Hyvää iltapäivää, hyvät naiset ja herrat, täällä Pasilassa ja siellä internetin ääressä! Minulla on itse asiassa kolmattakymmenettäviidettä kertaa tänään ilo saada toivottaa teidät tervetulleiksi Investors Housen osavuosikatsaukseen. Meillä on tässä tänään neljä tällaista näkökulmaa ikään kuin tarjolla. Ensin on tänään julkaistu toisen kvartaalin tulos, jota on luonnehdittu sillä tavoin, että vaikeissa oloissa saavutettiin kelpo tulos. Toisena näkökulmana vähän mennään syvemmälle meidän osakkuusyhtiön ja Jyväskylän Kukkulan hankkeisiin. Katotaan, mitä se on syönyt, ja sitten hahmotetaan sitä, että minkälaista tulosnäkymää se tarjoaa yhtiölle tässä seuraavan kymmenen, viidentoista vuoden aikana. Kolmas näkökulma on sitten niin kuin haastava. Se on tää toimialan tilanne. Viime viikolla Varman Toimitusjohtaja Risto Murto luonnehti asuntomarkkinan tilannetta suunnilleen sanomalla, että asuntomarkkina ajoi täysillä päin seinää, ja on niin kuin täysin oikeassa siinä. Itse olen sanonut, että kärsitään tämmösestä nollakorkokrapulasta. Sopeutuminen nouseviin korkoihin on ollut hyvin haasteellista kaikille. Siitä muutama sana ja lopuksi yhtiötasolla, miten Investors House ajattelee tulevia vuosia ja kuinka strategiaa suunnataan ja minkälaisilla ajatuksilla mennään eteenpäin. Näillä neljällä teemalla tässä tänään keskustellaan. Mulla tässä on totuttuun tapaan läppäri, johon näkyy tulevat kysymykset, ja mä koitan niihin kaikkiin sopivassa yhteydessä vastata. Olkaa hyvä ja lähettäkää kysymyksiä sitä mukaa, kun niitä mieleen tulee. Jos aloitetaan tästä tuloksesta, niin toisen kvartaalin tulos oli €3,1 miljoonaa, ja sellaisena tää taitaa olla meidän kvartaaleista -- tuloksista paras. Toisen kvartaalin tuloksista selvästi paras, ja samoin sitten ehkä tässä on myönteistä se, että omavaraisuusaste vahvistui entisestään ollen nyt 62%. Nää oli niinkun vahvoja viestejä tässä, ja tää tulos muodostui perustoiminnasta. Tällä kvartaalille ajoittuneiden Kukkulan pidentyneiden vuokrasopimusten ja muiden seikkojen myötä tapahtuneesta kiinteistökannan arvon muutoksesta syntyi vahva tulos. Jos sitä avataan pikkasen enemmän, niin nähdään se, että meidän liiketoimintaportfoliossahan on kaksi segmenttiä: on kiinteistöt ja sitten palvelut. Kiinteistöissä on kiinteistöjen omistaminen ja kiinteistökehitys, ja sillä saralla toi kakkoskvartaali oli erittäinkin hyvä. Liiketulosta syntyi noin €3,5 miljoonaa. Palvelupuolella sitten taas oli haastavampaa. Meidän palveluiden liiketulos putosi noin kolmasosaan, ja siihen ei olla tyytyväisiä. Meidän palvelubisnes muodostuu neljästä tytäryhtiöstä: Juhola Info, OVV ja Investors Rahastot. Näistä tytäryhtiöistä kaksi selviytyi ihan mainiosti ja kahdella sitten oli enemmän haastetta alkuvuoden aikana. Palvelupuolella meillä on selvästi parannettavaa. Se on niinku selvä. Omavaraisuusaste, mainitsinkin jo, meillä on tää 45%:n sellainen strateginen tavoite, että sen paremmalla puolella, vahvemmalla puolella pidetään omavaraisuusastetta. Siinä on oltu nyt nää 35 kvartaalia ja viimeiset kahdeksan kvartaalia on menty ylöspäin. Taustalla on se, että on jossain pari vuotta sitten onnistuneesti myyty kiinteistöjä ja lyhennetty lainoja ja kehitetty yhtiötä eteenpäin. Tää rahoitettavuus ja riskienhallinta on tässä hetkessä hyvinkin olennaista. Toisen kvartaalin aikana jaettiin osinkoja kahdessa erässä, niin kuin on totuttu, ja tällä kertaa oli siis €0,31 per osake jaettu osinko. Se oli viime vuoden tuloksesta noin reilu 60% ja perustuu ennustettaviin tuottoihin, vahvaan omavaraisuuden säilyttämiseen ja kannattavaan toimintaan. Kai tässä on pakko sanoa, että Tuomas moitti vähän meitä, kun tulikin yllättäen jo kesällä tää toinen osinko, eikä totuttuun tapaan syksyllä. Mutta mä toivon, että sä... Hyväksyt tän ratkaisun, että sellaiseen tänä vuonna päädyttiin. Tää oli siis kahdeksan kasvaneen osingon vuosi. Toisen kvartaalin päättymisen jälkeen on ehkä kaksi sellaista merkityksellistä asiaa. Ensimmäinen oli heinäkuun alussa positiivinen tulosvaroitus. Oltiin aikaisemmin ohjeistettu sillä tavoin, että tulos olisi noin samalla tasolla kuin viime vuonna. Viime vuonna oli €3,2 miljoonan tulos. Nyt meillä on puolen vuoden jälkeen €2,9 miljoonaa tulosta kasassa ja ohjeistus kuuluu, että on samalla tasolla tai hieman parempi kuin 2022. Tässä