No niin, hyvää iltapäivää! Tervetuloa tänne Pasilan Triplaan ja Investors Housen kolmannen kvartaalin tulosjulkistukseen. Tämä tulos tuli ulos tänään aamulla ja silmiin pisti Talouslehdestä otsikko, joka sanoi, että Investors House kaksinkertaisti tuloksen, mutta jäi rajusti odotuksista. Tämä kertoo siitä, että pörssiyhtiön pitäisi koko ajan parantaa, mutta kertoo myös siitä, kuinka haastavaa on niin sanottu odotusten hallinta, että näissä markkinaoloissa kaksinkertainen tulos jäi nyt sitten rajusti odotuksista. Lähdetään liikkeelle tässä sellaisesta teemasta, että millaisin tavoittein ja ajatuksin tähän vuoteen lähdettiin vuoden 2022 jälkeen. Meillä oli tuossa kuvassa näkyvä kahdeksan vuoden kasvava osakekohtaisen osingon kasvu ja viime vuoden tuloksesta vuoden 2023 osinko oli 61% ja tarkoitus, että jatketaan tätä uraa. Sitä tavoitellaan perustuen kolmeen asiaan: ennustettaviin tuottoihin, vahvaan omavaraisuuteen ja sellaiseen kannattavuuteen, että tuon osinkouran jatkaminen on mahdollista. Kolmas kvartaali, niin todellakin meidän tulos parani viime vuoteen nähden. Tehtiin siis €0.52 miljoonaa tulosta kolmannella kvartaalilla, kun viime vuonna se oli €0.25 miljoonaa, eli se kaksinkertaistui. Ehkä olennaisimmat seikat, jotka vaikutti kolmannen kvartaalin tulokseen, oli tietysti se, että me jatkettiin tätä perusliiketoimintaa. Tehtiin vuokrasopimuksia, ylläpidettiin kiinteistöjä, tehtiin palveluliiketoimintaa ja se tuotti sitä perustulosta. Sitten me tehtiin yksi kauppa, josta tuloutu meidän osakkuusyhtiö, josta me omistetaan kolmannes, hankki ja myi yhden asuntokohteen ja siitä tuloutu pieni tuloslisä. Sitten on kaksi sellaista jatkuvaa tekijää, jotka vaikuttaa tuloskehitykseen. Ensimmäinen on tietysti se, että korot on noussu selvästi. Että mä tuosta tarkistin äsken, niin viime vuoden kolmannella kvartaalilla, tarkkaan ottaen syyskuun ensimmäinen, niin kuuden kuukauden euribor oli, oliko se 1,3%, ja korkotaso on noussut siis lähes kolme prosenttiyksikköä viimeiseen kvartaaliin nähden, ja se tietysti puskee rahoituskustannuksia kaikilla ylöspäin, niin meilläkin. Sitten toisaalta, kun me takavuosina myytiin paljon kiinteistöjä, niin me on pari vuotta asteittain myös sitten sopeutettu menoja vähän pienemmän liiketoiminnan volyymiin, joka tarkoittaa muun muassa, että meillä on henkilökunta vähentynyt huomattavasti tässä eri yhtiöissä, konsernin eri yhtiöissä, ja noista kaikista toi tulos yhteensä syntyy. Sitten tuossa kolmannella kvartaalilla oli semmosia muita tärkeitä asioita, jotka ei suoraan vaikuttaneet kolmannen kvartaalin tulokseen. Niistä kaksi on sellaisia, jotka vaikutti jo aikaisempien kvartaalien tulokseen. Eli me myytiin Neilikkatieltä rakennusoikeus, joka oli syntynyt jo viime vuoden viimeisellä kvartaalilla ja sitä kautta tullut tulokseen arvonmuutoksena ja nyt sitten tällä kvartaalilla muuttui kassaan rahaksi. Samoin heinäkuun alussa tehtiin Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa Kukkula-projekti. Kukkula-hankkeet koskevat sopimukset, joiden arvonmuutoksellinen tulosvaikutus raportoitiin jo kakkoskvartaalilla, mutta lopullisesti klousattiin nyt sitten heinäkuun neljäs päivä. Ja sitten ehkä yksi sellainen, mikä oli kesäajan ja alkusyksyn työintensiivinen asia, niin me tehtiin heinäkuun alussa Lakea-konsernista indikatiivinen tarjous, aiesopimus sen hankkimisesta. Lakea on neljäntoista pohjalaisen kunnan omistama asuntosijoitus- ja kehitysyhtiö, ja toiminut pitkään ja omistaa useamman tuhat asuntoa. Ja sitten käynnistettiin DD. Käytiin sitä heinä-elokuu läpi ja syyskuulla kerrottiin sitten, että on tultu semmoiseen tilanteeseen, että edellytyksiä jatkaa ei ole, että sen ympärillä tehtiin paljon töitä, mutta valitettavasti sitten päätyi siihen, että ei voitu nyt edetä. Nää oli kaikki sellaisia, jotka ei nyt vaikuttanut suoraan tähän tulokseen, mutta oli aktiviteettimielessä tärkeitä. Jos otetaan