meidän tuote ja nestettä, niin se noin 70 asteeseen lämmittää nää tuotteet. Myös armeijassa käytetään tämän tapaisia pusseja kovinkin paljon. Sitten huominen vaatii meiltä enemmän. Me ollaan aktiivisesti tässä jo muutama kuukausi tehty töitä sen eteen, että me pystyttäisiin tarjoamaan syksyllä lanseerattavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Halutaan olla ensimmäinen teollinen toimija, joka pystyy mahdollistamaan kaikille asiakkaillemme. Huomisen kestävä lautasmalli luodaan tänään. Mitä se tarkoittaa? Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Tässä on Ruotsi mukana, Norja on mukana, Tanska. Tässä on Pohjoismaat kaikki matkassa ja syyskuussa todennäköisesti tullaan vielä maakohtaisesti arvioimaan, että mitä se tarkoittaa sitten esimerkiksi suomalaisille. Tietysti ensimmäisenä tässä varmasti on tää varhaiskasvatus ja alakoulu, yläkoulu, lukio asiakkuudet. Nää on kaikkien saatavilla. Ensimmäinen taulukko tässä, tää lisää kasviksia ja hedelmiä, vähemmän maitoa ja lihaa. Tarkoittaa sitä, että vihanneksia ja juureksia, marjoja monipuolisesti 500-800 grammaa päivässä. Tää ei ole se yksi kouluruokahetki, että on päivän aikana. Palkokasveja ja perunaa merkittävänä osana ruokavaliota. Me tehdään perunan kanssa kovasti töitä. Meillä on Real Snacks ostaa valtavasti perunaa. Peruna on meidän isoin tuote, mitä me ostetaan tällä hetkellä. Täysjyväviljaa vähintään 90 grammaa per päivä. Punaista lihaa suositusten mukaan tullaan vähentämään. Kaksi lasia rasvatonta vähärasvaista maitovalmistetta ja kaksi juustoviipaletta päivässä ja vähintään 25 grammaa kasvisöljyä, pähkinöitä ja siemeniä. Tässä on hyvä todeta, että me mahdollistetaan tämä, mutta me ei luovuta mistään olemassa olevista ja asiakas on kuitenkin se, joka päättää, että mitä ne haluaa ostaa. Mutta me halutaan mahdollistaa nämä palvelut silloin, kun ne tulee meille ajankohtaiseksi. Ravitsevaa ja maukasta ruokaa, joka säilyy hyvin. Ruoka on liian hyvää hukattavaksi. Mikko otti jo tuosta hävikistä vähän kantaa, mutta ruokahävikki on ihan... Se on kyllä niin iso haaste ja ongelma Suomessa tällä hetkellä kuin olla ja voi. Meillä on tosi kustannustehokas ja joustava tilausjärjestelmä. Mä ihan lyhyesti kerron siitä lisää tuonnempana. Meidän ketju on kunnossa raaka-aineen hankinnasta valmistukseen, pakkaamiseen ja kuljetukseen. Ja niin kuin tuossa totesin jo aikaisemmin, niin 80% meidän kaikista tuotteista, mitä me ostetaan, tulee Suomesta. Me tehdään todella paljon tuotekehitystä meidän asiakastarpeesta lähtien, niin mä siihenkin otan kohta kantaa. Miten me voidaan tehdä ja mistä se meidän kilpailuetu syntyy verrattuna meidän kilpailijoihin, mitä täällä Suomessa on? Meillä on ruokateemoja tarjota meidän asiakkaille eri maiden teemoja ja kansainväliset maut ja monikulttuurisuus. Halutaan olla myös edelläkävijä vastuullisuudessa ja tulevaisuuden ravitsemuskeskusteluissa. Ruoalla voidaan todella hyvin hallita myös tuota ilmastonmuutoksen kasvua. Kotimaiset, vastuulliset ja vastuullisesti tuotetut ja pyydytetyt raaka-aineet, kotimaiset ruokainnovaatiot, kasvisproteiinit. Me pystytään myös itse tekemään samantapaisia kasvisproteiineja kuin nyt on tullut Härkis tai näitä, mitä on tullut. Mutta mun mielestä meillä on ollut todella hyvät maut, mitä me on tehty ja Matti vastaa meidän tuotekehityksestä. Kotimaisen, ravitsevan, kustannustehokkaan ja ruoan saatavuuden varmistaminen ylipäätänsä on tosi tärkeä ja merkityksellinen asia. Aina vain se meidän konsentraattijuttu on aika ainutlaatuinen ja tosi hyvä. Ei myy nestettä. Asiakas lisää nesteen itse. Muokkaamme ja uudistamme joustavasti ruokatuotteet ammattikeittiöiden muuttuviin tarpeisiin. Tätä me tehdään päivittäin. Sitten mulla on omasta mielestäni meillä on nyt niin kuin muistatte, minkälainen oli lautasmalli ennen vanhaan. Mun mielestä meillä on aika makea lautasmalli tällä hetkellä tarjota. Hyvin erilainen mitä se ennen oli. Tässä nyt yritän kuvailla sitä huomisen lautasmallia. Alhaalta lähtee ne vihannekset ja hedelmät. 500-800 grammaa. Sitten siellä on sitä täysjyvää, eläinperäisiä proteiineja. Nää on sitten päiväkohtaisia. Elikkä jos siellä lukee, että 60 grammaa tai 50 grammaa, niin joka päivähän ei tarjota kalaa tai joka päivä ei tarjota lihaa, mutta sitten viitenä päivänä viikossa. Puolikas kananmuna joka päivä, vähintään maitotuotteita kaksi kappaletta, lasillinen maitoa tai juustoa. Lisättyä sokeria 30 grammaa. Tuolla on myös tuo meidän Sydänmerkki-vaatetuote. Kasvisproteiineja, pähkinät ja siemenet kaksikymmentä-kolmekymmentä grammaa per päivä. Perunat, palkokasvit satakaksikymmentä grammaa päivässä. Suurimmalla osalla meidän tuotteista aina on se kuuden kuukauden säilyvyys. Kun se tuote jää sinne varastoon, jos tehdään fiksusti ruokaa, ei tehdä sadalle prosentille, vaan tehdään kahdeksallekymmenelle tai kahdeksankymmenelleviisi prosentille. Se säilyy seuraavaan ruokalistakiertoon. Jos joku tekee pussiruokaa ja johon kymmenen päivää säilyvyyttä, se ei koskaan riitä sinne. Ruokahävikkiä pystyy tällä erävalmistuksella vähentää aivan huomattavan paljon. Ei tarvitse minkäänlaisia poppakonsteja. Sen kun ei tehdä kerralla kaikkea, vaan erävalmistetaan. Sitten vielä niistä meidän kilpailueduista. Vastuullisuus. Se säilyvyysaika. Se tulee tässä mun esityksessä aika useasti esille, mutta tämä on merkityksellinen. Kukaan ei osta sen takia tuotetta, että haluaisi pitää sen kuusi kuukautta tai vuoden siellä varastossaan, mutta jos se jää käyttämättä, niin sen pystyy aina seuraavalla ruokalistakierrolla käyttää. Hävikin esto. Suomalaisista ravitsemuslinjastoista tulee noin 61 miljoonaa kiloa hävikkiä vuositasolla. Miettikää 61 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä sillä, että tehdään ruokaa oletuksella, että kaikki syö ja se ruoka, mitä jää niihin ravitsemuslinjastoihin. Sitä ei voi tarjota enää sinä seuraavana päivänä ja biojätteen euromäärä. Tästä on noin 3,5-4 euroa yhden aterian hävittämisestä. Meillä on toimitusketjut tosi lyhyitä nykyään. Meillä on se oma tilausjärjestelmä, mistä asiakkaat tilaa meidän kautta saa meidän kautta kaikki muukin tuotteet. Se on kustannustehokas meidän asiakkaille. Keskimäärin yhdestä kahteen kertaan on pudotukset meidän asiakkaille, kun ne perinteisessä keskuskeittiömallissa on joka ainut päivä. Talous. Ei tarvi tehdä niin paljon investointeja. Voi vaikkapa jättää kokonaan sen tosi, tosi kalliin keskuskeittiön tekemisen, investoi uuneja niihin kohteisiin, mihin ruoka viedään kylmänä ja lämmitetään tarpeen mukaan. Logistiikka. Ihan sama homma. Tuota ei tarvitse kerran tai kaksi viikossa. Hävikki eurot jää säästöön ja vähemmän työntekijöitä, koska työntekijöitä ei tahdo saada enää. Alalla on aikanaan ollut noin kolmesataakolmetuhatta hakijaa elintarvikekoulutukseen, tänään tuhatviisisataa, joista 20% jää töihin. Se on myöskin haaste ja pieni. Nopeammin pitää pystyä valmistamaan ruokaa ja tarjoamaan, laittaa se tarjolle. Alan kiinnostavuus on pienentynyt todella kovasti ja meillä on kova eläköitymisprosentti tällä hetkellä Suomessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana todella moni jää eläkkeelle. Autoklaavista olen puhunut jo paljon, mutta se kuusi kuukautta me saadaan tällä hetkellä sekä kylmille tuotteille että lämpötilavapaille tuotteille. Sitten tämä meidän tilausjärjestelmä Ferppi Feelian tilausjärjestelmä. Ensimmäisen kvartaalin aikana sieltä tilattiin seitsemäntuhattaseitsemänsataaneljäkymmentä tilausta. Sen arvo oli noin €2,2 miljoonaa. Meillä on ensimmäisen kvartaalin aikana neljäkymmentäkaksi uutta yksikköä tullut tilaajaksi tuonne Ferppiin. Tilatut ateriat kaikkiaan euroja oli lähes puolitoista miljoonaa euroa ja viisi täysin uutta asiakasta liittyi ensimmäisen kvartaalin aikana tilaamaan Ferpistä näitä tuotteita. Sitten vähän lisää, meillä on kaiken kaikkiaan noin tuhat viisisataa asiakasta, joista kolmesataa on valmiiksi nyt tuolla meidän tilausjärjestelmällä. Meillä on tavoite nyt, että tuhat kaksisataa tullaan siirtämään tämän vuoden aikana tuonne Ferpin sisään ja tavoite on, että Feelian ruoan lisäksi noin tuhannella eurolla 30% ostaisi niitä välitystuotteita, joka tarkoittaisi meille noin reilun kolmensadantuhannen euron kuukausimyynnin lisäystä. Täällä on huikea potentiaali vielä kasvattaa ihan näistä olemassa olevista asiakkaista meidän liiketoimintaa. Tämä on ollut helppo. Tämä on, vaikka et juurikaan koskaan ole käyttänyt minkäänlaisia tämmöisiä tilausvälineitä. Nyt tarvitsee tietää vain, kuinka monta syö päivässä, aamupalalla, välipalalla, lounaalla, illallisella, iltapalalla. Sitten me halutaan pitää hyvä huoli meidän henkilöstöstä. Me aloitettiin viime vuonna Laidensaftin tytäryhtiön Signin kanssa mittaamaan meidän työntekijäymmärrystä ja työntekijäkokemusta. Veritaksesta, joka on meidän eläkeyhtiö, me tehdään keväällä niiden kanssa se Q Kiva kysely samasta ja kaksi kertaa vuodessa kysellä meidän henkilöstöstä, että miltä se tuntuu tuolla Feelialla töissä ja onko kaikki asiat hyvin. Tässä on meillä vanhoja