tietysti joku, jos harrastaa lineaarimatematiikkaa, pitää tätä varovaisena, mutta lineaarimatematiikka ei toimi tässä, koska tässä syntyy niinkun paitsi niinkun perusbisnestä, niin myös näitä kertaarvonmuutoksia tai kertamyyntejä. On myös mahdollista, että vuoden mittaan olemassa olevien kiinteistöjen arvo muuttuu johonkin suuntaan. Näistä syistä, kun pistetään kaikki nämä yhteen, niin tämä tulosvaroitus tässä muodossa, että ollaan samalla tasolla tai hieman parempi kuin viime vuonna, on tämän hetken arvion mukaan realismia. Toinen heinäkuun asia oli aiesopimuksen solmiminen Lakea-konsernin hankinnasta. Lakea on neljäntoista Pohjanmaan kunnan omistama konserni, joka toimii asuntosektorilla. Se on toiminut 45 vuotta. Historiansa aikana se on rakennuttanut noin 13 000 asuntoa Suomeen, eri puolille Suomea, Pohjanmaalle ennen kaikkea, mutta myös pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Jyväskylään, esimerkiksi. Toimii sekä valtion korkotukeman asuntotuotannon saralla että vapaarahoitteisen asuntotuotannon saralla. Me on käyty alkuvuodesta alustavia keskusteluja heidän kanssaan heidän omistuspohjan laajentamisesta, ja sitten ne kulminoituivat tuossa kesän korvalla siihen, että me tehtiin indikatiivinen, ei sitova ostotarjous koko Lakea-konsernista ja solmittiin sitten aiesopimus. Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että on niin sanottu DD-prosessi, eli käydään läpi koko yhtiö juridisesti, taloudellisesti, teknisesti ja niin edelleen. Sitten käydään yksityiskohtaiset neuvottelut. On toistaiseksi mahdotonta arvioida sitä, syntyykö tästä kauppa vai ei. Riippuu hirveän paljon tästä DD:stä sekä nyt käytävistä neuvotteluista. Ollaan kiinnostuneita, kyllä, ja sitten selvitetään huolellisesti, mistä on kysymys. Uskon sillä tavoin, että vuoden loppuun mennessä pystytään sanomaan, onko edellytyksiä edetä vai ei. Tai sanotaan, että onko edellytyksiä edetä vai ei, pystytään varmaan aikaisemminkin, mutta mikäli olisi edellytyksiä, niin sitten tämä olisi loppuvuoden asia. Tällä hetkellä korostan sitä, että kukaan ei ole sitoutunut kauppaan. Tämä on aiesopimus, ei sitova, ja nyt yhdessä selvitetään kaupan edellytyksiä. Tämä on tärkeä mieltää. Näin. Tossa oli tulososio. Jos halutaan käydä siitä keskustelua tässä yhteydessä, niin voidaan tehdä sitä. Mikäli on tulokseen kysymyksiä. Mites se palvelu? Tässä Antti Kukkonen Nordeasta. Olisin kysynyt tuosta palveluliiketoiminnan kehityksestä, mikä siinä, onko siinä, vaikuttaako siihen paljon tämä kiinteistömarkkinoiden laskenut aktiviteetti? Ja mitä toimenpiteitä on tehtävissä tuloskehityksen kääntämisessä? Palveluliiketoimintaan ei olla tyytyväisiä. Meidän tulos on suunnilleen tippunut semmoinen kolmasosa viime vuoteen nähden. Siellä on toki myös poistunut joitakin palveluita, niin kuin Lappeenrannan palvelubisnes, ja vastaavasti taas jotain tullut lisää, niin kuin Infonia. Siellä on markkinalähtöisiä juttuja, niin kuin esimerkiksi se, että vuokrauspuolella, yritysten toimitilojen vuokrauspuolella on aika hiljaista tällä hetkellä edelleen, ja se näkyy siinä. Siellä on myös meistä aiheutuvia asioita. Me on joissain paikoissa hävitty asiakkuuksia, joka kertoo siitä, että meidän täytyy parantaa sitä toimintaa. Samoin siellä on sitten joissain yhtiöissä sitä, että me on tehty satsauksia alkuvuonna uusien liiketoimintojen käynnistämiseen, ja ne näkyy sitten kulurakenteissa. Näitä on kaikkia näitä. Yhtiöistä jos katsoo, niin OVV:n ja Infonian tulokset on jokseenkin sillä tasolla kuin me on odotettu. Sen sijaan taas rahastoissa ja Juholassa meillä on enemmän parannettavaa jatkossa. Kiitos, kiitos! Oisko tuloksesta muita? Henri Elo Salkunrakentajaan kirjoitan tosta kertatuotosta. Se oli aika iso, kolmisen miljoonaa, ja te heinäkuussa ilmoititte siitä sopimuksista, myynti- ja vuokrasopimuksista Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa, nää osakkuusyhtiöt. Voiko sitä vähän avata, että miten se on tavallaan mistä se koostuu, se €3 miljoonaa? Ja perustuuko se johonkin ulkopuoliseen arvonmääritykseen? Joo. Vai mihin? Joo, mä voisin mennä siihen tässä seuraavaksi. Paitsi jos on tuosta tuloksesta jotain, mitä halutaan nyt kysyä, niin voidaan palata myöhemminkin, niin mennään. Vastaus ensin, että perustuu ulkopuoliseen arvonmääritykseen. Nää on kaikki, mitä meille tulee