Huomenta ja tervetuloa HKFoodsin heinä-syyskuun osavuosikatsauksen infotilaisuuteen. Minä olen Toimitusjohtaja Juha Ruohola ja esittelen yhtiön tuloksen yhdessä Talousjohtaja Jyrki Paapan kanssa. Voitte esityksemme aikana kirjoittaa kysymyksiä videon alla näkyvään viestilaatikkoon ja vastaamme kysymyksiinne sitten tilaisuuden lopuksi. Turvallisuus ensin eli tarkoittaa meille tavoitteellista työtä kohti nolla työtapaturmaa ja tässä meillä on ollut hyvä kehitys tällä jaksolla eli -30% poissaoloon johtuneita tapaturmia, -20% tapaturmista aiheutuneita poissaoloja ja lisäksi me ollaan saatu hyvä kasvu tähän turvallisuushavaintoihin, +85%. Q3:lla voimakas inflaatio teki kvartaalista kaksijakoisen. Liikevaihto kasvoi selvästi kaikilla kotimarkkinoilla ja myyntikanavissa eli +17%. Voimakkaan kustannusinflaation myötä kohonneita kustannuksia vietiin myyntihintoihin ja food service myynnin selvä kasvu jatkui arvossa ja volyymissa. Katsauskaudella jyrkästi kohonneilla energia- ja logistiikkakuluilla oli huomattava negatiivinen vaikutus kannattavuuteen. Siten toiminnan painopiste on siirretty lyhyen aikavälin toimenpiteisiin kannattavuuden parantamiseksi. Meidän vertailukelpoinen liiketulos laski EUR 3.8 miljoonaan kvartaalissa. Myönteisesti Ruotsin ja Tanskan tulosparannus jatkui. Suomen vertailukelpoinen liiketulos oli voitollinen, mutta energian hinnan voimakas nousu ylitti ennusteet. Baltian tappio syveni energian ja eläinrehujen hintojen noustua voimakkaasti. Epävakaan geopoliittinen tilanne vahvistaa kotimaisten raaka-aineiden ja tuttujen tuotteiden kysyntää. HKScan vastasi hyvin kuluttajakysynnän muutokseen. Meidän brändeillä on hyvä ja vahva asema myös peruselintarvikkeissa. Tässä nähdään liikevaihto kvartaaleittain ja liikevaihdon kasvu jatkui hyvänä myöskin tässä Q3:een aikana verrattuna viime vuoden Q3:een ja edellisen vuoden Q3:een. Kuten sanoin, niin food service markkinan kasvu jatkui. Tuossa kun on keskellä tämä myyntikanavat, niin nähdään, että food service markkina nousi +2% meidän myyntikanavamixistä. Tämä johtuu hyvin paljon siitä, että korona-aika on nyt ohi. Kategorioissa niin siipikarjan lihan edustavuus, niin meidän kategorioista jatkoi kasvua. Tässä nähdään vertailukelpoinen liiketulos kvartaaleittain eli tuota viime vuonna se oli EUR 8 miljoonaa lähes ja tänä vuonna sitten EUR 3.8 miljoonaa. Päivitimme näkymät tälle vuodelle kahdeskymmenesyhdeksäs päivä yhdeksättä tulleella tiedotteella ja luen sen nyt vielä tässä kerran, niin HKFoodsin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan laskevan vertailuvuodesta, mutta pysyvän voitollisena. Taloudellista ohjeistusta on päätetty alentaa energiamarkkinoiden voimakkaan muuttuneen tilanteen vuoksi. Energiamarkkinoiden epävarmuus koskee kaikkia HKFoodsin kotimarkkinoita ja vaikuttaa konsernin liiketulokseen suojaustoimista huolimatta. Meidän strateginen tavoite pysyy ennallaan, eli tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi pitkällä aikavälillä. Myöskin tämä strateginen uudistuminen edellyttää parempaa kannattavuutta ja vahvempaa tasetta. Nyt lyhyellä aikajänteellä niin on tärkeää tää ydinliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen ja taloudellisen perustan vahvistaminen. Eli painopiste on kannattavuuden parantamisessa lyhyellä tähtäyksellä. Poikkeuksellisessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä HKFoods keskittyy kannattavuuden parantamiseen. Mitä nää toimenpiteet sitten on? Ensinnäkin voimakkaan kustannusinflaation vieminen myyntihintoihin ja muut