asiakkaita, mutta meillä on tullut kaikki. Nämä on ensimmäisen kvartaalin aikana tullut meille uusina asiakkaina. Uusia asiakkaita on tullut ja vanhoista on tullut uusia pisteitä meille. Touhulan kanssa ollaan tehty nyt sellainen sopimus. Tällä hetkellä noin 30% Touhulan lapsista asiakkaista syö Feelian ruokaa ja 25 vuoden ensimmäisen tai 20 ensimmäisen kvartaalin aikana 25 lähes kaikki. Tämä on myös meille. Tukenan Pilkkeen kanssa me ollaan jo, että ne kaikki heidän lapset syö meidän ruokaa, samoin Norlandia Keirin. Ihmettelee varmaan, että mikä toi kysymysmerkki tuolla on. Olisin tehnyt sen isommalla, mutta en osannut niin. Me ollaan voitettu äärimmäisen merkittävä ja merkityksellinen asiakkuus meille, joka tulee ensimmäistä kertaa sairaalamaailmasta. Ikävä kyllä en voi vielä yrityksen nimeä antaa, kun meillä on vielä sopimus allekirjoittamatta. Se tehdään tässä ihan lähiaikoina, mutta me tehtiin noin puolessatoista kuukaudessa heidän parametrien mukaan 61 uutta tuotetta. Ihan sellaista tuotetta, mitä meillä ei ole koskaan valikoimissa ollut ja me voitettiin kaiken kaikkiaan sieltä 87 tuotetta. Tämä on tietysti meille ensiksikin merkityksellinen päänavaus tähän segmenttiin ja kertoo siitä, että Feelia pystyy taipumaan näinkin nopeasti. Tämä on meidän suurin kilpailuetu tällä hetkellä meidän muihin verrokki food service -toimijoihin. Muistaakseni 97 tuotetta oli kaiken kaikkiaan siellä tarjouksessa, 87 muistan. Ei tarjottu jälkiruokia tällä kertaa ollenkaan, että niitä en laske. Jälkiruokiakin sinne ostettiin. Ää täällä on tää laki ja Jukola ei ehkä euroissa niin iso, mutta ihan mielenkiintoinen siinä mielessä, että tänne menee meidän se kolmetoista metriä pitkä rekan vaunu, jossa meillä on valmistuskeittiö ja varasto, varastotilaa noin kahdeksalletuhannelle kilolle. Ensimmäistä kertaa Jukolan viestiin pärjää, päästään tarjoamaan näitten vapaaehtoisten ruoat, normaali lounasruoka ja VIP-ruoka myös. Tämähän on Kauhavan lentoasemalla ja meillä on tälle vuodelle kesälle valtavan paljon tämmöisiä tosi isoja tapahtumia ja kohtalaisen merkityksellinen kokonaisuudessaan vuositasolla myös liikevaihdon kertymän vinkkelistä. Talvisaikaan me ollaan oltu jo monta vuotta Ruka Nordicin pääkumppani näissä ruoka-asioissa ja sitten Kontiolahdella ampumahiihdon maailmanmestaruus tai sitten näissä muissa kisoissa ollaan oltu sillä meidän rekalla liikenteessä. Sitten mekin ollaan vähän ruuattu meidän missiota ja meillähän oli ennen valmista hyvää, mutta nyt me halutaan ajatella, että me ollaan tulevaisuuden ruoka, tarjotaan meidän asiakkaille tulevaisuuden ruokaratkaisuja intohimosta hyvään. Ja valmistautuminen tulevaisuuteen erottaa jyvät akanoista. Kiitos! Oliko kysymyksiä paikalla? Jees, mä voin tästä vaikka aloitella. Ehkä tuosta kilpailusta vielä. Sanoittekin, että teillä on niinku ihan merkittäviä kilpailuetuja, mutta alkaa kuitenkin noi kasvuluvut ja muut olemaan aika korkeita, niin miten näet tuon kilpailun tulevaisuudessa, että tuleeko kiristymään paljon ja miten taas toisaalta teidän asema siinä? Ennen kaikkea mä toivon, että kilpailuja järjestetään tosi paljon, ja mä luulisin, että niitä tullaan entistä enemmän kilpailuttamaan. Me halutaan pitää sitten meidän kilpailukyvystä kyllä jatkossakin tosi hyvää huolta, olla aktiivisia, seurata markkinaa, mitä ne meidän asiakkaat haluaa. Me tehdään tosi paljon asiakaskäyntejä. Meidän myynti juttelee asiakkaiden kanssa päivittäin, viikoittain, kuukausittain aivan valtavan paljon, ja me ollaan kohtalaisesti hyvin kuulolla, että mitä ne haluaa. Ja niin kuin tuossa tuli ilmikin, nämä pohjoismaiset ravitsemussuositukset, niin kasvisruokavaihtoehtoja tullaan tarvitsemaan todella paljon ja erilaisia jatkossa, ja niihin meillä on kyllä nyt jo ratkaisut olemassa. Mutta mitä tulee siihen, niin me tietysti toivottaisiin, että siellä olisi kilpailua enemmän, että se sitten herättäisi myös markkinaa kilpailuttamaan enemmän. Olen Pauli Lohi Intrasilta. Kysyisin... mainitsit, että tästä uudesta asiakkuudesta ja kuusikymmentäyksi uutta tuotetta toitte sinne. Miten tää tavallaan istuu siihen tuotannolliseen järjestelyyn, että teidän niinku erilaisten tuotteiden määrä kasvaa? Toistaiseksi istuu vielä oikein hyvin. Toki meillä on projekti menossa myös, että me sieltä häntäpäästä ruvetaan poistamaan tuotteita. Pitää jonkinlainen balanssi tietenkin pitää siinä, muuten se räjähtää käteen. Mutta joo, sekin on meidän tuotekehitysjohtajan tuotekehityksen asiaa, että sieltä ja myynnin asia, että me lähdetään niitä tällä hetkellä heikoiten myytyviä tuotteita poistamaan. Sitten tuli päällekkäisyyksiäkin myös tuossa, mutta erilaisilla proteiinipitoisuuksilla. Meidän proteiinipitoisuudet kasvoivat nyt tuossa kilpailutuksessa. Onko tää vähän niinku poikkeustapaus, että yhden asiakkaan takia tavallaan tuodaan kuusikymmentä uutta tuotetta, kun kuitenkin portfolio on, oliko reilu kaksisataa? Joo, mutta asiakas pyytää ja me toivotaan toteutetaan. Siitä se johtuu. Jos haluat olla markkinassa mukana ja pärjätä, niin se vähän melkein valmis ei ole sitten se ratkaisu sille asiakkaalle. Joo. No sitten tuosta välitystuotteiden kaupasta kysyisin, että miten se on lähtenyt liikkeelle ja minkälaista liiketoimintaa se teidän näkökulmasta on? Miten se arvotetaan? On se hyvin lähtenyt liikkeelle ja on se meille niinku kohtalaisen isoa liiketoimintaa. Mikko tykkää puhua enempi noista luvuista kuin minä, niin se sitten niistä puhuu. Vähän ehkä avasin äsken tuossa, mutta on lähtenyt hyvin ja on se meille nyt ja tulevaisuudessa merkityksellinen. Ihan sen kaupan pitämisenkin näkövinkkelistä. Meillä on yksi osoite, mistä saa kaikki tuotteet yhdellä rullakolla tai kahdella tai kolmella rullakolla, mutta ei tuu montaa autoa oven taakse. Joo, kiitos. Alright, kiitoksia minun puolesta. Kiitoksia Jukka! Juuri näin. Juuri näin, että tuo välitystuotteiden myynti on niinku se on merkityksellistä liiketoimintaa meille, mutta ehkä vielä tärkeämpiä on se lisäarvo sille asiakkaalle. Eli se asiakas pystyy yhdellä järjestelmällä tilaamaan sen koko ateriapäivän, jolloin siellä ei käy sitten kolmea autoa tai neljää autoa viikossa, vaan sinne tulee kerralla kaikki. Ja sitten myöskin se, mikä siellä on todella tärkeää, on se, että siellä on koko ajan asiakkaalle ne kustannukset tiedossa, että paljonko se meidän ateriapäivä maksaa. Ja mitä enemmän me saadaan asiakkaita käyttämään noita järjestelmiä, niin sen enemmän ne on niinku kiinni meissä ja kynnys vaihtaa toimittajaa kasvaa koko ajan. Noista kasvisruoista tuli kysymys tuossa, että miten me ollaan siihen valmistauduttu? Ja minusta Jukka vastasi hyvin siihen, että meillä on erittäin hyvin tehty jo pitkään kasvisruokia. Ja, ja sehän ei ole pelkästään se, että se sana kasvis, vaan se, että nehän pitää olla maistuvia ruokia. Ja siinä mun mielestä on oleellinen se, että vaikkapa se kuumennetaan siellä paikan päällä, missä se tarjotaan. Kaikki voi kuvitella, miltä maistuu semmonen pikkusen nihkeä, lämmin juuresose, juuresosepata, pata, jossa on porkkanaa ja punajuurta ja kurpitsaa ja pikkusen pinaattia päällä. Jos se on semmonen nihkeä neljäkymmentäseitsemän asteinen puoli kahentoista aikaan, niin eihän se kerta kaikkiaan maistu yläasteikäiselle nuorelle. Mutta jos se on kuumennettu siellä paikan päällä, siinä on vähän paistopintaa, niin se on jo ihan eri, ihan eri makuinen. Näin! Tossa vielä noihin Paulin kysymykseen semmonen kommentti, että yhdelle isolle asiakkaalle tehtiin valtava tuotekehitystyö Feelialla, mutta sehän ei suinkaan ole korvamerkitty sille asiakkaalle se tuote, vaan niitä samoja erinomaisia tuotteita tarjotaan muillekin asiakkaille. Sehän siinä on tietenkin hyvä. Mutta me mennään eteenpäin ja kiitos Jukka, ja Riikka, oleppa hyvä! Kiitos Mikko! Ja täytyy sanoa, että näin verkkokaupasta vastaavana, niin olen itsekin erittäin iloinen tästä tuotekehityksestä. Me saadaan sieltä myös meille verkkokauppaan kuluttajille erinomaisia uusia tuotteita, mutta palataan niihin tuossa myöhemmin esityksessä. Mä ajattelin, että kertaus on opintojen äiti. Me ollaan toki kerrottu pörssitiedotteella tästä meidän liiketoimintakaupasta. Mikko mainitsi siitä tuossa jo aiemmin, mutta vielä lyhyesti se, että mitä retail on tällä hetkellä tässä päivässä ennen kuin tän liiketoimintakaupan closing saadaan tehtyä, niin meillä on toki meidän vahvaa private label -toimintaa erityisesti snackseissa ja pitaleivissä, mutta sen lisäksi meillä on aika laaja valikoima omia brändejä useassa eri tuoteryhmässä. Meillä on pitaleivissä toimitaan Pita Factory -brändillä. Snackseissa se meidän oma brändi on Oikia. Ruoan verkkokauppa on Feelia Ruokakauppa tällä hetkellä, jossa meillä tulee jonkun verran sekaannuksia. Nyt sitten Feelia ja Feelia Ruokakauppa. Ja todettiin, kun käytiin tätä konsernin johtoryhmässä keskustelua siitä, että mihin suuntaan me lähdetään brändiä viemään ja erotetaanko näitä toisistaan, niin todettiin, että on viisaampaa lähteä rakentamaan verkkokaupalle omaa brändiä, joka on kuluttajalähtöisesti