vaiheessa yksi ja kaksi, niin on ulkopuolisen arvioitsijan mukaan arvotettuja. Ja tässä tosiaan nyt näkyy tää Kukkula ja Kukkula-alue. Ja nyt on tärkeää, että ensin kerrataan se, että Investors Housen omistusosuus on tästä kolmasosa. Kaksi muuta omistajaa on Avara ja Royal House. Meillä on yhteisyritykset, kaksi yhteisyritystä, jotka sitten tolla omistusrakenteella toimivat yhteisyrityksiä, jotka omistaa tän Kukkula-jutun. Ja tässä Kukkulasta noi, tämä tässä on tää uusi keskussairaala ja sitten tämä alue täällä on sitä, mitä me on ostettu ja investoitu. Mutta tää on se omistusrakenne. Sitten jos katsotaan vähän tarkemmin, niin tässä on tää sama kartta. Uusi sairaala on tää keltainen ja sitten toi vihreä alue on se, mikä tulee meidän yhteisyritysten omistukseen. Tää hanke jakautuu kolmeen vaiheeseen. Vaihe yksi: kiinteistöt, jotka olemme ostaneet hyvinvointialueelta ja vuokranneet heille takaisin kahdenkymmenen vuoden vuokrasopimuksella, niin näkyvät tässä kuvassa. Hieman siis tuo ja nuo, ja noissa on yhteensä 17 600 neliömetriä vuokrattavaa tilaa. Ne on vuokrattu vuoden 2041 loppuun saakka vuokrasopimuksella, joka on luonteeltaan sellainen, että vuokralainen vastaa myös ylläpidosta ja peruskorjauksista. Eli niin sanottu triple net puhdas pääoma vuokrasopimus. Näiden osalta tosiaan tän vuokrasopimuksen jatkuvuus kahdenkymmenen vuoden mittaisena vahvistui nyt kesällä, ja hyvä näin. Sitten tuossa keskellä näkyy vaihetta kaksi tämmöisellä vähän vaaleammalla värillä, niin nää on niitä säilytettäviä. Samoin myös tuossa näkyvä pieni kerrostalo ja tuossa oleva rivitalo. Nää on niin sanotusti säilytettäviä. Niissähän on noin 20 000 neliötä. Niissä ei ole tällä hetkellä mitään käyttöä. Ne on tyhjillään ja me on sovittu sillain, että me joulukuussa, vuoden loppuun mennessä, ostamme noi rakennukset €8 miljoonalla hyvinvointialueelta. Sitten lähdetään niitä kehittämään eteenpäin. Etsitään käyttäjiä, tehdään kaavan mukaan kaavakehitystä, kenties myydään siitä jotain. Se on se vaihe kaksi. Vaihe kolme on tää kaikki muu, eli kaikki tämä täällä. Nää on sitten niin sanotusti purettavia rakennuksia. Nää on tarkoitus tää alue kaavoittaa uudestaan asumiseen. Työlukuna 100 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta vanhat rakennukset purkaen, uusia rakentaen. Siinä syntyy silloin asuinalue 2 500–3 000 ihmiselle. Aikaa se vie, sanotaan 10–15 vuotta. Eli kun katsotaan tuota kuvaa, niin siellä on asioita, jotka on nyt toista vuotta liikkeellä, eli tää takaisinvuokraus. Sitten on asioita, jotka toteutuu seuraavan 15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on tässä viidentoista vuoden työmaa ja viidentoista vuoden liiketoiminta, ja tämä on meille sellainen strateginen hanke siinä mielessä. Jos sitten kysytään, että mitä tämä tarkoittaa tulosmielessä, niin nyt tullaan osin arvioihin, mutta hyvin pitkälle sellaisiin arvioihin, joiden pohjalla on joko vuokrasopimus, rakennusoikeusneliö tai jokin muu vastaava fakta. Vielä sillä tavoin, että nämä ovat meidän omistuksessa tai sitovasti meidän omistukseen tulossa. Ei siis suunnitelmia, vaan sopimuksellista todellisuutta. Silloin kysytään tulosvaikutusta nimenomaan Investor Housen kannalta. Ei tämän yhteisyrityksen, vaan kolmasosan omistavan Investor Housen kannalta. Vaiheen yksi takaisinvuokrasopimus vuoteen 2041 tuottaa meille suunnilleen €0,6 miljoonaa vuodessa tulosta suurin piirtein joka vuosi. Vaihe kaksi, joka oli niitä säilytettäviä, on arvioitu sillain, että 2024, 2025 ja 2026 sieltä tuloutuu €1, €2, €3 miljoonaa. Sitä on mahdotonta ajoittaa, että mihin kohtaan se tulee, mutta se perustuu silloin niitten kohteiden kehittämiseen ja myyntiin tai pitämiseen. Kummatkin ovat mahdollisia. Sitten se, mikä nyt on raportoitu tässä yhtiössä toisen kvartaalin tuloksessa, on nämä vaiheen yksi ja kaksi arvonmuutokset, jotka liittyvät silloin nimenomaan tähän pitkään vuokrasopimukseen. Ne on arvioitu kerralla vaiheet yksi ja kaksi ulkopuolisen toimesta ja päädytty kokonaisuutena tuohon lukuun. Vaihe yksi itsessään arvonmuutos olisi paljon isompi, vaihe kaksi pienempi, ja niistä tulee yhteensä toi. Jos mennään tähän maailmaan, jossa puretaan olemassa olevia rakennuksia, kaavoitetaan, kehitetään ja sitten tehdään asuntoja seuraavan kymmenen, viidentoista vuoden aikana, meidän arvio on