kaupalliset toimet. Toisena kustannusten hallinta kaikissa toiminnoissa. Kolmanneksi tuottavuuden nostaminen tuotannossa. Neljänneksi tuoteportfolion optimointi kuluttajakysynnän muutoksessa ja viimeiseksi ydinliiketoimintaan keskittyminen. Kiitoksia. Tästä sitten jatkaa taloudellisella katsauksella niin talousjohtaja Jyrki Paappa. Ole hyvä Jyrki. Kyllä joo, eli hyvää huomenta munkin puolestani ja aloitetaan tutun näköisellä tavallisella lukutaulukolla. Eli Juha oikeastaan kommentoikin jo vähän tuota liikevaihdon kasvua ja se tulee markkinoilta tuolla myöhemmin. Ehkä sen verran tuosta vertailukelpoisesta liiketuloksesta, että siinä tosiaan EUR 3.9 million lasku vuosineljänneksen aikana. Ja tätä tilannetta ehkä mä niin kun avaisin sillä tavalla, että mitä tässä on vuoden aikana tapahtunut, niin alkuvuonna me juostiin inflaation perässä ennen kuin saatiin hinnankorotuksia läpi. Ja sitten touko-kesäkuun aikana me saatiin siihen asti tapahtunut inflaatiokehitys melko lailla hyvin kiinni. Mutta sitten tää viimeinen energian hinnannousu, joka oli hyvin dramaattinen tässä kesken viimeisen tän kolmannen vuosineljänneksen, niin siltä luonnollisesti kaan niin ei ole pystytty saman vuosineljänneksen aikana reagoimaan ja siitä johtuen meille tuli tää miinus. Ehkä tätä volatiilisuutta parhaiten pystyisi avaamaan sillä, että jos otetaan tuloslaskelmassa pelkästään yksi rivi eli sähkö, ja sieltä otettaisiin kesäkuun hintataso, niin kesäkuun hintatasolla nää luvut olisi laskeva liiketulos vaihtuis positiiviseksi liiketulokseksi. Ainoastaan elokuun aikana tapahtunut dramaattinen hinnannousu kesäkuuhun verrattuna niin vei tän kvartaalituloksen alamäkeen kun piti mennä ylöspäin, ja siitä syystä näkymien muutos tuli julkisuuteen syyskuun lopulla. Luonnollisesti, kun tilikauden tulos on miinuksella, niin myöskin tuo tulos per osake oli negatiivinen toisin kuin vuotta aiemmin. Sitten jos mennään tuohon liiketoiminnan rahavirtaan, niin meillähän tää kolmas vuosineljännes on aina jouluun ja loppuvuoden sesonkiin valmistautumista, ja rahavirta on negatiivinen. Tällä kertaa rahavirta oli jonkun verran pienemmällä miinuksella kuin vuotta aiemmin sekä ennen että jälkeen investointien. Korollinen nettovelka nousi tuonne EUR 362 million ja 29 million vuoden takaisesta. Tässä on helppo selittää syy. Meillä nousi varastot EUR 37 million vastaavaan vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Tää inflaatio tuotantopanosten kustannusnousu on nostanut myöskin varastojen arvoja ja meidän korollinen nettovelka on noussut vähemmän kuin mitä varastoihin on sitoutunut pääomaa. Tässä sitten vielä grafiikkana toi kehitys. Tosiaan toi pyöristyy nyt net gearing. Oman pääoman ja vieraan pääoman suhde tuonne 112%. Tarkka luku oli 114.8% ja tää kolmas vuosineljännes on tyypillisesti se, jossa vuoden sisällä tehdään se korkein lukema. Se alenee tosta melko voimakkaasti loppuvuotta ja joulukuun loppua kohden. Kun siellä tulee myyntisesonkeina uusivuosi, joulu, Suomessa vielä itsenäisyyspäivä, pikkujouluja, niin tää loppuvuosi on sellaista sesonkia, että niitä rakennettuja varastoja purkautuu kovalla vauhdilla. Seuraavana tuttu kuva myöskin tästä meidän velkaprofiilista ja maturiteettijakaumasta. Tämä on siis syyskuun viimeisen päivän tilanne ja siellä nähdään, että meillä on noi korolliset velat erääntymässä pääsääntöisesti vuosina 2024 ja 2025. Tän kuvan ulkopuolelta vaan meillä on sitä IFRS leasingvelkaa EUR 108 million pyöreällä luvulla ja se on sitten huomattavasti pidempää korollista velkaa