tehty. Mielikuva siitä, kun ehkä hoivamarkkina, koulut, päiväkodit ei välttämättä ole se mielleyhtymä, joka on paras mahdollinen silloin, kun me tehdään kuluttajille, kotitalouksille, kotitalouksien ehdoilla valmista helppoa ruokaa, niin todettiin, että tästäkin syystä meidän on järkevää erottaa meidän brändi nyt sitten asiakkaille tuolla verkkokaupassa omakseen, mutta palataan siihen tuossa myöhemmin esityksessä. Ja nyt liha- ja kalavalmiste liiketoiminta on se, josta me olemme päättäneet luopua. Sieltä lähtee konkreettisesti Helsingin Makkaratehdas ja Perniön brändit. Tämähän on tämä Bodavia Retail Oy kokonaisuus on muodostunut reilu vuosi sitten fuusioimalla neljä yhtiötä. Että tää on ollut aika hajanainen ja moninainen. Sanoisin, että tämä meidän muutos nyt tai tiedotettu liiketoimintakauppa, jossa me luovutaan tästä liha- ja kalavalmisteiden liiketoiminnasta, niin selkeyttää merkittävästi meidän liiketoimintaa. Mikko on tuossa kertonutkin jo tästä meidän Oikia-brändistä, jonka alle me tuodaan jatkossa kaikki se, mitä me kuluttajille tehdään. Tää niputtuu varsin nätisti tällaisen helppoa ja hyvää kattoteeman alle. Kaikki se, mitä me täällä tehdään retailissa jatkossa meidän omissa brändeissä, niin on se sitten pitaleipää, joka on erinomainen pohja monelle, vaikka helpolle lounaalle, niin nopea lämmitys täyttö, niin siinä on erinomainen lounaan pohja tai välipalan pohja. Snacksit tietenkin menee erinomaisesti helppoa ja hyvää kategorian alle ja samoin nyt meidän ruoan verkkokauppa. Me ollaan nimenomaan rakentamassa helppoa ja hyvää. Oiki-oikeaa ruokaa pienellä vaivalla on se juttu, mitä me siellä tehdään. Pohjana meidän Feelian erinomaiset tuotteet, mutta ehkä erilaisella kulmalla. Mutta siihen tosiaan palataan esityksessä tuonnempana. Se, mihin tämä kaiken tämän liiketoimintakaupan jälkeen kiteytyy, niin tää yksinkertaistaa huomattavasti tätä retailin rakennetta ja sitä meidän liiketoimintastrategiaa ja kokonaisuutta. Meillä on meidän vahva private label -toiminta edelleen, kuten on ollut tähänkin asti, ja pyrimme vahvistamaan sitä entisestään. Ja sitten meillä on Oikia-brändi, jonka alla meillä tällä hetkellä on jo meidän Snacks-liiketoiminta. Pitaleivät tuodaan varmasti alkuvuodesta Oikia-brändin alle ja nyt kesäkuussa päästään lanseeraamaan meidän ruoan verkkokauppaa oikiaruoka.fi-brändillä. Kaikki se työ, mitä me tehdään Oikia-brändin eteen, niin sataa automaattisesti näiden kaikkien laariin. Meidän ei tarvitse rakentaa kuitenkin maltillisilla resursseilla montaa eri brändiä kuluttajille, vaan se työ, mitä me tehdään Oikian eteen, niin tavalla tai toisella hyödyttää kaikkia meidän brändejä. Vaikka me toimitaan eri tuoteryhmissä, me puhutaan kuitenkin samanlaisesta brändistrategiasta. Me tehdään erinomaisia perustuotteita, ehkä lähempänä jo sitä premium-tasoa monessa, mutta me ollaan samantasoisia brändi-hierarkian kannalta, niin nämä oli helppoa ja luontevaa tuoda yhden brändin alle. Helppoa ja hyvää on se, mikä yhdistää tämän tavallaan teemana. Strategiatyön osalta palataan Oikia-brändiin vielä tässä matkan varrella, mutta mä käyn vähän tarkemmalla tasolla läpi nyt meidän Snacks-liiketoimintaa ja sitten toisaalta tätä ruoan verkkokauppaa, jotka tässä Bodavia Retail -kokonaisuudessa ovat selkeästi ne suurimmat kasvun lähteet ja ne, minne me kohdistetaan odotuksia siinä, että me pystytään kasvamaan. Mikko tuossa avauksessa ottikin jo kantaa siihen kasvulukemiin, jos suhteutetaan tähän meidän Fodelia-konsernin kasvutavoitteisiin, niin varmasti snackseissa ehkä prosentuaalisesti puhutaan maltillisemmasta kasvutavoitteesta. Tää on kuitenkin meidän isoin liiketoiminta-alue tällä hetkellä. Sitten taas ruoan verkkokaupan puolella, niin näen, että meidän pitää pystyä lähivuosina kasvamaan prosentuaalisesti vähintäänkin meidän konsernin tavoitteen verran, mieluusti reilusti enemmänkin. Mutta jos nyt lähdetään liikkeelle siitä, että mitä meidän snacksi-bisnes on tällä hetkellä, mitä Oikia on? No, Oikia saapuu suuhusi suoraan pohjoisen pelloilta. Me puhutaan herkuttelutuotteista tai on-the-go-välipalatuotteista. Maku on ihan ratkaisevan tärkeä asia. Me halutaan syödä hyvänmakuisia sipsejä, hyvänmakuisia snackseja. Meillä on tähän jo sen raaka-aineen muodossa erinomainen pohja. Meidän lähes kaikki perunat, mitä me viljellään tai mitä me käytetään meidän sipseissä, meidän perunalastuissa tulee 95% perunasta tulee sadanviidenkymmenen kilometrin säteellä meidän tehtaasta. Meillä on Pohjois-Suomessa erinomaiset edellytykset erittäin maukkaiden tuotteiden tekemiselle. Koskee koko Suomea kaiken kaikkiaan. Meillä on lähestulkoon yöttömät yöt, auringonvaloa riittää paljon. Tää tuo kasveihin ihan oman makunsa, joka on tietysti jo lähtökohtaisesti pohjana siellä perunassa, joka tietysti sipsissä, perunasipsissä on se raaka-aine siellä pohjalla. Ja sen lisäksi tietysti vastuullisuuden näkökulmasta se, että meidän raaka-aineet tulee läheltä meidän tehdasta, niin ei tule hirveästi kilometrejä, kun pyöritellään perunaa ympäri Suomea, vaan ne tulee lähelle tehdasta ja nopeasti linjalle. Kaura. Me tehdään myöskin kauralastuja paljon, erittäin hyvänmakuisia tuotteita. Kaikki kaura tulee alle 150 kilometrin päästä meidän tehtaasta. Taitaa olla itse asiassa alle sadan, noin sadan kilometrin säteellä. Tässä on se pohja jo sille meidän maukkaalle raaka-aineelle. Jos kurkistetaan pikkaisen tarkemmin tänne sitä snacksi-liiketoiminnan sisälle, mistä meillä täällä liiketoiminta koostuu, niin me ollaan tällä hetkellä vielä hyvin kotimaapainotteinen, mutta kasvavissa määrin toki haetaan asiakkuuksia myös ulkomailta, myös meidän tai ehkä erityisestikin meidän private label -liiketoiminnassa. Oikia on pikkaisen alle kolmannes liikevaihdosta tällä hetkellä. Private label haukkaa siis selkeästi suurimman osan. Tässä on yksi asia. Me halutaan kasvattaa myös Oikia-brändin suhteellista osuutta ja absoluuttisia euroja totta kai myöskin. Mutta nähdään, että lähdetään tekemään kasvavissa määrin töitä sen eteen, että pystytään Oikiaa brändituotteena myöskin kasvattamaan. Jos mietitään, mistä kaikesta snacksit koostuu, niin perunalastut on siellä ylivoimaisesti suurin. Noin kaksi kolmasosaa liikevaihdosta tulee sieltä perus perunalastuista. Maissinaksut lapsille tehdään Muumin brändin alla tai Muumi ja Muumin brändi hyödynnetään sitä meidän oman brändin yhteydessä. Erinomaisia tuotteita monelle lapsiperheelle. Ainakin omassa perheessä niitä käytettiin äänenvaimentimena, kun kotoa lähdettiin mökille painamaan, niin siinä meni muutama maissinaksu poikineen. Tää on tärkeä kohderyhmä meille. Tässä sekä ne lapset että ne vanhemmat ovat ehkä sitä kohderyhmää. Kauralastuissa kauranaksut lukee tuossa, mutta kauralastuissa meillä on kaksi erittäin maukasta tuotetta tällä hetkellä. Uskon, että tässä tätä tuotetta eteenpäin tuunaamalla ja brändiä vahvistamalla meillä on kasvumahdollisuus. Se on täysin alihyödynnetty tuote tällä hetkellä suhteessa siihen, miten maukas tuote se on. Se on myöskin varsin terveellinen tuote kun puhutaan kaurasta raaka-aineena, niin kotimaiset raaka-aineet on sellainen, jonka ympärille me halutaan sitä tulevaa kasvua rakentaa kaiken kaikkiaan. Mistä me Oikia-brändin alla kasvua lähdetään tekemään? Niin, niin, tietysti tämähän on tosi kilpailtu tuoteryhmä kaiken kaikkiaan. Mennään mihin tahansa kauppaan. Ei tarvitse olla kovinkaan iso kauppa, niin siellä on muutama metri niitä sipsejä. Kun mennään isoon hypermarkettiin, niin siellä on metritolkulla hyllyjä, joissa on erinäköisiä sipsejä, erinäköisiä snackseja. Tuotteen täytyy olla kiinnostava. Me ollaan lähdetty Oikiasta systemaattisesti silloin 2019, kun Oikia brändinä on lanseerattu, niin rakentamaan vähän erilaista tarinaa. Nää perunamukulat, joita tässä esityksessäkin on vilahdellut, niin näiden varaan lähdettiin rakentamaan Oikian tarina ja lähdettiin myöskin sipsipusseille antamaan aika erilainen ilme kuin mikä on ehkä se perussipsi, mikä siellä kaupan hyllystä tällä hetkellä löytyy. Ja tätä linjaa me halutaan jatkossa vahvistaa entisestään. Me halutaan, että meidän sipsit erottuvat siellä kaupan hyllyssä. Se pakkaus itsessäänhän on todella tärkeä valintakriteeri. Kun asiakas marssii kaupan hyllylle, tekee valintaa siitä sipsipussista, niin käsi voi hakeutua joko sille vanhaan tuttuun tuotteeseen, jota aina ostetaan. Näitäkin asiakkaita on, mutta tämä on ehkä sellainen tuoteryhmä, missä on poikkeuksellisen paljon kokeilua. Haetaan kiinnostavat uutuudet on todella tärkeitä siinä, että haetaan elämyksiä, halutaan kokeilla uusia makuja. Meidän täytyy tehdä kiinnostavaa tuotekehitystä, jossa me tuodaan asiakkaille uusia kivoja makuja kokeiltavaksi ja sieltä toivottavasti sitten löytyy niitä, joista syntyy niitä tulevaisuuden klassikkoja. Kotimaiset raaka-aineet on meille tärkeä. Toisaalta nämä meidän perunahahmot ja sipsismit, joita me viljellään. Vilautan niitäkin tuossa myöhemmin, mutta toisaalta sitten tämä kotimaisuus, vastuullisuus. Toimija, jonka perunat tulee läheltä meidän