se, että se voisi alkaa vuonna 2022. Pari taloa kerrallaan, erilaisia hallintamuotoja, vuokraa, omistusasumista niin edelleen. Meidän arvio on se, että yhdestä puoleentoista miljoonaan euroa vuodessa. Hyvin tehtynä, niin tossa on tulospotentiaalia. Meillä on tämmönen niin sanottu pipeline nyt olemassa tässä yhtiössä. Tää oli aikaisemminkin pipelinena, mutta nyt tää on vahvistunut sopimuksellisesti, ja se on tärkeää. Lainvoimainen tuli 4.7.2023, eli kuusi tai seitsemän viikkoa sitten. Tää on ehkä tän tulosinfon tärkein juttu. Mennään sitten tähän markkinatilanteeseen ja toimialaan. Tai onko Kukkulasta jotain, mitä halutaan keskustella? Mennään niin päin. Voidaan palata siihenkin, jos tulee. Mennään tähän markkinatilanteeseen, niin mä otan erikseen tän lyhyen aikavälin markkinanäkemyksen ja sit sellaisen pikkasen strategisemman näkökannan. Me julkaistaan tällaista liikennevalomallia, jossa pyritään arvioimaan sijoittajan näkökulmasta sekä tuossa vasemmalla näkyviä kiinteistösektorin osia että oikealla näkyviä rahoitusmarkkinan osia. Miettien sitä, että lyhyellä aikavälillä mihin voisi olla kiinnostavaa sijoittaa. Tuolla aika monessa palaa keltanen valo, ja oikeastaan sen takia, että on vaikea sanoa. Ollaan vaikeassa tilanteessa, joko mutkikkaassa tilanteessa tai hyvin polarisoituneessa tilanteessa. Ehkä sellaiset kaksi vihreää valoa, mitä tuolla on, niin ensin on tuo velkamarkkinat. Korkopaperit sijoittajan kannalta antavat kohtuullisen hyvää tuottoa suhteessa riskiin, ja sen takia siellä palaa vihreä valo. Hankekehityksessä palaa vihreä valo sen takia, että tosiasiassa uusien kohteiden käynnistäminen on pysähtynyt. Tonttien hinnat ovat laskussa. On mahdollista tehdä hyviä tonttihankintoja. Näin pelkistäen sanottuna. Aikaa myöten niiden käynnistäminen tulee taas jossain kohdassa mahdolliseksi. Nyt se on tämän korkomaailman johdosta vaikeaa, mutta aikaa myöten. Tällä hetkellä voi olla hyvä aika hankkia kaavakehityskohteita. Se, mikä tuossa on punaisella, on listaamaton pääomamarkkina, joka nyt ennen kaikkea tässä kohdassa tarkoittaa kiinteistörahastomaailmaa. Iso osa kiinteistörahastoista, varsinkin ne, joiden tuloskehitys on ikään kuin arvonnousujen varassa ollut tässä nollakorkomaailmassa, joutuu nyt tarkastelemaan toimintaansa uudestaan. Tämä on tämä lyhyen aikavälin näkemys. Sen sijaan se, mikä on iso kysymys, on tämä koko tilanne kiinteistöalalla. Tossa on toi vanha kuva, josta nyt näkyy se, että asuntomarkkinan pudotus on isompi kuin finanssikriisissä. Olen sanonut monta kertaa, että tämä on pahempi kuin finanssikriisi, mutta vielä kaukana 1990-luvun lamasta. Tämä korkojuttu, kun se leikkaa ihmisen asunnon ostokykyä lähes neljänneksellä muutaman vuoden takaisin. On päivänselvää, että jos kaksi vuotta sitten pystyit ostamaan 400 000 euron asunnon ja tänään pystyt ostamaan 300 000 euron asunnon, niin se tekee pahaa jälkeä markkinassa. Joskus talvella puhuin tästä ja kiinnitin huomiota tähän. Silloin en vielä nähnyt sitä, kuinka läpimenevät vaikutukset tällä on. Nyt me aletaan niitä näkemään. Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa asuntomarkkina on hyytynyt, konkursseja on edessä ja työttömyys kasvaa. Ihmisillä onneks ei oo vielä tullu kauheesti sellaisia tilanteita, joissa oltais ihan pakon edessä myymässä. Tonni kuussa on ihan valtava vaikutus, jos sulla on 300 000 asuntolaina, ja on väistämätöntä, että se näkyy. On myös väistämätöntä se, että jos asuntorakentaminen hyytyy, niin sillä on valtavat heijastusvaikutukset koko kansantalouteen. Siinä tilanteessa me ollaan, ja nyt tää EKP:n korkopolitiikka toimii vähän niinku suomalaisia vastaan tällä hetkellä, koska Euroopassa keskimäärin 75% asuntolainoista on kiinteäkorkoisia. Suomessa 98% on vaihtuvakorkoisia, jolloin ollaan siinä tilanteessa, että kun inflaatio nousee, niin EKP:n on järkevää nostaa korkoja. Se ei mee eurooppalaisen kuluttajan asuntolainakustannukseen, mutta Suomessa menee. Jos katotaan, mistä Suomessa heinäkuun inflaatio muodostuu, niin hirveen iso osa heinäkuun inflaatiota Suomessa muodostuu asuntolainojen koronnoususta, ja sitä yritetään nyt sit taltuttaa nostamalla korkoja. Tässä on sellainen paradoksi tällä hetkellä, ja sen takia olen tänään jo jossain ehdottanutkin, että itse asiassa meidän pitäisi uudelleen katsoa, voisiko määräaikaisesti