meidän taseessa. Investoinnit konsernissa aika lailla samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Niin kuin aikaisemminkin olen todennut, paitsi tää määrä, niin myöskin näitten investointien suuntautuminen ja laatu on meille tärkeää. Tää vaaleansininen tuottavuuden parantaminen ja strategiset investoinnit tää tummempi vihreä on ne, joitten osuutta me haluttais pitää kokonaisinvestoinneista mahdollisimman suurena. Nyt tässäkin niin 58%:sta 61%:een nousi tää, tän rakenteellisesti niinku toivottujen investointien osuus, mikä on hyvä. Käyttöpääoma. Jos katsotaan taas kun meillä on syklisyyttä, niin se oikea vertailuajankohta on oikeastaan tää yhdeksäs Syyskuu 2022, eli sieltä EUR 38 million ollaan tultu EUR 62:een, nousua EUR 24 million. Tota, kuten sanoin niin varastojen nousu oli huomattavasti enemmän eli EUR 37 million. Muuten käyttöpääoma on pystytty hallitsemaan ihan onnistuneesti. Mennään näihin maakohtaisiin kalvoihin. Aloitetaan Suomesta. Liikevaihto kasvoi 17% ja siellä on hinnankorotuksilla niin kuin ilmeisen suuri vaikutus. Liikevaihto kasvoi 17% ja siellä on hinnankorotuksilla niin kuin ilmeisen suuri vaikutus. Me katettiin inflaatiota, voimakasta inflaatiota myöskin poikkeuksellisen kovilla hinnankorotuksilla. Mikä oli tyypillistä jaksolle sekä Suomessa että Ruotsissa, niin myöskin kun korona hellitti, niin food service -sektori kasvaa ja huomattavasti voimakkaammin kuin retail ja volyymissa on osittain jopa pientä laskua vähittäiskaupan puolella, kun taas food service -sektori kasvaa volyymissa selkeästi. Vertailukelpoinen liiketulos putosi vähän reilulla EUR 1 miljoonalla Suomen osalta. Tässä se sama ilmiö. Jos energian hintataso olisi pysynyt kesäkuun tasolla, niin tässä olisi ollut paraneva lukema. Jakson aikana tapahtui niin iso muutos, että ei ole ehditty sopeutumaan. Tää sähkön hinnannousu oli nimenomaan Suomessa ja Baltiassa kaikkein voimakkainta ja Ruotsi pääsi vähimmällä. Myös Tanska, Tanskassa energian hinnan hintalaskut ja nousut on ollut kohtuullisen korkeita. Paitsi liikevaihto ja tulos, niin tehtiin myös avaus uuteen tuotekategoriaan. Via kasvimaatuotteilla on ollut lokakuun alusta aika näkyvästi esillä. Eli halutaan lähteä kehittämään tätä niin kuin isoa kategoriaa, missä jalostusaste on aikalailla matala ja se lisäarvo kuluttajille täältä tulee varmaankin eniten kahta kautta. Säästää aika paljon aikaa, kun asiat on niin kuin kuorittu ja puhdistettu valmiiksi ja myös reseptiikka on mietittynä. Toinen asia on se, että hävikki. Monipuolisempi kasvisruoka on mahdollista ilman, että täytyy olla ylisuuri varasto kotona ja ei synny hävikkiä näitä tuotteita käyttämällä. Mielenkiintoinen avaus, mutta varmasti pitkä tie ennen kuin sillä merkittävää vaikutusta on näin ison konsernin liiketulokseen. Täysin toisen tyyppiseen asiaan eli tästä yksi kuva tästä kustannustehokkuuden parantamisesta. Tämä Rauma on näistä ehkä tämä eniten ja aiemmin esillä ollut asia. Elikkä siipikarjaliiketoiminta, muistatte, että tässä vähän aiemmin tehtiin vielä lisäinvestointeja sinne, että saatiin tehtaasta niin kun teknologisesti riittävän hyvä ja nyt siellä jatketaan sitten tuotannon tehostamista muilla toimenpiteillä ja uudelleenorganisoimilla ja toimintatavan kehittämisillä. Tää on niinku selkeä tavoite ensi vuodelle, EUR 3 million säästö kustannuksissa. Uudempi investointi on toi Forssa. Elikkä Forssassa muutetaan itse asiassa aika paljon sen tehtaan tekemistä ja ohjausmallia erityisesti. EUR 5 million käytetään siihen investointiin panostusta, mutta