tehdasta. Erittäin me tunnetaan meidän viljelijät. Meidän jokaisessa sipsipussissa on kääntöpuolella kerrottu, mistä, kenen viljelijän tilalta peruna tulee siihen sipsipussiin. Tää on iso ja tärkeä juttu meille, jota me halutaan korostaa entistä enemmän meidän sipsien tarinassa. Me ollaan kasvava toimija, mutta me ei olla edelleenkään megalomaanisen iso snack-tehdas, mikä on tietysti asiakkaiden kannalta hyvä juttu. Me pystytään tekemään aktiivista ja ketterää tuotekehitystä, pystytään valmistamaan pienempiä sarjoja tuotteita. Raja tässäkin on, mutta me pystytään tekemään ketterästi toi yhdessä markkinassa olevien asiakkaiden kanssa tuotekehitystä ja tuomaan kiinnostavia pienempiäkin uutuuksia eri kanaviin. Yksi iso ja tärkeä asia, mitä me on pohdittu paljon, on pakkauskoot. Meillä on Suomessa aika poikkeuksellisen iso osa sipseistä myydään tosi isoissa pakkauskoossa ja meilläkin on pääasiassa muutamaa isoa pussikokoa, jota me tehdään. Jos me katsotaan vaikkapa, ei tarvitse mennä kuin Keski-Eurooppaan, maailmalla puhumattakaan, niin aika iso osa tästä tuotteista kulutetaan todella merkittävästi paljon pienemmässä pakkauskoossa. On-the-go-hetkessä se napataan mukaan sieltä kioskista tai pikkukaupasta ohimennen ja syödään ehkä siinä päivän aikana, niin tää on sellainen, mihin uskon ja uskomme, että jossain vaiheessa tää rantautuu Suomeenkin ja me halutaan totta kai olla valmiina tässä ja toki myöskin tarjota sitten sinne meidän kansainvälisille asiakkaille joustavasti ratkaisuja. Eli haetaan sitä, että mikä on se käyttöhetki, jossa asiakas sen tuotteen haluaa syödä ja tarjotaan ratkaisu siihen asiakkaan tarpeeseen, niin tätä me tehdään tällä hetkellä todella herkällä korvalla tuolla taustalla kuunnellaan. Kuunnellaan tietysti kaupan keskusliikkeitä ja kauppoja, mutta yhtä lailla sitä meidän loppuasiakasta ja kehitetään tuote siihen, mitä asiakas haluaa. Markkinointiin me tullaan nyt ottamaan uutta otetta taas. Tässä on ehkä ollut hetken aikaa, vuoden, parin vuoden verran, ehkä vähän enemmän hiljaiseloa, mutta me otetaan esiin nyt meidän sipsismit, jotka on alun alkaen luotu silloin, kun Oikija brändinä on luotu. Eli tuodaan tämmöisellä niinkun ajankohtaisella, hauskalla tavalla meidän sipsejä ja Oikija-brändiä esiin. Erityisesti tietysti sosiaalisen median kanavissa, mutta näen, että nämä toimivat erinomaisesti vaikkapa ulkomainonnassa ja radiomainonnassakin. Tykkään erityisen paljon itse tästä perunalaatikko, tuo hukattu sipsin mahdollisuus. Joskin pidän kyllä perunalaatikostakin. Mutta näin tämä meidän snack-liiketoiminnasta ja sitten kurkistetaan vielä lopuksi tähän meidän ruoan verkkokauppaan. Tässä vähän näkee jo Oi-Oikija ruoan ilmettä ja värimaailmaa. Oikeaa ruokaa pienellä vaivalla on se juttu, mitä me meidän ruoan verkkokaupassa tehdään. Hyödynnettiin tätä käsittääkseni alunperin Simon Sinekin lanseeraamaa Golden Circle -ajattelua meidän miksi-kysymykseen vastaamisessa. Lähdettiin, me palattiin nyt ihan perusasioiden äärelle. Meillä aloitti Oikija ruoalla uusi liiketoiminnan vetäjä tuossa noin kuukausi sitten, ja me ollaan nyt siellä tiimin kanssa ja porukalla palattu ihan siihen peruskysymykseen, että miksi Oikija ruoka on olemassa. Nykyinen Felia-ruokakauppa. Mikä on se tarve, mitä me ollaan täyttämässä täällä? Tämähän on keskeisen tärkeä asia vastata ensin. Sitten me tullaan lopulta toki niihin tuotteisiin, jotka ratkaisevat sen tarpeen, mutta me ollaan olemassa, jotta ruoanlaitto ei sanele päiväjärjestystä. Ihmisillä on kiireinen arki. Meillä on kasvavissa määrin ihmisiä, jotka eivät välttämättä halua käyttää aikaansa ruoanlaittoon, vaikka se osataankin. Saattaa olla niin, että sama ihminen valitsee vaikkapa viikonloppuna käyttää tehdä itse oman pastansa jauhoista alkaen, vääntää ja puristaa tuorepastan tulemaan ja toisessa hetkessä hän haluaa päästä helpolla ja saada valmiin ratkaisun, joka syödään nopeasti siinä koulujen, päiväkotien, työpäivän ja harrastusten välissä. Tai toisaalta meidän ruuat. Jukka tuossa kuvasikin niiden säilyvyyttä, niin ne mahdollistaa sen, että jääkaapissa voi olla koko ajan valmista ruokaa. Ei tarvitse samalla tavalla suunnitella enää, että tuossa hetkessä mulla pitää olla tuollaiset raaka-aineet, joista mä laitan tämän ruoan ja tuossa hetkessä mulla pitää olla aika laittaa se ruoka, vaan tämä oikea ruoka mahdollistaa sen, kun meillä on neljän-kuuden kuukauden säilyvyysaika kaikilla tuotteilla. Jääkaapissa voi olla valmiina pieni laatikko, jossa on meidän kuudensadan gramman ruokapusseja. Miksei niitä isompiakin ruokapusseja, joista sitten siinä hetkessä, kun ei ole aikaa laittaa ruokaa tai ei ole halua laittaa ruokaa, niin tehdään se valmisratkaisu. Me ei myydä mikroaterioita. Korostan sitä, että se oikea ruoka, jota me myydään, tämä on oikeaa ruokaa pienellä vaivalla. Siellä on joitakin tuotteita, jotka on muutaman minuutin lämmityksellä valmiita, mutta meillä on myös paljon tuotteita, jotka me halutaan, että kypsennetään kattilassa tai kypsennetään uunissa. Se viimeistelee sen ruoan ja se siinä samalla valmistuu myös ruoka useammallekin kuin vain yhdelle ihmiselle. On eri asia laittaa mikroateria, yhden hengen ateria mikroon, ottaa se sieltä kahden minuutin päästä ja tarjota, kun laittaa ruokaa vaikkakin kahdelle hengellekin kattilassa, josta se tarjoillaan pöytään ruokana. Tämä on lähempänä, tämä on sellainen mikroaterian ja itse laitetun kotiruoan välimaastossa. Ja se juttu tässä on se, että ruoanlaitto ei sanele päiväjärjestystä, kun meillä on helppo valmisratkaisu, mitä me voidaan tarjota asiakkaille, ja se odottaa valmiina jääkaapissa ketä tahansa meistä. Muulle elämälle jää enemmän aikaa, kun voi valita sen, että päivän ruoanlaitto-operaation sijasta tehdään se sama asia helpommin. Ja tämä on se syy, miksi me kehitetään verkkokauppaa, jossa me hyödynnetään meidän sisaryhtiö Felian hyvin säilyviä tuotteita ja vaikkapa nämä Jukan mainitsemat uutuustuotteet, niin me saadaan sieltä erinomaisia tuotteita nyt meidän verkkokauppaan, kun me lanseerataan kesäkuussa nyt sitten tällä uudella brändillä meidän verkkokauppaa. Aina ei jaksa, aina ei ehdi, aina ei viitsi. Voi valita päästä helpommallakin ja siitä tässä on kaiken kaikkiaan kyse. Niin kun mä sanoin, niin me ollaan kirkastettu meidän brändiä ja tätä konseptia kaiken kaikkiaan, et mistä meillä on se oikea ruoassa kyse? Se konsepti on se juttu. Sulla on valmista ruokaa helposti kotona jääkaapissa, ja kun tulee se hetki, niin sieltä voi lämmittää sen pussin. Ei tarvitse suunnitella elämäänsä yhtä paljon, vaan silloin kun on se hetki, on se sitten lounas etätyöpäivänä tai siellä lasten harrastusten välissä tai haluu koko perheen ruokahetkestä oikeaa ja tehdä pikkasen helpommin asiat, niin kaikkeen tähän meidän ruoka on valmis konsepti. Oikeaa ruokaa pienellä vaivalla. Iso osa tätä meidän brändin kirkastusta ja konseptin kirkastusta on ollut nyt myöskin valikoiman kehittäminen. Se itse valikoima totta kai ruoat, tuotekehitys tehdään Feliassa, mutta me ollaan tehty tätä työtä myöskin yhdessä. Muutamia verkkokaupan erittäin hyvin myyviä tuotteita on aikanaan tehty ruoan verkkokaupan aloitteesta. Felian puolella kehitetty näitä. Nyt nää uudet tuotteet, mitä tähän Jukan mainitsemaan kilpailutukseen on tuotu, niin näistä tulee useampia suoraan nyt sitten oikeaan ruokaan, ruoan verkkokauppaan. Ja toisaalta me ollaan täälläkin tehty sitä karsintaa. Nyt kun me lähdetään uudella brändillä lanseeraamaan meidän kirkastettua konseptia, niin me on todettu, että me halutaan myöskin sieltä toisesta päästä karsia ne tuotteet, jotka ei välttämättä ole ehkä niin kuin sieltä maku- tai koostumusprofiililtaan sellaisia, mitä me nähdään, että on niitä koti, kotitalouksien ykköstuotteita. Me on todettu, että me mieluummin tarjotaan pikkaisen kapeampi valikoima, mutta niin, että tuotteet ovat kaikki sellaisia, että nää sopii tähän käyttötarkoitukseen, missä me näitä myydään täällä. Eli tää on tavallaan tämmöinen kuin kuratoitu joukko sieltä Felian koko valikoimasta, jota me myydään nyt sitten ruokakaupassa meille tavallisille kuluttajille sinne kotikäyttöön. Se on kuitenkin pikkaisen erilainen se tappi kuin se mitä Feliasta myydään, mutta samat tuotteet siellä pohjalla toki on. Samat hyödyt, mitä niissä tuotteissa on, samat kilpailuedut. Brändin vaihtamisessa totta kai on aina oma juttunsa, kun lähdetään nollasta liikkeelle uuden brändin kanssa, mutta tässä toki Oikia on jo tunnettu brändi. Eli me ei kokonaisuudessaan lähdetä nollasta. Oikealla on jo jonkinlainen tunnettuus, ja me totta kai, kun me puhutaan verkkokaupasta, niin domain, kaikki liikenne saadaan ohjattua vanhasta domainista uuteen domainiin, mutta joka tapauksessa tällä hetkelläkin meidän verkkokauppa on kaikista tunnetuin Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa meidän juuret on. Siellä meidät tunnetaan parhaiten. Nyt me halutaan tehdä aktiivisesti töitä sen eteen ja me tullaan tekemään töitä sen eteen, että me lähdetään systemaattisesti kasvattamaan meidän ruoan verkkokaupan