palauttaa asuntolainojen korkovähennysoikeuden. Ei pysyvästi, vaan tällaisena täsmätoimena siihen tilanteeseen, jossa EKP:n korkopolitiikka toimii eri logiikalla kuin kansallinen systeemi. Siksi se voisi olla järkevää. Mulla ois yksi kysymys. Ole hyvä! Pitääks tää nää käppyrät tässä nyt tulkita sillä tavalla, että jos sä sanot 25%, niin jos kattoo tota alempaa käppyrää, niin sun mielestä asuntojen hintoja pitäis tulla 10% lisää alas? Toi- Eikä 20% niin kuin laskee tosta ylemmästä. Joo, tos on, tos on tota vielä... mä en muista nyt ihan tarkkaan, mikä kuukaus toi on, ei oo viimenen kuukaus tuossa, ja mä luulen, että tuon jälkeen on tultu vielä alaspäin. Sanotaan noista huipuista. Joo. Yksi piste jotain, niin. Jos ostokykyä katsoo, niin näin se menee, mutta silloin tapahtuu tietysti se, että jos ostokyky leikkaa kiinni, niin kiinteistöbisnes toimii yleensä niin, että ensin kaupankäynti pysähtyy, eli ne kaupat jää tekemättä, eikä ne välttämättä näy tuossa tilastoissa heti, vaan viiveellä. Tämä sama ilmiö näkyy nyt sitten pörssissä erittäinkin rajusti. Tässä on jälleen tämä sama kuva, joka on ollut aikaisemminkin. Eli tässä on vuoden 2022 alusta listatun kiinteistösektorin kokonaistuotto osakkeenomistajalle. Kokonaistuotto tarkoittaa silloin siis osakkeen arvonmuutosta plus osinkoja. Tossa on tarkasteltu sillai, että siinä on toi keltainen viiva on Saksan listattu kiinteistösektori. Sitten harmaa viiva on Ruotsin listattu kiinteistösektori. Sitten oranssi viiva on Suomen listattu kiinteistösektori ja sininen viiva on sitten Investors House. Tässä nähdään se, että kun noi on kaikki tuolla 50% kohdalla, elikkä jos omistit jotain vuosi ja kahdeksan kuukautta sitten, niin siitä on, osingot mukaan lukien, noin puolet jäljellä. Kyyti on ollut kylmää ja se johtuu tästä samasta ilmiöstä. 4% korko tekee tällaista jälkeä. Se on tosi raju. Me on menty siinä vastavirtaan, ja hyvä niin. Täällä on nyt kaksi kysymystä tullut aikaisemmin. Ensimmäinen kysymys: millä ehdoilla voisin sijoittaa? Pörssistä löytyy ehdot päivittäin ja muistaakseni 5,2 tai 5,3 on osakkeen hinta ollut viime aikoina, että sieltä se löytyy. Sitten on toinen kysymys: vieläkö tehdään lisää lähipiirikauppoja ja luovutaan merkittävästä arvonnoususta muiden osakkeenomistajien kustannuksella? Olisi ainakin kohtuullista tiedottaa kaupat tehdyiksi lähipiirin kanssa. Jos katsotaan tuota käppyrää, niin toi "luovutaan merkittävästä arvonnoususta muiden osakkeenomistajien kustannuksella" ei tuntuisi ihan ekana osuvan. Me on historiassa tehty lähipiirikauppoja joitakin, ja on... Oma käsitys on, että ne on ollu erittäinkin hyviä Investors Houselle ja osakkeenomistajalle. Ne on useasti liittyny myös siihen, että yhtiötä on kasvun edellyttämällä tavalla pääomitettu niissä yhteyksissä. Sit ne on toki aina kerrottu tiedotteella ja perustuneet sitten ulkopuolisiin arviokirjoihin. Olkaa hyvä ja laittakaa kysymyksiä vaan. Mitä tahansa voi kysyä. Mä oon luvannut vastata kaikkiin, niin ole hyvä! Jos saa kysyä mitä tahansa, niin mä palaisin siihen kukkulaan. Joo. Niin, sinulla oli se hyvä karttakuva siitä. Niin. Otetaan se tähän takaisin. Mitä noi on noi tossa, missä lukee kukkula, vanha sairaala ollu. Siinä on tollasia vaaleita tai tommosii ruskeita rakennuksii. Tarkoitasitko tuolla ylhäällä? Tos keskellä noiden. Joo, siis täällä. Just now. Nämä kaikki ja myös nämä, niin nämä on kaikki niitä niin sanottuja purettavia. Kaikki nämä. Eli nämä on niitä takasin vuokrattavia. Toi häkkyrä täs keskellä on se, mikä on säilytettävä. Ja sit kaikki nämä harmaat ja myös toi on niitä, joita tullaan sitten purkamaan ja kaavoittamaan ja rakentamaan uusia. Mitäs noi lilat on tuolla reunoilla? Ne ovat sitten jotain muuta. Ne ei oo teidän? Siellä on sitten ihan muuta. Joo. Tässä asuntoja tuossa alhaalla vielä. Täällä on joitakin asuntoja ja tästä on keskustaan kaksi ja puoli kilometriä matkaa ja täältä alkaa liikunta-alue. Minkä tyyppisiä asuntoja tohon alueelle on sitten suunnitteilla? Kerrostaloasumista, ennen kaikkea monimuotoista, niin sinne tulee laadukkaita omistusasuntoja, sinne tulee vapaita vuokra-asuntoja ja sinne tulee myös korkotuettua, valtion korkotukemaa asuntotuotantoa, varmaan myös palveluasumista. Toi on iso alue, kaksi ja puoli, kolmetuhatta asukasta, niin monimuotoista asumista, ja tässähän