sitten vastaavasti seuraavan kahden vuoden aikana päästään jo kahden vuoden vuotuisiin säästöihin. Ehdottomasti järkevä, nopeavaikutteinen investointi meidän tärkeään tuotantolaitokseen. Kolmantena asiana erityyppinen säästö. Elikkä konsernin toiminnoissa me suunnitellaan, että mennään entistä enemmän vielä maiden itsenäisyyttä korostavaan malliin ja holdingyhtiömalliin ja tarkoittaa sitä sitten, että osa group funktioista joko lopetetaan taikka sitten sitä roolia kavennetaan. Täällä tavoitellaan ensi vuoden toisesta vuosijaksosta alkaen EUR 3 million vuotuisia säästöjä. Elikkä monentyyppisiä säästöhankkeita tällä hetkellä menossa ja nää kohdistuu nyt erityisesti Suomeen tällä kertaa. Ruotsin osalta vahva suoritus jatkuu niin kuin otsikko sanoi. Tätä on nyt onneksi päässyt toistamaan jo oikeastaan tän koko kolmen vuoden ajan, että Ruotsi joko parantaa taikka jatkaa vahvaa suorittamista. Liikevaihto kasvoi 9%. Ruotsin kruunu heikkeni, elikkä vertailukelpoisesti kasvu olisi ollut 14%. Liiketulosta tuli EUR 300,000 lisää. Parannus olisi tuplaantunut ilman Ruotsin kruunun heikkenemistä. Sitten myöskin sähkö vielä ihan samalla tavalla teki lovea, tosin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin Suomessa. Eli vastatuulesta huolimatta ja Ruotsin kruunun heikkenemisestä huolimatta tulos edelleen parani. Ja kuten todettu, food service kasvaa siellä korkeilla yksinumeroisilla luvuilla myös volyymimielessä. Ei ole kysymys pelkästään niin kuin hinnankorotuksista ja myöskin sitten omien Scan-brändin tuotteiden myynti säilytti tasonsa suurin piirtein. Tämä meidän kovin alaspäin vievä voima eli Baltia. Edelleen negatiivinen tuloskehitys. Tässä täytyy nyt taustaksi muistuttaa, että että vaikka tässäkin näkyy, että liikevaihto on noussut 23%, kertoo siitä, että erittäin voimakkaasti on hintoja nostettu. Siellä on taustalla myöskin poikkeuksellisen, siis meidän toiminta-alueelle poikkeuksellisen voimakas inflaatio ja tältä osin tämäkään hinnankorotusmäärä ei vielä ole auttanut tuloksia niinkään plussan puolelle, vaan ollaan vielä tuolla. Baltian markkina kaiken kaikkiaan se on keskellä tai hyvin lähellä sitä Keski-Euroopan ylitarjontaa, johon tälläkin hetkellä sianlihan osalta sopeudutaan. Siipikarjan osalta tilanne on helpompi, koska Euroopassa tämän food service-sektorin toipuminen se toi tasapainoa tuonne siipikarjan puolelle. Kiinan markkina on käytännössä lähestulkoon kokonaan kiinni sianlihan osalta ja eurooppalainen ylituotanto on edelleen olemassa, vaikkakin sitä voimakkaasti sopeutetaan. Sopeuttaminen ottaa vielä lisää aikaa. Markkina-asema pystyttiin Baltiassa säilyttämään ja hintojen korotustyötä on tehty. että eläinrehujen hintojen nousu ja energiahinnan nousu, joka suhteessa tuohon liiketoimintalaajuuteen on ylivoimaisesti niinku raskain Baltiassa, niin vetää vielä tuloksen miinukselle. Viimeisenä kohdemarkkinana Tanska. Vahva kasvu jatkui ja nyt voi sanoa, että on todella vahvaa eli 35% liikevaihdon kasvu. Siellä Tanskassa nyt oikeastaan kasvoi kaikki sekä arvossa että volyymissa. Ja siellä mennään eteenpäin vähittäiskaupassa. Siellä mennään eteenpäin food servicessa. Siellä mennään eteenpäin sekä Tanskassa että Ruotsissa että sitten myöskin kaukomaiden viennissä. Ja sitten vielä lisäarvotuotteiden osuus portfoliosta on strategian mukaisesti kasvussa. Sääli, että tästä hyvästä kasvusta huolimatta tanskalaiset eivät päässeet näyttää parempaa tulosparannusta. Se tossa olisi ollut nollan sijaan joku muu numero ensimmäisenä ilman tätä