tunnettuutta. Tehdään jonkinlaista, ehkä tämmöistä soft launch -tyyppistä lanseerausta nyt kesäkuussa, ja sitten kun me palataan takaisin lomilta, niin lähdetään tekemään isommassa mittakaavassa lanseerausta, jossa otetaan sitten laajemmin jo mediavalikoimaa käyttöön. Tavoitteena on tehdä tästä paras ruokaa myyvä verkkokauppa. Ei ehkä niin kuin ruokakauppa siinä mielessä, että me myydään tiukalla konseptilla olevia tuotteita, mutta me tarjotaan ihan ainutlaatuinen ratkaisu asiakkaille. Ihan vastaavaa tuotetta ei markkinassa kotitalouksillekaan ole. Me ei olla mikroateria, eikä me olla valmis ruokalista, eikä me olla ruokakauppa. Me ollaan valmista, oikeaa ruokaa pienellä vaivalla. Ja tismalleen samanlaista konseptia ei toista ole. Mikä on siis ilman muuta vahvuus meille. Mutta totta kai me ollaan samaan aikaan tavallaan opettamassa ja kertomassa, että näinkin voi arjen ruoanlaiton hoitaa. Siinä on omat haasteensakin, kun ainoana pelurina toimitaan tietyllä tavalla. Mutta uskon siihen, että meillä on erittäin vahva kasvupotentiaali olemassa meidän ruoan verkkokaupalle, ja sitä lähdetään nyt uuden brändin kanssa sitten realisoimaan. Näin! Tässä kiteytettynä se, mihin suuntaan me ollaan retailissa tällä hetkellä liikkumassa. Kysymyksiä. Jees. Juho Saarinen OP:lta ja lähdetään nyt vaikka tästä verkkokaupasta ensin liikkeelle, mihinkä tuossa päätettiin. Eli tavallaan tarkoitus olisi se, että se isompi launchi olisi sitten elokuussa, niin millä aikavälillä te alatte tai odotatte, että siellä alkaisi näkymään sitten tavallaan tuloksia näistä toimenpiteistä kasvun osalta? Kyllä me toki tavoitellaan, että värähdystä viisareissa selkeästi näkyy jo kesällä meidän soft launchin jälkeen, mutta kovemmat tavoitteet on loppuvuoteen. Ehkä viimeiselle kvartaalille meillä on jo varsin kovat kasvuodotukset. Joo, ehkä tuohon vielä liittyen, tuleeko tässä tälle vuodelle tuonne retailin osalta nyt sitten kustannusten osalta nousupainetta näistä launcheista? Totta kai, ei, ei me... Kyllä, lanseeraus vaatii myös kustannuksia. Eli ilman muuta tänään varmaan käsitellään itse asiassa myöhemmin päivällä sitä, että millä tasolla me lähdetään kaiken kaikkiaan tätä tekemään. Ylärivi ja alarivi on totta kai tässäkin tapauksessa tiukasti käsi kädessä menee, että jotta saadaan se tulevaisuuden kasvu aikaan, niin investoinnit tapahtuu nyt ja tulokset tulee sitten pikkaisen jälkijunassa. Jees, kiitos! Pauli Lohi Inderesiltä. Jatkaisin vielä tuosta edellisestä teemasta, että miten näet, että tavallaan tämä kasvun ja kannattavuuden tasapaino Fodelian retailissa toteutuu suhteessa vaikka pariin edelliseen vuoteen? Ei nyt ehkä kvartaalitasolla tarvi kommentoida, mutta isossa kuvassa. No, mun tehtävä on pitää huolta siitä, että se toteutuu selkeästi paremmin kuin se on toteutunut tässä ehkä edellisen vuoden aikana. Ja tämähän on tasapainottelua siinä, että me senkin takia me lähdetään ehkä tämmöisellä soft launch -tyyppisellä liikkeelle, että me lähdetään testaamaan sitä, että mikä viesti purree missäkin kanavassa, ennen kuin me lähdetään kiihdyttämään sitä tekemistä, joka toimii. Koska tarkoitus on tehdä tämä kasvu kuitenkin kannattavasti, ei dyykata meidän tulosta. Joo, sitten vielä kysymys liittyen noihin pakkauskokoihin, että onko siihen tulossa mitään muutoksia teidän filosofiassa? Pakkauskoossa me ollaan totta kai tehdään asiat samalla tavalla Feelian kanssa ja hyödynnetään sitä pakkauskokoa, joka Feliassa on tällä hetkellä. Se kuusisataagrammainen pakkaus, joka on se perusyksikkö verkkokaupassa tällä hetkellä, on kohtuu hyvä meille. Se kertomalla kaksi, niin ratkaistaan jo vähän isommankin perheen. Perhekoot ovat erilaisia. Sitten meillä on isommat pakkauskoot, totta kai sitten isompiin hetkiin. Mä näen, että me pärjätään näilläkin pakkauskoilla varsin hyvin, kun me viestitään sitä, että niitä voi yhdistää kuitenkin, että sitten voi laittaa kaksi kuudensadan gramman pakkausta tai kolme tai ottaa se isomman pakkauskoon. Kyllä me näillä pärjätään, että se ei ole meidän kasvun este. Joo, kiitos! Meillä on täällä chatissa yksi kysymys, johon varmaan pystyt vastaamaan sipsejä koskien. Voisiko sipsejä valmistaa pienempiä määriä pienemmissä pusseissa tai laatikkomallissa? Moni vanhempi ajattelee pussin kokoa ja epäterveellisyyttä, ja jos kuluttaja on yhdellä kauppakassilla liikkeellä, jää joku iso tyhjää täynnä oleva pussi ostamatta. Olen kysyjän kanssa täysin samaa mieltä tästä asiasta ja myöskin tästä pakkauskoosta. Me tarvitaan niitä pienempiä pakkauskokoja, mutta tässä me ollaan totta kai nyt sitten myöskin tehdään yhteistyötä kaupan keskusliikkeiden ja kauppojen kanssa. Että me tehdään sitä, mitä kauppa ottaa hyllyyn. Sekään ei ratkaise tietysti sitä asiaa, että me tehdään jotain, joka ei saa listauksia. Mutta mä näen, että tähän suuntaan meidän täytyy joka tapauksessa liikkua ja makeisissa on nähty sama suuntaus, että välillä mentiin megalomaanisiin säkkeihin ja niitä on siellä edelleen, mutta sinne on tullut myöskin niitä pienemmän pakkauskoon tuotteita. Mä uskon ja toivon, että me liikutaan snackseissa tähän samaan suuntaan ja meillä on valmius tehdä niitä pienempiä pakkauksia kyllä. Että me teemme sitä, mitä asiakas haluaa ostaa. Hyvä, kiitokset. Kiitoksia Riikka! Pari asiaa tähän liittyen. Mun mielestä tämä on onnistuttu aika hyvin. Jos tuommoinen kymmenvuotias poika syö aamupalalla ja lounaalla ja välipalalla ja vielä iltapalallakin syö Lapin riistakeittoa niinku pääruokana, mun mielestä silloin on onnistuttu aika hyvin siinä reseptiikassa ja konseptissa. Toinen vaihtoehtoinen tilanne arkipäivästä: se, että meilläkin kotona neljä lasta työpäivän ja koulupäivän jälkeen niin lämmitetään kaksi litraa Feelian gulassikeittoa ja vähän smetanaa päälle ja kaikki syö ja kaikki on tyytyväisiä. Aikaa siihen menee viidestä kuuteen minuuttiin siihen ruoan lämmittämiseen. On se eri asia kuin jos sen gulassikeiton olisi ostanut mikroateriana kaupasta, niin sitten kahden minuutin välein aina huutaa seuraava syömään ja sitten siitä muovilautaselta niitä syödään, niin on se aivan eri tilanne. Eli kyllä me nähdään tuossa valtavan iso potentiaali. Mutta vaatii ammattimaista työtä ja Riikka kumppaneineen kyllä vie sitä todella hyvin eteenpäin. Snackseihin liittyen mä tuossa jo mainitsin, mutta palaan siihen vielä. Eli tähän infraan, jota tämän tyyppiseen liiketoimintaan tarvitaan. Eli perunalastujen valmistushan vaatii perunaa ja nimenomaan tietynlaista perunaa. Sitä ei voi ostaa K-kaupasta eikä S-kaupasta eikä Lidlistä, vaan se vaatii pitkän viljelyketjun, jossa lähdetään siemenhuollosta. Ensinnäkin lajikevalinnasta, sitten siemenhuollosta, jota tehdään useana vuonna ennen kuin se varsinainen peruna laitetaan penkkiin ja sitten se viljellään niin, että se optimoi sen tuotannon ja se säilyy hyvin ja niin edelleen. Eli se on valtavaa osaaminen ja alalle tulokynnys on tosi korkea. Toinen asia, eli infra on tämä jätevesi. Se on erittäin jätevesiintensiivistä tekemistä, eli se pitää olla kunnossa. Ja, tuota mä tuossa jo mainitsin, että meillä Pyhännän kunta parhaillaan tekee tällaista jäteveden esikäsittelylaitosta, joka tulee pelkästään elintarviketeollisuuden jätevesien käsittelyyn. Se koskee Feeliaa ja se koskee meidän sipsitehdasta ja maustetehdasta Pyhännällä. Meillä se infra on tuolla alueella ja me voidaan kasvaa siellä hyvin. Seuraavaksi me kuullaan meidän savolaista yhtiötä eli Marjanvasua. Ulla tulee esittelemään Marjanvasun näkymiä vähäsen ja sen jälkeen vielä lyhyt puheenvuoro Niinalla, joka esittelee Foodbaria. Pari lyhyttä esitystä vielä. Olkaa hyvä! Kiitos Mikko ja terveiset Kuopiosta! Me ollaan Kuopiossa toimiva mehutehdas ja niin kuin sanottu, täyden palvelun mehutalo. Me toimitaan ammattikeittiösektorilla ja myydään sitten meidän tuotteita julkishallintoon ja ravintoloihin, hotelleihin, lounaspaikkoihin. Niin kuin tuossa sanoi, itse asiassa tuossa Feeliallakin, niin mekin ollaan myös tiivistämisen mestareita. Meidän mehut on tosi tiiviiksi tehty, silläkin tavalla ollaan ekologisia. Ei sitä vettä myöskään sinne asiakkaille kanneta. Meillä tuotteina on mehutiivisteet ja täysmehut. Meillä löytyy litran pakkauksesta kolmen litran pakkaukseen kanistereissa. Meillä on myöskin pusseissa näitä tuotteita pakattu. Lisäksi me maahan tuodaan mehuautomaatteja, niin kuin tuolta kuvasta näkyy, ja valmistetaan ja pakataan niihin sopivia mehuja. Näihin palveluihin meillä on 243, on tän päivän luku, mehuautomaatteja ympäri Suomen. Me ollaan ihan merkittävä toimija silläkin saralla. Sitten meillä on näitä lisäaineettomia hedelmäsoseita ja ne on suurkeittiöille tarkoitettu, ne on kolmen kilon pakkauksiin pakattuja. Tällä hetkellä meidän markkinatilanne on se, että muissa mauissa kuin sekamehussa me ollaan ainut valmistaja tällä hetkellä Suomessa. Puhutaan sit just mustaherukka, punaherukka, mustikkamehut. Sekamehutiivisteessä me ollaan Suomen kolmanneksi suurin valmistaja. Me ollaan tällä hetkellä neljänneksi suurin mehutehdas Suomessa ja Suomen mehumarkkina