on iso työpaikkakeskittymä myös johtuen ihan tästä sairaalasta ja sitä palvelevasta infrastruktuurista. Sitten tota tuossa oltiin, ja mennään sitten vähän eteenpäin, niin tää meidän pelikirja. Mä oon tätä nyt jonkun aikaa toistanut, että vuonna 2022 myytiin, viime vuonna maltettiin. Nyt käynnistetään investoinnit ja sitten vuoden 2024 jälkeen ollaan osinkoaristokraatti. Eli meillä on tämä strategia nyt ollut pitkään, jossa toimitaan kiinteistöalan koko arvoketjussa ja koitetaan aina arvioida, että missä seuraavaksi olisi niitä parhaita mahdollisuuksia. Jos me katsotaan vähän taaksepäin, niin me kevennettiin meidän kiinteistöpuolta rajustikin tuossa 2022, melkein koko tase myytiin 2022, ja nyt ollaan sitten etsimässä nimenomaan kiinteistö- ja kiinteistökehityskohteita seuraavaksi. Siihen meille antaa edellytykset tämä. Eli kesäkuun lopussa taseesta oli käteistä €5 miljoonaa, ja sitten meillä on elokuun lopulla tuloutumassa lisää yhdestä kaupasta, ja sen lisäksi on tää oma vahva omavaraisuusaste, jotka tarkoittaa myös lainanottokapasiteettia. Mä oon arvioinut, että vähän kohteesta riippuen, niin me pystyttäis semmoinen €20–30 miljoonaa investoimaan. Mitä voi sitten suhteuttaa siihen, että yhtiön markkina-arvo oli €33–34 miljoonaa. Semmoinen kaksi kolmasosaa markkina-arvosta voidaan investoida riippuen siitä, mitä se kohde on ja kuinka korkealle rahoittajat voivat rahoittaa sitä. Rahoittajat voi rahoittaa sitä korkeammalle, mitä pitemmät ja ennustettavat tuotot, ja sitä vähemmän taas kehityskohteet vähemmän. Kakskyt, kolkyt miljoonaa noin arviona. Tässä on kuvattu oikeastaan se, miten ajatellaan eteenpäin. Neljä keskeistä asiaa. Kuvatun kukkulahankkeen laadukas toteuttaminen aivan ytimessä. Toinen asia, palveluliiketoimintojen kannattavuuden palauttaminen. Meillä on ollut perinteisesti hyvinkin kannattavat palveluliiketoiminnat. Nyt on tultu kahden yhtiön osalta varsinkin takapakkia, ja seuraavien vuosien yksi keskeisiä tehtäviä on kannattavuuden palauttaminen siellä. Asiakastyötä käytännössä tarkoittaa. Sitten etsitään mielellään yhtä merkittävää yritys- tai portfoliokauppaa. Se voi olla tai olla olematta tää Lakea. Se on auki oleva asia, mutta meillä on halu ja valmius etsiä tässä tilanteessa, jossa markkina on vähän haasteellinen ja me ollaan taas likvidissä tilanteessa, niin etsiä tällaista mielenkiintoista, sopivaa yrityskauppaa tai portfoliokauppaa. Sitten ehkä neljäntenä se, mikä meillä on nyt koko ajan ollut, niin toi rahoitettavuus, joka nyt kilpistyy sit omavaraisuusasteeseen ja sellaisiin asioihin, niin sen hyvänä pitäminen, noin on sellaisia aivan keskiössä olevia asioita. Mä lopettaisin tähän. Oisko tässä tota kysymyksii, kommentteja lisää? Ole hyvä! Voisin kysyä tuosta investointikapasiteetista, 20–30 miljoonaa, niin sisältyykö siihen tämä kukkula ja kuinka paljon kukkula vaatii tältä emoyhtiöltä vielä investointeja? Nyt me ollaan vuoden lopussa hankkimassa se kakkosvaihe sinne osakkuusyhtiöön kahdeksalla miljoonalla eurolla, ja silloin mulla on se käsitys, että me pystytään se hyvin pitkälle vieraalla pääomalla tekemään. Jos taas kävisi niin, että ei pystyttäis, niin sittenhän se vaatisi sen vajaa kolme miljoonaa niinku meiltä ja jokaiselta omistajalta, johon siihenkin on hyvät edellytykset tällä niinku omavaraisuudella ja tällä käteiskassalla. Mutta oletusarvo on, että tota pitkälle vie pankkilainalla, ja sitten muuten se rahan käyttö, niin etsitään sitten portfoliota tai yritystä. Varmaan tänä alkuvuonna sellaisia alustavia keskusteluja suuruusluokkaa viistoista käyty, mutta niistä sitten ei ole niinku johtanut mikään sen pidemmälle kuin tämä Lakeasien aiesopimukseen. Sieltä oli vissiin tulossa myöhemminkin sinne Kukkulaan pitää sijoittaa lisää, eikö niin? Siinähän tulee sitten seuraavaksi kaavoitusta ja siinä menee helposti pari vuotta. Sitten kakskytviis lopussa ostetaan se kakkos-kolmosvaihe ja sitten on niinku monenlaisii vaihtoehtoja sen tulevaisuuden rahoittamiseksi. Siellä on silloin niinku tonttivarallisuutta paljon, kun syntyy luokkaa 100 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Onks toi yritys- ja portfoliokauppa, tarkoittaako se, että se tehdään sillä konsortiolla, missä on te ja Ovaro ja mikä se kolmas olikaan? Voi tarkoittaa, mutta kyllä voi olla tarkoittamatta. Investor Housena