kolmen kuukauden sijaan yhdeksän kuukauden perspektiivi ja katsotaan tammi-syyskuun tulosta, niin toi nyt sitten paranikin oikein urakalla. Siinä on toki nää samat ajureita kuin viimeisen kolmen kvartaalin osalta. Ehkä yhdellä poikkeuksella, ja se on sitten se, että nimenomaan nämä meidän Kukkula-alueen sopimukset, ja niistä erityisesti yksi, jossa me on vuokrattu Keski-Suomen hyvinvointialueelle 17,000 neliötä, niin hyvinvointialue vahvisti sen vuokrasopimuksen jatkon vuoteen 2041, ja se tietysti vaikuttaa myös tämän kohteen arvoon silloin, ja se realisoituu sitten arvonmuutoksena tuossa ja näkyy näissä luvuissa myös. Samoin sitten ehkä ylipäänsä tässä tuloskehityksessä niin näkyy hyvin voimakkaasti tämän kiinteistöalan luonne, että nämä on semmoisia pitkiä kaaria, että kun johonkin lähdetään, niin ne ei tuloudu hetkessä, vaan kypsyy hitaasti. Ja meillä tässä nimenomaisesti niin se, että myytiin 2022 suuri osa kiinteistökantaa pois ja maksettiin pois lainoja, niin ikään kuin tukee tämänkaltaisessa tilanteessa, missä nyt ollaan markkinatilanteessa, niin meidän tulosta ja ollaan siinä mielessä hyvässä asemassa. Ehkä sitten sellainen huomio vielä tästä alkuvuodesta ja tammi-syyskuusta, niin tuntuu, että entistä enemmän on mahdollisia investointikohteita tarjolla ja niitä on sitten kesän ja syksyn aikana hyvinkin aktiivisesti perattu. Siinä on varmaan tämä aktiviteettitaso noussut sekä markkinoilla, että niitä kohteita on enemmän tarjolla, mutta myös me ollaan aktivoiduttu ja pyritty etsimään aikaisempaa aktiivisemmin. Viime vuonna vähän maltettiin, mutta tänä vuonna on sitten käytetty aikaa ja energiaa paljonkin uusien investointikohteiden löytämiseen. Joo, tähän väliin sanoisin sen, että mulla on perinteiseen tapaan täällä läppäri, ja jos ne, jotka seuraa tätä netin välityksellä, haluaa esittää kysymyksiä, niin olkaa hyvä, täältä voidaan ottaa niitä sitä mukaa kun niitä tulee. Samoin tässä, jos tulee kysymyksiä, niin sitä mukaa kun niitä nousee, niin ole hyvä. Henri Elo. Eli tota mä olisin vähän tuosta tuloksesta kysynyt, kun se parani aika hyvin Q3:ssa. Pystytkö sä vielä vähän avaamaan sitä, että se on 0.25 miljoonasta 0.58:aan? Sanoit myös siitä henkilöstön sopeuttamisesta, niin paljon teillä on sitä sopeutettu ja. Joo, no tuossa, jos aloitetaan tuosta tuloskehityksestä, niin vertailukauteen verrattuna tulokseen heikentävästi vaikuttaa toki rahoituskustannusten nousu. Se on selvä. Sitten ehkä toisinpäin vaikuttaa sit. Sitten heikentävästi vaikuttaa myös se, että viime vertailukaudella meillä oli tämmönen Lappeenrannan palvelubisnes konsernissa mukana, mutta elokuussa 2022 se päättyi ja sitä ei siis ole nyt tässä kvartaalissa mukana. Nää kaksi heikensi tulosta. Ne, mitkä taas toiseen suuntaan vaikuttaa, on sit se, että meidän me hankittiin ja myytiin yks asuinkohde ja siitä tuli tietty voitto. Sitten tää meidän perusbisnes on kokonaisuudessaan tuottanut vähän paremmin kuin aikaisempana vuotena, niin sitä kautta toi ero muodostuu. Mitä tulee henkilökuntaan ja henkilöstömäärään, niin me ei olla kauheasti tehty mitään sellaisia YT-menettelyjä tai vastaavia, mutta kun me myytiin kaksi vuotta sitten paljon, niin meillä jäi tilanne, että ihan kaikilla ei ollut tehtäviä ja meillä varmaan parhaimmillaan oli viitisenkymmentä ihmistä Investors House -konsernin palkkalistoilla ja viisikymmentä ihmistä OVV franchise-toiminnoissa. Tällä hetkellä meillä on ehkä Investors House -konsernissa noin kolmekymmentä henkilöä ja franchise-toiminnoissa sitten neljäkymmentäviisi viisikymmentä henkilöä. Että tässä muutaman vuoden aikana myös tämä meidän henkilöstömitoitus on sitten sopeutunut tätä kautta. Hyvä kysymys! Vastasiko suunnilleen siihen, mitä... Joo, kyllä vastaa. Kiitos. Kiitos, kiitos. Ole hyvä. Joo, sen jälkeen tuosta tuo. Joo. Jasvant Kruufors, Nordea. Tuossa osakkuusyhtiöiden tuloksessa taisi olla tuo myyntivoitto tuosta mukana. Oliko