surullisenkuuluisaa elokuun energian hinnannousua. Mutta. Ehkä tota tää riittää Tanskasta tällä erää. Jos noita markkinoita luonnehtii, niin Ruotsi, Tanska, hyvää tekemistä. Suomi menee eteenpäin, mutta energia kiusasi ja Baltiassa on sitten energian lisäksi kiusana vielä toinen rehun hinta ja tuotantopanosten hinta. Tässä oli oikeastaan tää talouskatsaus ja nyt on aika kysymyksille. Juha tulee takaisin ruudun ääreen. Okei, tässä on Kiina ja sianlihan vienti. Tarkoittaa sitä, että Kiinassa oma sianlihan tuotanto on kasvanut merkittävästi viime aikoina. Kiinahan kärsi sikarutosta ja siellä oma tuotanto laski merkittävästi. Nyt oma tuotanto Kiinassa on nousussa. Heillä on omasta takaa sitten sianlihaa kohtuu paljon nyt tällä kertaa ja silloin vienti Euroopasta myöskin meiltä, niin on pienentynyt merkittävästi Kiinaan. Tässä on Jyrki, jos sinä vastaat tähän, että mikä on korollisista velkojen keskikorko. Se tietysti vaihtelee nyt voimakkaasti ja pitkät korot on ollut nousussa ja myöskin lyhyet korot. Eilen viimeksi vielä USA:n keskuspankki nosti korkoja, mutta tällä hetkellä ollaan koko portfolion osalta noin 6%:n tasossa. On kysymys. Ovatko kaupat varautuneet joulumyyntiin normaaliin tapaan? Kyllä joulu on kerran vuodessa ja se tuota noin pyhä juhla, niin ei tässä oo mitään, ainakaan me ei nähty mitään eroa. Että kyllä tota kinkkuvaraukset on ihan entisellä tavalla tasolla. Täällä on toimintamallin selkeyttäminen. On aloitettu konsernitoiminnoista. Puretaanko tässä loputkin niin sanotusta matriisiorganisaatiomallista? Muutosneuvottelut on nyt meneillään, että en pysty kommentoimaan tähän sen enempää. Että aika sitten näyttää, kun nää muutosneuvottelut on ohitse. Tässä on merkittävä osa vertailukelpoisen tuloksen heikentymisestä tuli Baltian liiketoiminnoista. Onko siellä tapahtunut myyntimixissä muutosta vertailukauteen nähden vai onko taustalla pelkästään kustannusten nousu? Näyttää siltä, että kuluttajien käytettävissä olevat varat on vähenemässä Baltiassa. Näyttää siltä, että enemmän me kauppaa käydään niin meidän lihavalmisteiden osalta niin kuin keski tai alemman hintakategorian tuotteissa, mutta meillä on hyvät mahdollisuudet vastata tähän kysyntään Rakvere ja Tallegg osalta. No niin kuin Jyrki tuossa kävi äsken läpi, niin myöskin kustannuksen nousut on ollut merkittävä Baltiassa. Eli meillä on integroitu vertikaalisesti tää tuotantoketju, niin rehun hinnat on noussut merkittävästi ja ne on nyt loppuvuoden osalta korkealla tasolla ja ennusteet myöskin ensi vuoden osalta on, että rehun hinnat on korkealla tasolla. Tää on yksi merkittävä tekijä, mutta myöskin toinen on tää energian merkittävä hinnannousu varsinkin elokuusta eteenpäin Baltiassa. Velkasaneeraus. Onko sekin mahdollinen toimintaympäristön muuttuessa yhä haasteellisemmaksi? Lisäpääomittaminen, onko jälleen edessä? Oon erittäin tyytyväinen, että meidän myynnin kasvu on ollut yli 16% ja nyt keskitytään lyhyen tähtäyksen kannattavuuden parantamiseen ja kustannusten alentamiseen, hintojen läpivientiin, ydinliiketoimintaan keskittymiseen. Nää on niitä asioita, mihin me nyt keskitytään. Miltä näyttää, joutuuko HKScan pilkkomaan ja myymään osiaan, investoimaan velkaantumisen ja kustannuspaineen edessä? Valmisteleeko yhtiö mahdollisesti konsernin joidenkin osien myyntejä? Niin kuin me ollaan sanottu ja yhä sanotaan, niin me arvioidaan jatkuvasti eri meidän liiketoimintojen asemaa osana konsernissa ja sen strategiaa. Tää on ihan normaalia liikkeenjohdon normaalia johtamista ja se lähtee siitä, että katotaan