me on käyty läpi viistoista suuruusluokkaa tällaista potentiaalista portfoliota tai yrityskauppaa alustavina keskusteluina nyt alkuvuoden aikana. Etsitään, mutta ollaan tosi selektiivisiä. Mä voisin ehkä kuvata sitä niin, että jos pari vuotta sitten meidän investointihaluja rajoitti se, että valuaatio-odotukset oli aika korkeilla, niin nyt valuaatio-odotukset on tullut alaspäin. Sitten taas toisaalta tää taloustilanne on se mikä on, niin silloin usealla yrityksellä saattaa olla oman rahoituksen osalta haasteita. Jos lähdet omistajaksi sellaiseen, niin tulet ottaneeksi vastuun myös tulevista rahoitustarpeista, ja sen takia tässä hetkessä ollaan hyvin valikoivia sen suhteen. Salko Krokos, Nordea. Onks tässä, sä sanoit 15 kohdetta, mitä ootte katsonut, miten jakaantuu palvelupuoleen ja- Nyt on ensisijaisesti tässä hetkessä katsottu nimenomaan kiinteistöpuolen toimijoita vähemmän kuin palvelupuolen. Se fokus on selvästi ollut siellä. Siellä on myös ollut ehkä tarjontaa paremmin tällä hetkellä. Te maksatte siis €8 miljoonaa kahdestakymmenestätuhannesta neliöstä tyhjää. Nämä ykkösvaihe ja kakkosvaihe liittyvät toisiinsa sillä tavalla, että toista ei olisi ilman toista. Kauppahinnat sinänsä on hyvinvointialueen ja aikanaan sairaanhoitopiirin kanssa sovittu sillä tavalla. Toistan sen, että tässä meidän H1:ssä nämä molemmat on tuotu siihen raporttiin sisään, niin ykkösvaihe kuin kakkosvaihe. Jos kakskyt tuhatta, niin millä aikavälillä te aiotte täyttää ne tilat? Tai tietysti voitte myydä myös, mutta jos otatte sen omaan toimintaan- Joo. Onko se niinku, puhutaan kuitenkin varmaan vuosista? Joo, ei ole mitään kuvitelmaa, että ne olisivat Q1:llä tai Q2:lla ensi vuonna, vaan pikemminkin ajatellaan niin, että 2024, 2025, 2026 voisi se kehitys tapahtua, ja sitä taustaa vastaan on esitetty myös se arvio noista tuloksista. 2024, 2025, 2026. Miten se kahdeksan miljoonan vieraan pääomarahoitus onnistuu, vaikka ei ole vuokrasopimuksia, vai liittyykö se laajasti joihinkin muihinkin? Varmaan mennään ehkä vähän pitkällekin, mutta on aika todennäköistä, että pyritään sitten saamaan sellainen tätä koko kukkulaa koskeva rahoituspaketti, koska meillä on siellä ensimmäisessä vaiheessa niinkuin hyvä pitkä vuokrasopimus ja tällaiset kiinteistöt, ja sitten tulee kakkosvaihe siihen mukaan, niin tuntuisi luontevalta etsiä siihen yksi kokonaisrahoitus. Minkälaisella velkavivulla ajattelitte tätä kokonaisuutta pyörittää? Onko se 30% LTV vai? Varmaan liikuttaisiin suunnilleen niillä samoilla tasoilla, millä Investors House on tottunut toimimaan, ja meillä on se 45% minimi ollut. Jos nyt tähän hetkeen – tää nyt on vähän arvelua vielä tässä, mutta arvelisin, että ollaan siellä 40–45% lainoitusastetasolla tässä Kukkula-kokonaisuudessa, kun ollaan ensi vuoden puolella. Kiitos! Matias Sarola Inneriltä, Inneräseltä. Molemmista segmentistä oikeastaan yksi kysymys. Kiinteistöistä, niin omaan konsernin osake kiinteistöjen käypä arvo ei ilmeisesti päivitetty tuohon H1:een. Öö ei. Sitten palvelusta kysymys. H1:n tuloskertymä on €200 000, jos katsotaan EBITiä, ja se normaali juoksu on ollut, toki vaihtelua vuosien välillä ollut, mutta niinkuin puhuttu vuositason tuloksesta noin miljoonasta, niin näettekö, että onko tässä jotain rakenteellisesti tapahtunut? Puhuitte asiakasmenetyksistä, että ei päästäisi takaisin siihen normaaliin juoksuun. Ja jos nähdään, että päästään takaisin siihen vanhaan, niin kuinka pitkään tämä ottaa? Ottaa aikaa. Uskon, että on mahdollista päästä sille tasolle, millä on oltu, mutta ottaa aikaa. Ei ole sellainen niinkun puolen vuoden tai yhden vuoden juttu, että jotenkin ajattelisi sillain, että se on sellainen seuraavan strategiakauden tavoite. Kolmen vuoden sihdillä, niin nostaa se, palauttaa palveluliiketoiminnan kannattavuus. Se on niinkun, jos pitää olla realisti, sekin on niinkun nopea liike. Olisin tästä vielä kiinteistömarkkinatilanteesta, kun varmaan käytte keskusteluja ja koronkantotaso on noussut, niin onko siellä nähtävissä vielä tavallaan niinkun hintojen alentumista tai tavallaan tämmösiä ongelmien lisääntymistä toimijoilla? Tai miten sitä niinkun luonnehtii niinkun kiinteistöalan tällainen sisäpiiriläinen? Tota, on tuossa jossain raportissa koitettu sitä kuvata, että tän vuoden aikana kiinteistöjen arvot on tullut ja tulee alas. Tää