on noin €240 miljoonaa. Se sisältää tietysti tämän horecapuolen, mutta myös kuluttajapuolen. Jos sit meidän liikevaihdolla ajatellaan, niin kyllä meillä vielä siellä kasvumahdollisuuksia paljon on siinäkin markkinassa. Me ollaan tällä hetkellä markkinajohtaja mehuautomaateissa, yksityisellä hotellisektorilla, kylpylöissä ja urheiluopistoissa. Eli näissä isoissa ketjuissa me ei vielä olla, mutta kovasti me ollaan sinne kyllä menossa. Myrskyvaroitusta annetaan täällä. Me ollaan toimittu 28 vuotta tässä markkinassa ja meidän tarina alkoi siitä, että meidän silloinen omistaja-perustaja, nykyinen toimitusjohtaja Esa Vainikainen viljeli mustaherukkaa ja hän oli yksi Suomen suurimpia mustaherukan viljelijöitä. Sitten hän mietti, että mitä hän talvella tekee ja hän rupesi tekemään siitä mehua. Sitten hän mietti myöskin sitä, että miten se mehu tarjoillaan asiakkaille. Hän kehitti ensimmäiset mehukoneet käytännöllisesti katsoen itse. Meidän vanhimmat asiakkaat on 28 vuotta ollut meillä, eli heillä on se koko meidän repertuaari, miten nämä mehukoneet on kehittynyt, niin olleet käytössä ja he edelleen on meidän asiakkaita, tyytyväisiä. Se kertoo meidän sitoutuneesta asiakkaasta ja meidän asiakaspalvelusta, että meillä on todella upea asiakaspalvelu. Mitä nyt sitten just näihin automaatteihin ja niihin liittyviin palveluihin liittyy. Meillä on pieni porukka ja me ollaan tosi sitoutuneita ja moniosaajia kaikki. Kun me ollaan pieni tehdas, niin meidän pitää kaikkien osata tehdä vähän kaikkea. Meillä ei voi yksi ihminen tehdä vaan yhtä asiaa. Meillä on resursseihin nähden tehokas myynti ja markkinointi. Meitä on kaksi, eli minä ja sitten mulla on myyntipäällikkö täällä Helsingissä. Me hoidetaan koko Suomen alue sitten. Tässä näkyy nyt muutamia meidän asiakasreferenssiyrityksiä. Meillä nyt on siellä Finnlines, mistä mä oon tosi ylpeä. Meidän mehut seilaa myöskin tuolla iloisella Itämerellä ja sielläkin saa siis mustikkamehua juoda. Uusimpana tämmöisenä isompana ketjuna Veripalvelu. Pystytään myöskin tämmöisiä korkean hygienian paikkoja palvelemaan hyvin. Meillä julkisen sektorin osuus on noin 40% meidän liikevaihdosta, ja se on, niin kuin tuolla edellisessäkin esityksessä sanottiin, niin kasvava trendi meilläkin. Meillä on sellaisia ratkaisuja tarjota sinne, mitä muilla ei tässä markkinassa ja uskoisin, voin sanoa varmaan, että ei koko maailmassa ole. Meillä on esimerkiksi sellainen mehutiiviste, missä on yksi plus neljäkymmentäyhdeksän laimennussuhde. Yhdestä litrasta tulee viisikymmentä litraa mehua, jolloin se on markkinoiden edullisin. Onhan se myös ekologista, kun ei tarvitse sitä neljääkymmentäyhdeksää litraa vettä viedä tuolla maanteitä pitkin asiakkaalle. Yksi kolmasosa liikevaihdosta tulee suoratoimitusasiakkaina. Meillä se käytännössä tarkoittaa mehulaiteasiakkaina. Suurin osa meidän mehulaiteasiakkaista tilaa mehut suoratoimituksena tehtaalta ja kaksi kolmasosaa liikevaihdosta tulee sitten kanisterimehutiivisteistä ja soseista. Se tarkoittaa sitten lähinnä tukkuja eli Kespro, Meiranova, Wihuria ja Patu-tukkuja, minkä kautta sitten nämä tuotteet liikkuu asiakkaalle. Meidän asiakkuuksia on yksityinen hoiva, yksityiset hotellit, kylpylät, urheiluopistot, isot henkilöstöruokalat, liikenneasemat, julkishallinto. Kaikki missä juodaan mehua tai yleensä juodaan, niin ne on meidän asiakkaita. Tuossa olikin tuossa nuo jakelukanavat sitten uudestaan. Tosiaan meitä on kahdeksan henkeä töissä, eli meillä on meidän perustaja Esa Vainikainen Toimitusjohtajana. Minä toimin Myyntijohtajana ja sitten mulla on Jenni tosiaan Myyntipäällikkönä, joka on itse asiassa tänään Ahvenanmaalla asiakkaita tapaamassa. Meillä on myöskin siellä asiakkaita. Sitten meillä varastot lähtevät ja tulevat hoitaa Jani. Sitten meillä on siellä neljä henkeä tuotannossa, jotka hoitaa tuotannon. Meillä on kyllä tosi tehokas tuotanto ja tavallaan semmonen suoraviivainen. Alihankintanahan me tietysti sitten järjestetään tämä juomalaitteiden huolto, koska se kuuluu siihen palveluun olennaisena osana, että asiakkaille ei toimimattomista mehuautomaateista hyötyä ole siellä hotelleissa. Viime vuonna me tehtiin €3,6 miljoonan vaihto ja 200% kasvua. Tänä vuonna me pyritään siihen 20% kasvuun edelleen. Pikkusen nyt on niinku paineita sinne loppuvuodelle asetettu, koska meillä on tosiaan tulossa uusia tuotteita markkinoille. Tässä sitten tätä tulevaisuuden Marja Vasua. Meillä on siellä uusi pakkauskone, joka mahdollistaa nyt meidän sitten pakata erikokoisiin pakkauksiin tuotteita. Me ollaan nyt lähdetty tämmöiselle pussilinjalle, niin kuin tuosta kuvasta näkee. Tavoitteena olisi joskus sitten luopua näistä muovisista kanistereista kokonaan, koska nehän tietysti ei ole kauhean ekologisia ja niistä tulee valtavasti jätettä. Meillä on tulossa nyt sitten uutena tuotteena tämmöinen pussiin, pieneen pussiin pakattu mehutiiviste. Sä repäiset sen ja kaadat sen litran viiva puolentoista litran kaatimeen ja vesi päälle. Tää on ihan uutta Suomessa. Kukaan muu ei tätä täällä tee. Ruotsissa tää on ollut vähittäiskaupoissa jo pitkän aikaa käytäntö, ja me tuodaan tää nyt tietysti ensin sitten tuonne HoReCa-puolelle. Tän ajatus on sitten auttaa esimerkiksi hoivapuolella sitä, että kun laitoksissa on osastoilla mehua lantrata ihmiset, monet ihmiset ja siellä on vähän tilaa. Tää säilyy huoneenlämmössä, vie vähän tilaa, on helppo lantrata, aina tulee tasalaatuinen mehu. Lisäksi se uusi pakkauskone siellä aloittelee Feelialle pakkaamaan kiisseleitä. Tehdään sitten tämmöistä alihankintatyötä ja tiedä vaikka joku päivä myöskin sitten retail-puolelle tehdään sitten esimerkiksi pieniin pakkauksiin soseita. Siellä kaupassa kaupan hyllyllä kyllä tilaa kilpailulle niissä tuoteryhmissä olisi. Tuossa vähän näkyykin tuota uutta pakkauskonetta. Melkoisen näköinen laite, mutta siellä jo kovasti koe-eriä sillä ajellaan. Meidän Marja Vasu on edelläkävijä Suomen mehumarkkinassa. Me ollaan notkee. Me ollaan tarpeeksi pieni. Me pystytään palvelemaan asiakkaita nopeasti. Me pystytään tekemään nopeata tuotekehitystä. Me tuodaan joka vuosi uusia tuotteita, tuoteperheitä markkinoille, ja sitten me tarjotaan parasta palvelua meidän asiakkaalle. Sitä me mitataan vuosittain ja siitä me ollaan saatu kyllä aina hirveän hyvä palaute. Mutta siinä oli mun esitys. Kiitos! Pauli Lohi Indresiltä. Mainitsit tuossa, että julkisen sektorin asiakkaiden osuus on ollut kasvussa, niin voisitko vähän kertoa, että minkälaisia teidän tyypilliset asiakkaat sillä puolella on ja millä kulmalla niitä uusia asiakkaita tai uutta myyntiä sitten tulee? Meidän tuotteethan on, voisi sanoa, tämmöisiä bulkkituotteita sinne julkishallinnolle. Me vastataan tukkujen tarjouspyyntöihin. Jos on vaikka hyvinvointialueita, entisiä sairaanhoitopiirejä, kaupunkien yksityisen hoivan kilpailutuksia, niin näihin me sitten vastataan. Mehuthan on niitä tavallaan niin kuin maitotuotteetkin, että me vastataan sinne riveillä. Toki sitten soseet on se iso sosepakkaus on semmoinen kasvava myöskin siellä, että nykyään hirveän isot määrät tehdään litran sosepurkeista. Jos ajatellaan, että tehdään 500 litraa vaikka ruusunmarjakiisseliä, niin onhan se ihan mahdoton homma sitten avata niitä purkkeja niin monta sataa. Meidän sitten pakkausvaihtoehdot niihin auttaa, mutta toki se vaatii sitä jalkautumista ja markkinoita, että näitä tuotteita osataan siellä kilpailutuksissa sitten pyytää. Eli aika isoja pakkauskokoja. Joo, ja itse asiassa vähän on painetta. Ehkä meillä, niin kun meillä on kolmen litran se sosepakkaus, niin jopa niinku pakata viiden litrankin, koska siis keskittyy nämä keittiöt. Ketkä vielä tekee itse, niin on tosi isoja keskuskeittiöitä. Joo, kiitos. Juho Saarinen, OP. Et ehkä vielä saattoi olla, että mainitsitkin jo, mutta miten näissä uusissa tuotteissa, tässä pussiin pakatussa mehutiivisteessä ja sitten niissä kiisselituotteissa, niin koska ne on tulossa markkinoille vai onko ne jo nyt? Meillä tulee elokuussa tulee nämä kiisselituotteet Feelialle markkinoille ja tammikuussa tuodaan sitten markkinoille nämä annospakatut mehutiivisteet. Toki niitä ruvetaan jo asiakkaille sitten ennakkomarkkinoimaan ja laittamaan näytteitä jo tuossa syksyllä, mutta lanseeraus on tammikuussa sitten. Kiitoksia Ulla! Jos joku katsojista tai paikallaolijoista on maistanut joskus Finnairin mustikkamehua, niin sehän on tunnetusti hyvää ja paljon kehuttua mustikkamehua. Mutta onhan se nyt aika hieno homma, että meillä on. Meillä on Kuopiossa semmoinen mehuntehdas, joka tekee kanisteriin mustikkamehutiivistettä, ja sitä kun kotona laimentaa annetulla ohjeella, niin se on. Se on edelleenkin varovaisen ja puolueettoman arvion mukaan vähintäänkin saman makuista. Aivan mielettömän hyvää mustikkamehua. Kyllä kahdenkymmenenkahdeksan vuoden kokemus, mikä meillä tuolla Kuopiossa on, niin kyllä se näkyy siinä, että tuotteet on erittäin hyviä. Ja, tuossa jo Ulla mainitsi siitä, että näitä Marja Vasun tuotteita myydään Feelian asiakkaille ja toisaalta sitten Marja Vasu pystyy tekemään