ovatko sijoitetut pääomat riittävän tehokkaassa käytössä. Tietenkin nyt tän taloudellisen liikkumatilan lisäämiseksi me näitä asioita arvioidaan jatkuvasti. Sitten jos tässä jotain mahdollisesti tehdään, niin me tiedotetaan pörssiyhtiön yhtiötä koskevien sääntöjen mukaisesti asiasta. Onko logistiikka energiakustannuksissa näkynyt vielä yhtään laskua vai miten pitkään uskotte näiden kustannusten pysyvän korkealla? Ehkä Jyrki vastaa tähän näin. Joo eli ehkä vielä taustoitan sen verran, että jos ajatellaan tota energiaosuutta tuossa meidän niinku tuloksessa, niin tää niin kuin viime vuoden taso Q3:lla, jos me lasketaan energia, lasketaan siihen polttoaineet ja lisätään vielä hyvin energiariippuvainen logistiikka, niin se oli EUR 28 miljoonaa, ja nyt se kallistui siitä noin 60%. Eli iso potti, joka nousi yli 60%. Kuten totesin, niin volatiliteetti on niinku hurja, että kesäkuun ja tota sitten koko Q3:n välinen hintaero vaikutti jo niinku EUR miljoonia meidän tulokseen. Onko tässä niin kun näkynyt laskua, niin sen voi sanoa, että lokakuun pörssin markkinahinta on suunnilleen tai on tosiasiassa siellä kesäkuun tason alapuolella jo. Eli hetkellistä helpotusta lokakuussa on tulossa. Onko se kuinka pysyvää? Se riippuu varmaan siitä, miten minkälainen talvi me niinku saadaan. Että kaikkihan jännittää sitä eurooppalaisittain, että miten energia riittää ja ennen kaikkea se riippuu siitä, kuinka kylmää talvella tulee. Että ei me kokonaan karkuun päästä, eikä meillä ole sen parempaa kristallipalloa tässä kuin niinku muillakaan. Ensimmäiset merkit siitä, että heiluminen voi tapahtua myöskin alaspäin, niin on olemassa. Kiitos Jyrki. Täällä on tullut kysymys mitä uusia tehostumismahdollisuuksia on kannattavuuden nostamiseksi? No niin kuin sanoin, nyt on nämä konsernin muutosneuvottelut meneillään ja siinä on tavoitteena tämä EUR 3 million vuotuiset säästöt, alkaen ensi vuoden toisella vuosineljänneksellä. Nämä muutosneuvottelut on meneillään. Muita uusia tehostumismahdollisuuksia niin kuin sanoin tuossa, kyllä meidän pitää saada hinnannousuja vielä lävitse tässä ja kustannuksia karsittua, tuottavuutta parannettua ja nimenomaan keskityttyä tähän ydinliiketoimintoihin kaikissa meidän EU liiketoiminta-alueissa. Täällä on kysymys kuinka kauan maatilat Suomessa kestävät, kun kuskuroivat kustannusinflaatio jo toista vuotta? Rehut ja energia ovat nousseet Suomessa yhtä paljon kuin Baltiassa. Näin se on, että kyllä tää inflaatio vaikuttaa sekä maatiloihin että teollisuuteen ihan samalla tavalla ja ollaan nostettu näitä tuottajahintoja niin viime vuoden syyskuuhun verrattuna niin eläinlajista riippuen niin 30%-50%. Täällä on kysymys mitä konsernissa yhä matriisimuotoisesti johdetaan keskusjohtoisesti. Tämä on sitä asiaa, mitä me nyt tässä niin kun neuvotellaan muutosneuvotteluissa, mutta tällä hetkellä, jos tästä tilanteesta juuri en nyt puhutaan ennen näitä muutosneuvotteluita, niin meillä on IT puoli, taloushallinto, legal, osittain communication tai tiedotus ja sitten CR puolen toimintoja ja HR puolen toimintoja osittain johdetaan matriisimuotoisesti konsernista, mutta osin ja suurelta osin näitä toimintoja on myöskin liiketoiminta alueilla. Tämä on siis nykytilanne ja myöskin tuota vienti ja tuontiorganisaatio on keskitetty yhteiseksi ja osittain myöskin osto. Mutta tätä rakennetta nyt tarkastellaan tässä muutosneuvotteluissa. Olisko vielä kysymyksiä? Jollei, niin kiitoksia paljon tästä ja toivotan kaikille hyvää päivänjatkoa ja nähdään taas Q4:n katsauksessa. Kiitos hei hei.