ala toimii sillain, että kun tulee tämmöinen epäjatkuvuuskohta, niin ensin kaupat pysähtyy, eikä ensin hinnat putoo, vaan kaupat ensin pysähtyy ja sitten etsitään sitä uutta tasoo. Kaikkein voimakkain se puristus on tietysti täällä matalimpien tuottovaateiden kiinteistöissä, elikkä käytännössä pääkaupunkiseudun asunnoissa, joissa on oltu esimerkiks 3% tuottovaateissa. On niinku päivänselvää, että jos viitekorko on 4%, siihen parin pinnan marginaalin päälle ollaan 6%:ssa, niin kukaan ei voi ostaa niitä niillä vanhoilla tuottotasoilla sijoitusmielessä, se on selvä. Sit taas kun me mennään maakunnallisiin kohteisiin, joissa perinteisestikin ollaan 7% ja 10% tuottojen välillä, kaupallisissa kiinteistöissä, ei asunnoissa, vaan kaupallisissa kiinteistöissä, niin siellä se vaikutus ei oo yhtä suuri. Mut nyt ollaan tän muutoksen siinä vaiheessa, jossa ensin pysähty kaupat ja nyt ehkä sit jossain vaiheessa alkaa syntyy kauppoja, mut erilaisiin hintoihin kuin vuos puoltoist sitten. Oliko Matilla kysymys? Matti Kekki. Kysyn siitä rahastohommasta, että joka kerta- Joo. Kysyn siitä. Joo. Sitä kulmaa aina kartoitetaan vaan. Selkäsi takana istuu herra, joka on tänään aloittanut meillä hommissa ja jonka tehtävänä on sitten nostaa rahastojen aumia ylöspäin. Tervetuloa taloon! Kyllä. Pikaisesti Luukan Juha. Viisitoista vuotta myyntiä eri pankkiiriliikkeissä ja myös kultamyynnissä viimeisimmät ajat, ja tosiaan tästä lähdetään rakentamaan myyntiä taas uuteen nousuun. Joo. Kiitoksia. Kiitos, kiitos! Oon itse vaan tyytyväinen, kun Matti on kysynyt tätä niin monta kertaa, niin nyt saattoi jotain muutakin sanoa kuin ei. Näin. Okei, mitäs sitten? Matias Sarola, Inderes. Jatkokysymys tuohon rahastoliiketoimintaan: onko tarkoitus näitä vanhoja osaketuotteita ruveta elvyttämään vai tuoda uusia tuotteita? Mikä tässä on se kultainen ajatus? Nyt mennään näillä olemassa olevilla ensin, ja meillä on pari osakerahastoa ja yksi pieni kiinteistörahasto, jonka profiilia ehkä vähän terävöitetään siitä eteenpäin. Sitten kun ollaan päästy vähän pidemmälle, niin voidaan miettiä muita vaihtoehtoja. Jalat maassa. Onko sitten muita kysymyksiä tai kommentteja? No, mä oisin siitä Kukkulasta vielä, että jotenkin tuntuu nyt, et se niinku näyttelee isompaa roolia. Onks siinä jotain syitä? Se oli varmaan tää kesäinen sopimus, kun saitte sit klousattua, vai miten se meni? Joo, siinä on se tärkeä asia, koska siinä on mittakaavaa ja siinä on pitkä perspektiivi. Tosiaan, me on kesällä 2020, elikkä yli kolme vuotta sitten, aloitettu neuvottelu silloisen sairaanhoitopiirin kanssa ja saavutettu sitten syksyllä 2022 heidän kanssaan neuvottelutulos. Sitten 2022 alusta alkoivat hyvinvointialueet ja hyvinvointialueilla oli tietysti uudenlainen näkökulma siihen. He ajattelivat vähän isompaa kokonaisuutta siinä ja heillä oli tarpeita. Me koitettiin viime vuoden aikana mahdollisimman paljon ottaa ne huomioon ja yhdessä heidän kanssaan rakentaa tätä ratkaisua, mikä nyt syntyi. Viime talvena saatiin se kohdalleen ja sitten alkuvuosi oli sitä, että hyvinvointialue omassa organisaatiossaan teki päätöksiä ja ne sai lainvoiman 4.7. Silloin se muuttui todeksi, sopimuksiksi. Kyllä sillä on iso merkitys tässä tulevaisuudessa. Sit kuitenkin niin, että se on yksi elementti, että kun katsotaan näitä perusjuttuja, mitä tuossa on, niin meillä on tämä perusliiketoiminta, Kukkulan laadukas toteutus, palveluliiketoiminnan kannattavuuden palauttaminen. Sit etsitään Investor Houselle yhtä merkittävää yritys- tai portfoliokauppaa, niin noiden varaan rakennetaan tulevaisuutta ja pyritään tekemään itse asiassa aika lailla samaa, mitä on tehty viimeiset vuodet, ja koko ajan vähän ajassa eläen. Käsitinkö mä oikein, että niitä arvoja, ei nyt niinkun teidän omien kiinteistöjen, toimitilojen ja asuntojen arvoja, ei määritetty nyt puoli vuotta sitten? Ei, ei puoli vuotta. Me on niinku tehty sitä vuosittain ja viimeks siis tota joulukuun lopussa. Okei, se on teillä ollut semmoinen periaate. Joo, sillai on niinku menty vuodesta toiseen. Oliks siinä, oliks se silleen sitten, että toimitilat on tuottoarvoperusteisesti ja asunnot kauppa-arvo? Joo. Joo. Joo. Vähän niinku avaran. Näin meillä on ollu kohta kymmenen vuotta. Jos ei tota ole muuta, niin kiitän jälleen kerran ja toivotan hyvää syksyn jatkoa. Kiitoksia!