Feelian asiakkaille kokonaan uusia tuotteita, vaikkapa näitä kiisseleitä, joka laajentaa taas Feelian tuotetarjontaa ja on entistä kilpailukykyisempi tuotepaketti sitten loppukäyttäjälle. Eli tämä on se yksi keskeinen syy, miksi tämä yhtiö aikanaan meille ostettiin, että me pystytään hyödyntämään samaa jakelutietä ja myöskin sitä tuotekehitysyhteistyötä tekemään. Tuotteet on kyllä erinomaisia ja nuo uudet pakkaukset, jossa puolentoista desilitran avattava pakkaus, siitä saa puolitoista desiä valmista mehua, niin se on aika hyvä tuolla hoivakodissakin, jossa on vaikka minkä kielisiä ja muita henkilöitä töissä, niin ne pystyy. Se on aina sitten oikealla laimennossuhteella laimennettua. Mutta kiitoksia Ulla! Ja sitten meillä on viimeinen puheenvuoro. Rokkila Niina tulee kertomaan Foodbaristasta. Olepa hyvä. Kiitoksia! Ja tosiaan ehkä vähän esittäytymäänkin tässä kontekstissa. Foodbar Oy on todella nyt sitten Bodelian omistusyhtiö. Meillä on siis kaksi omistajaa: Pravedo-konserni, joka on Baronan tunnetumman Barona-konsernin emoyhtiö, ja sitten tosiaan Bodelia toisena pääomistajana. Foodbar on nyt perustettu oikeastaan semmoisesta omistajiensa ajatuksesta, että tarvitaan julkiseen sektoriin henkilöstö ja sitten se tuote, ruokatuote. Sitten jostakin aika nopeastakin ajatuksesta yhdistettiin nämä kaksi ideaa, että Baronalta henkilöstö, Belialta tuote. Siinä se homma on kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kehtaan tituleerata, että ollaan julkisen markkinan haastajayhtiö. Kerron kohta lisää siitä, millainen tämä julkisen sektorin markkina on ja millaista tähän markkinaan kasvaminen on ollut ja millaista tämä on. Mutta joka tapauksessa täysin uusi konsepti siinä mielessä, että valmistusta Foodbarilla ei juurikaan kohteissa enää ole. Me käytämme, eikö niin, Jukka, ainoana Suomessa täysin Belia-pohjaista ruokalistasuunnittelua. Joitakin sivutuotevirtatuotteita tehdään itse tai hankitaan muualta, mutta pääsääntöisesti käytetään Beliaa. Tämä on tämän konseptin niinkuin juoni, että täällä on Felian tuotteet ja Baronan henkilöstö, ja tällä me ollaan sitten lähdetty rohkeasti vallattomaan markkinaan. Eikä ihan pienesti olla lähdettykään. Meillä tosiaan kasvutavoite on asetettu vuoteen 2028 tasolle 50 miljoonaa euroa. Eli tarkoittaa nyt sitten sitä, että 10 miljoonan euron vuosiloikilla ollaan nähty mahdolliseksi kasvaa. Ja kasvussa totta kai käytetään Barona-yhtiöiden laajaa henkilöstöosaamista, siis alustaosaamistakin, kaikkea sitä tarvittavaa infraa, joka niinkuin henkilöstöyhtiöillä on välttämätöntä. Ja sitten Felian sinänsä ihan ainutlaatuista tuotteistoa, joka on hyödynnettävissä oikeastaan niinkuin nolla hiilijalanjäljellä, hyvin pienillä logistiikkapäästöillä ja vielä niin, että kaikkiin kunnallisiin ja julkisiin valmiussuunnittelun tarpeisiin voidaan vastata. Yhtiönä me ollaan siinäkin mielessä kiinnostavia, että meidän kasvu ei vaadi mitään investointeja, kun me todella ollaan niinkuin jakeluketjun pala ja ehkä arvoketjussa sitten se seuraava palikka noiden meidän omistajien jälkeen. Ja tää tarkoittaa sitä, että meidän kasvu vaatii oikeastaan nyt ainoastaan niiden muuttuvien kaupan palojen voittamista ja hallinnon henkilötyötä jonkin verran. Eli todennäköistä on, että onnistuessamme me tehdään aika jyrkkääkin liikevaihdon ja kannattavuuden kasvun käyrää, mutta toisaalta me yhtiönä emme vaadi niinkään investointeja enää jatkossa. Ja muutama kulunut vuosi on toki vaatinut sitä, että organisaatiorakenne rakennetaan, kaikki tarvittavat osaamiset hankitaan yhtiöön ja sinänsä ollaan nyt ihan hyvällä tasolla ja pystytään näitä kauppoja ihan voittamaan. Me käytetään yhtiönä Pravedo-konsernin hallintopalveluja, hyödynnetään kaikkia konsernin sopimuksia. Meillä ei ole omaa kirjanpitoa. Mun työaikaa ei mene kirjanpidon järjestämiseen eikä tuotekehitykseen eikä mihinkään muuhun oikeastaan kuin siihen kasvuun. Ja tää yhtiö saa ja voi fokusoida oikeastaan hyvinkin rohkeasti vain siihen kasvun tavoitteluun, ja sitä me on tehty. Ja Felian tuotteita, tuotteistoa käytetään todella mielellämme tuossa henkilöstömäärän optimoinnissa. Ja nämä Jukan tänäänkin kertomat uutiset sairaalatuotteiden laajentumisesta tulee tarkoittamaan sitä, että myöskin Foodbar voi osallistua sairaaloiden kilpailutuksiin tulevaisuudessa. Hirveen tärkeä asia tässä, kun sote-alue tulee kilpailutuksiin. No, tälle vuodelle me estimoidaan jo ylittävämme €10 miljoonan liikevaihtotaso ja noin 5% EBITDAta tehdään. Ensi vuodelle tällä hetkellä meidän pipeline näyttää siltä, että on mahdollista kasvaa semmoiseen noin €20 miljoonan tasoon. Nää luvut on hurjia, mutta toisaalta niin on kaupatkin, että sote-alueen kokoiset toimijat. Nää on todella niin kuin tyypillinen kauppa on €2-3 miljoonaa, ja suurimmat, mihin mekin on tänä vuonna ja viime vuonna osallistuttu, on lähempänä €10 miljoonaa. Me on saatu hyvin uusia asiakkaita. Me palvellaan tällä hetkellä jo neljällä eri sote-alueella. Lisäksi meillä on lukuisia yksityisiä palveluntuottajia myös portfoliossa mukana. Meidän toimitusmaantiede on laajentunut voitetuissa operaatioissa, ja edelleen tärkeä kulma yhtiönä meissä on se, että meidän salkkua rakennetaan kuitenkin laajalle pohjalle. Ei ole mikään semmoinen yhden sopimuksen ihme, että voitetaan iso kilpailutus ja sitten sopimus päättyy vaikka kolmen vuoden päästä, vaan me systemaattisesti halutaan myös levittää sitä asiakassalkkuamme koko ajan. Ihan vaan pitkän aikavälin riskin taklaamiseksi. Kuntasektorista ja sote-alueista sen verran, että tämähän on historiallinen tää muutos, joka aiheutti nyt sen, että tää ikiaikaisesti suljettu kunta- ja sote-alueen markkina nyt aukeaa. Ja tää on näkynyt tässä kuluneena kahtena vuonna totta kai meidänkin portfoliossa. Se on näkynyt myös kiireenä ja ehkä vähän semmosena pakotettuna kilpailuttamisena, että nää on ollu hyvin epätasalaatuisia nää kilpailutukset keskenään. Ja me uskotaan kovasti siihen, että tää toiminta vakaantuu ja vakiintuu kyllä ajan kuluessa. Toi markkinan koko meidän arvion mukaan on noin €1,2 miljardia, ja tällä hetkellä vasta alle noin 5% on kilpailutettu ulos. Siellä on ihan valtava potentiaali vieläkin suljetussa markkinassa ja vähitellen, joko pakotettuna tai omasta tahdosta varsinkin nyt sote-alueet, jotka kärsivät tällä hetkellä kovasta rahapulasta ja säästötarpeita on lähes kaikkien sote-alueiden strategioissa, niin uskomme kyllä siihen, että nämä kilpailutukset tulevat lisääntymään. Me uskomme, että yksi sellainen draiveri tuossa avautumisessa on myös se, kun kuntien kiinteistöjä tulee käyttöikänsä päähän. Aika monet, kun varsinkin kunnat, mutta myös sote-alueet toimivat ehkä ihan loogisestikin niin, että kun keittiö on rakennettu, niin sitä keittiötä nyt sitten käytetään sen aikaa, kun se investointi on käyttökelpoinen. Näkisin niin, että seuraavat kymmenen vuotta tulee kuitenkin olemaan sellaista aikaa, että tämä aukeaa tämä markkina. Toki me seuraamme markkinaa. Me osallistumme kilpailutuksiin, mutta myös keskusteluun näistä asioista ja pyrimme tietysti vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa siinä mielessä, että näitä kilpailutuksia saataisiin rationaalisella tavalla ulos. Tuossa on eri tyyppejä, miten näitä tulee. Tulee ihan uusina. Kunta kilpailuttaa ensimmäisen kerran. Sitten Suomessa on rotaatiossa jo uudelleen kilpailutuksia. Nämä on tyypillisesti noin neljän vuoden sopimuksia ja sitten toinen kilpailutus usein on jo ehkä vähän helpompikin sille kilpailuttajalle. Poliitikot painaa osaltaan myöskin tätä tilannetta eteenpäin. Sitten tietysti nuo säästötoimet on myöskin hyvin looginen syy siihen, että on hyvä kilpailuttaa. Julkinen sektori ei ole kauhean hyvä tunnistamaan omia kustannuksia vielä, että se vaatisi paljon vielä lisää keskustelua ja vaikuttamista siihen, että onko se halpaa vai kallista se itse tekeminen. Markkinasta. Foodbar tulee nyt sitten tämän vuoden aikana osallistumaan noin 24 miljoonan euron kilpailutuksiin, ja prosesseja meillä on kesken ja päättymässä tässä kesän ja syksyn aikana noin 10 miljoonan euron arvosta. Me ollaan kuvataan meidän strategiaa opportunistiseksi siinä mielessä, että kyllä me osallistutaan näihin kilpailutuksiin, kun nämä on keskenään epätasalaatuisia. Me pyritään aina sitten mukautumaan siihen kilpailutuksen vaatimukseen ja on siihen aika hyvin pystyttykin. Ja toiminta ja tuotteisto meillä hyvinkin sopeutuu eri konsepteihin, johtuen tietysti meidän omistajaorganisaatioiden kyvykkyyksistä, joita voidaan tässä koko ajan hyödyntää. Mutta me yhtiönä ollaan erityisesti erikoistuttu julkisen sektorin kilpailutuksiin ja sen lisäksi laadukkaaseen tuotannon johtamiseen. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että meidän kustannustehokkuus säilyy siellä operaatiossa koko ajan. Me ollaan hyvin, hyvin lukutietoisia toimijoita. Tuleva kasvu tulee parantamaan meidän kannattavuutta jatkossa ja varsinkin nyt, kun operatiivinen toiminta on vakiintunut. Meillä on monet asiat mennyt eteenpäin. Meillä on tietojärjestelmiä, joiden kautta esimerkiksi ajetaan ruokalistoja, jotka lukitsee valikoimat tarkasti siihen, mitä halutaan sopimuksella tarjota. Sitten markkinasta, joka on hyvin mielenkiintoinen. Tämähän on harvojen markkina. Näissä kilpailutuksissa näitten muutamien vuosien aikana, kun Foodbar on ollut mukana, täällä on neljä viiva viisi yhtiötä: ISS, Vireo on Attendon ruokapalveluyritys, Palmia ja Compass Group ja sitten me. Se on siinä ja muut on mammutteja. Ja me ollaan se pieni ja ketterä haastaja. Tää on hyvin mielenkiintoinen tää kuva siinä mielessä, että meidänhän ei pienenä yrityksenä oikeastaan pitäiskään kilpailla tässä markkinassa isoja vastaan, mutta me on kuitenkin siihen pystytty just sen takia, että meillä on se taustamme ja omistajamme, joiden tuotteita voidaan hyödyntää. Tää on tosi mielenkiintoista, että miten tuonne edes pääsee, ja se on vielä mielenkiintoisempaa, että sinne ei muiden ole kovin helppoa päästä. Tän toimialan alalle tulon esteet on aika kovat. Pitää olla tehdas, reseptiikkaa, osaamista ja sen lisäksi paljon semmosia poliittisesti aseteltuja vaateita vaikka valmiussuunnittelun suhteen tai vaikka ravitsemussuositusten suhteen. Pieni yritys ei oikeastaan pysty tähän markkinaan tulemaan. Sillä lailla ollaan päästy jo tietylle tasolle tässä toiminnassamme. Ja jatko näyttää sitten oikein hyvältä, kun markkina kuitenkin aukeaa. Tänä vuonna tullaan sitten ylittämään kymmenen miljoonan liikevaihto ja tosiaan se noin 5% EBITDAta. Ja toi salkun rakenne, minkä otin tohon, tarkoittaa sitä, että noin puolet meidän asiakassopimuksista on tällä hetkellä hyvinvointialueilla, 20% on kunnissa ja 30% yksityisessä sotessa. Meidän kaikki sopimukset on kannattavia, ja meillä on paljon neuvotteluja koko ajan meneillään. Tässä on meidän toimitusmaantiede. Tän kahden vuoden aikana ihan kivasti on saatu näitä alueita voitettua. Kyllä sinne se Pyhäntäki tietysti mahtuis ja ehkä toi Helsinkikin, että jos nyt sillä lailla ajattelee, niin vielä on maata valloitettavana aika paljon. Mutta erityyppisiä asiakkaita ollaan myös eri segmenteissä, että ei kapealla strategialla niin, että tehdään vaan yhtä tyyppiä asiakkuuksia, vaan tehdään monenlaisia. Meillä on myös huomattavan korkea asiakastyytyväisyys tähän toimialaan verrattuna, niinku hämmentävää, että yli neljääkin hoivasektorilla ihan kaikissa asiakkuuksissa. Että Felian tuote maistuu. Se on aina ruokayrityksen mukava kertoa. Noin pääpiirteissään. Me ollaan ahneita kasvajia ja tehdään toki sitten asiakkaidemme tai omistajiemme tuotteille tilaa tuolla markkinassa ja pyritään omalla työllämme sitten avaamaan tätä markkinaa. Näin, kiitos! Kiitoksia esityksestä, Pauli Lohi Indresiltä. Kysyisin, tuossa näytit sitä karttaa, missä oli- Joo Näitä teidän kohteita, niin ne painottuu aika paljon tuonne Pohjanmaalle ja lähelle Felian perinteisiä ydinalueitakin, niin mistä tää kumpuaa? Se ehkä näyttää siltä, mutta sattumaa se kyllä on, että siellä on vaan ollut siis Pohjanmaa. Me ollaan voitettu siis Pohteen, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kilpailutus, josta on aiheutunut tämä ilmiö. Samoin tuo Soiten alue, ja täällä etelämpänä, tuolla Järvenpäässä meillä on tuo Vantaa-Keravan alue, hyvinvointialue. Ja sitten kunta-asiakkaita meillä on Oulu tullut ihan siis niin kuin tällä viikolla tuli päätös siitä. Tuo Oulun Salon alue, ihan tuore kauppa. Ja sitten tommosia niin kuin välikoon kuntia, niinkuin Kärsämäki. Kärsämäki on ollut meillä ihan alusta lähtien, meidän varmaan ensimmäinen referenssiasiakkuus. Tämä on opportunistista. Siellä, missä kilpailutus aukeaa, niin sinne me mennään. Ja tässä ei oikeastaan meitä ole rajoittanut niinkään työvoiman saatavuus, kun ehkä aluksi ajateltiin, että tulee semmosia katvealueita, joissa ei olisi sitten niin helppo toimia. Me on aika hyvin pärjätty tuon emoyhtiön voimavaroilla ja on saatu henkilöstöä hyvin houkuteltua. Jaa, sitten käytättekö tätä Felian Ferp-järjestelmää? Joo, kyllä, kyllä me varmaan siellä ollaan ihan käyttäjänä oltu mukana. Joo, eli ihan niinku muutkin. Ihan niinku muutkin. Me ollaan ihan siis Felian, Felian ja meidän välinen yhteistyö, me ollaan ihan siis asiakas. Että sinänsä niinku kumppaniasiakas totta kai, ja tehdään paljon yhteistyötä, mutta muuten siellä arvoketjussa tietysti omalla paikallamme. Joo. Ostetaan tuotteita, paljon ostetaan. Sit vielä kysymys tohon kasvuun ja ehkä viime vuoteen, kun just ajatus, että kymmenen vuoden vuotuisia kasvuharppauksia ja sit viime vuosi oli ehkä vähän kuitenkin välivuosi siinä mielessä. Oli, joo että se alkoi vauhdikkaasti, kun edellisvuonna oltiin voitettu sopimuksia. Juu, me jouduttiin vähän sulattelemaan sitä alkua, että meillä tosiaan tuli noi kaksi hyvinvointialuetta kerralla ja samaan aikaan tuli Ukrainan sota ja ihan siis todella jyrkkä hinnankorotus. Meillä oli aika vaikea syksy viime vuonna, mutta siitä nyt sitten on toivuttu ja nyt tosiaan ihan hyvällä kasvukäyrällä ja ihan hyvällä kannattavuudellakin on tätä vuotta menty, ja näin varmasti sitten jatketaankin. Ehkä tohon vielä, että selventää tavallaan sitä rakennetta, että just se kasvuun jatkossa investoiminen. Meidän ei tarvitse kasvattaa meidän kiinteitä kuluja juuri ollenkaan, että kaikki kaupat jatkossa kasvaa tän nykyisen operaation päälle, ja se on hyvä startup-näkymä tähän markkinaan. Joo, kiitoksia! Jees, Juho Saarinen, OP. Ehkä yks tohon kannattavuuteen liittyen. Tuolla lukee itse asiassa nykyiselläkin kalvolla, että sopimukset kannattavia, niin voisitteko yhtään niinku avata sitä, että miten toi kannattavuus on tässä Foodparin niinku elinaikana kehittynyt, että onko se, ne erot näiden sopimusten välillä siellä alkupäässä ja nyt viimeisimmissä tehdyissä niin isoja? Aika tyypillistä, että tämmöinen pitkähkö julkinen sopimus, totta kai siinä on starttiaikansa, ja siihen sopimuskauden alkuun osuu myös semmoisia alkuinvestointeja, alkukustannuksia, vaikka nyt voi ajatella astiat, tän tyyppisiä, ehkä joku kuljetuskalustohankinta, jotka painaa sitä ehkä ensimmäistä puolta vuotta, mutta sen jälkeen tyypillisesti näiden sopimusten kannattavuus paranee ja ne vakiintuu. Toki ihmisillä tässä on aina aika merkittäväkin merkitys. Myös on kysymys siitä, että henkilöstö oppii, ja tavallaan, että löydetään ne oikeat mitoitukset sinne kohteisiin, niin semmoinen oppimiskäyrä tässäkin. Ja sopimusten yleensä se kannattavuus on sen tyyppinen, että vuosi vuodelta kannattavuus vähän paranee. Alku voi olla joskus haastavaa. Jees, kiitos! Joo. Joo, kiitos. Kiitoksia, Niina! Kyllähän tää Foodpari-tarina on ollut sillä tavalla mielenkiintoinen, että tää syy, miksi tämä aikanaan lähdettiin perustamaan, niin oli se, että kun oli tulossa ja silloinkin oli jo paljon kilpailutuksia, jossa kilpailuttaja halusi muutakin kuin lämmintä ruokaa sinne keittiöön. Todettiin, että me ollaan niistä kilpailutuksissa ulkona ja sitten laitettiin Pravedon kanssa hynttyyt yhteen siltä osin, että heillä on kuitenkin tää äärettömän vahva henkilöstöosaaminen, ja näihin monesti liittyy myöskin liikkeenluovutuksia. Ja toki Niina on näissä vahva osaaja, mutta se, että se vaatii myös sen henkilöstökumppanin, joka pystyy näitä liikkeenluovutuksia, jossa henkilöstöä siirtyy merkittäviä määriä, niin sitä hanskaamaan. Kyllähän tää ikääntyminen ja työvoimapula, nimenomaan tekevän tason työvoimapula, niin kyllähän tää haastaa tätä markkinaa ja siinä mielessä tää meidän konsepti, jossa Failian konseptin henkilöstösäästö on jopa 40%, jopa enemmänkin. Vähän riippuu, mikä se malli on verrattuna siihen perinteiseen keskuskeittiömalliin. Onhan se valtavan hyvä tässä tilanteessa, kun kilpailijoilla on kuitenkin se, että siellä ei ole oikeastaan muuta kuin keskuskeittiö ja sitten se tavaran kuljettaminen sinne paikan päälle. Siinä mielessä me ollaan kyllä voi sanoa, että todella ylivoimaisella konseptilla liikkeellä. Vaatii aikansa ja mun mielestä Foodbyressa on tehty todella hienoa työtä, että nyt tänä vuonna päästään jo reilusti plussalle ja näkymä on todella mielenkiintoinen. Tähän liittyy tähän ruokahuollon markkinamurrokseen liittyy myöskin se, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet näiden inhouse-yhtiöiden tarkastelusta uudelleen, se lainsäädännön tiukentaminen, niin se avaa kyllä tuota markkinaa merkittävästi ja sitä työtä kyllä toivotaan, että hallitus vie eteenpäin sen takia, että onhan se vastuutontakin pitää yllä semmoisia rakenteita, jotka eivät optimoi euroja eivätkä optimoi sitä ruoan laatua, vaan se menee siihen hallinnon pyörittämiseen vanhalla tavalla. Kiitoksia kaikille puheenvuoron pitäjille. Kiitoksia aktiivisesta osallistumisesta. Kiitoksia hyvistä kysymyksistä! Striimin äärelle sanojille voi kertoa, että meillä täällä jatkuu pidot siltä osin, että meillä on täällä Failian ruokia tarjolla ja me nautitaan hyvä lounas. Ja muille ilmainen vinkki, että tukiostoja voi tehdä siellä Failian ruokakaupan puolella, niin ne on sitten huomenna tai ylihuomenna teillä tuota siellä kotona. Kiitoksia kaikille, tää oli mukava kokonaisuus. Kiitos!