se mitä kokoluokkaa ja mitä meidän pitäisi odottaa nyt niinku run rate kvartaaleittain osakkuusyhtiöiden tuloskyvyllä? Joo, joo, kaikki osakkuusyhtiöt on tuossa kaksi kappaletta, että on Apitaare, joka on... tai ehkä mä, jos sopii, niin kun toi tossa tulee kohta se, niin me otetaan siinä yhteydessä. Se tulee kuvien kera. Hyvä. Joo, okei. No sitten tuon heinäkuun alussa niin annettiin positiivinen tulosvaroitus, jossa siis viesti on se, että tän vuoden tulos on samalla tasolla tai hieman parempi kuin 2022. Ja nyt huomionarvoisaa tuossa on se, että viime vuoden tulos oli noin 3,2 miljoonaa. Nyt meillä on koossa noin 3,5 miljoonaa. Ja nyt me toistetaan tässä kvartaalin osavuosikatsauksen yhteydessä tämä ohjeistus, joka sanoo, että samalla tasolla tai hieman parempi. Joka siis tarkoittaa sitä, että me odotetaan nyt loppuvuodesta... Ikään kuin vähän niinku komponenteittain joissain liiketoiminnoissa me tehdään positiivista tulosta, mutta me varaudutaan myös vähän siihen, että ennen kaikkea kiinteistökannan arvot saattavat joissain kohteissa laskea, joissain nousta ja nettona ollaan sillai vähän varovaisia, että tää ei ole tätä koko vuoden tulosta ei voi ennustaa vetämällä lineaariviivaa, vaan ollaan kuitenkin semmoisessa markkinatilanteessa, että voidaan mennä ylös- tai alaspäin ja siksi myös meidän ohjeistus ottaa sen huomioon. No sitten jos katsotaan tuota vähän bisnestä lisää. Tässä on nyt muutama semmonen näkökulma, mikä meillä ei ole aikaisemmin näin ollut esillä, että ne, jotka on useasti ollut paikalla, niin tää on uutta. Me on tässä katsottu ikään kuin tuottojen ennakoitavuuden näkökulmasta, joka on tärkeää, kun eletään epävarmoja aikoja, niin asetettu kysymys, että kuinka paljon on sellaisia tuottoja, jotka perustuu jatkuviin sopimuksiin, joita on vuokratuotot, manageerauspalkkiot, hallinnointipalkkiot tai rahoitukselliset palkkiot, vaikkapa osa, jos rahoitetaan osakkuusyhtiöitä? Ja kuinka paljon on sitten kertaluontoisia, niin kuin projekti... rakennuttamispalkkioita tai vuokrauksen tai jonkun muun onnistumispalkkioita, niin aika voimakkaasti tämä meidän liiketoiminta painottuu näihin jatkuviin. Että kahdeksankymmentä, viime vuonna oli kahdeksankymmentäseitsemän prosenttia, nyt on kahdeksankymmentäkolme prosenttia näitä jatkuvia ja sitten näitä onko se sitten kahdeksasosa vai seitsemäsosa näitä onnistumisperusteisia palkkioita. Kumpiakaan tarvitaan. Jatkuvat on sillai hyviä, että ne on ennustettavia ja periaatteessa niillä voi kattaa kulut ja tehdä vähän tulosta. Ja sitten onnistumispalkkiot menee vähän niin kuin sitten silloin, kun niitä tulee, niin vähän niin kuin läpi tulokseen sitten enemmän suoraan. Mutta me on pyritty pitämään tätä tietysti sillai, että se olisi mahdollisimman paljon jatkuvuutta. No, sitten on toinen näkökulma, joka koskee sitä asiakasrakennetta. Ja tämä liittyy siihen, että me ollaan taloudessa aika epävarmassa ajassa. Me luetaan uutisia siitä, että konkurssien määrät lisääntyy ja puhutaan kiinteistöalalla varsinkin haasteista, niin pyysin meidän taloushallintoa katsomaan, että miten paljon meillä on julkisen sektorin asiakkaita, miten paljon yksityisen sektorin asiakkaita ja miten paljon sitten sellaisia asiakkaita, joissa kohteissa on ikään kuin valtion takaamaa toimintaa ARA-muodossa. Vastaus on tässä, että meillä on nyt viimeisen vuoden aikana tapahtunut tämänlainen siirtymä asiakaskunnan suhteen, että kun viime vuoden syyskuussa julkisen sektorin asiakkaiden osuus oli reilu 40%, niin nyt on 60%. Vastaavasti sitten tämä yksityisen sektorin osuus on pienentynyt, ja tämä ARA-kohteiden vuokratuottoon perustuvat asiakkuudet on jokseenkin samana. Jos tohon otettaisiin vuosi 2022 mukaan, niin tuo muutos olisi vielä huomattavasti voimakkaampi, että meillä on ollut nyt ilo sitten viimeisen parin vuoden aikana palvella hyvin paljon hyvinvointialueita ja kaupunkeja ja heidän tilatarpeitaan erityisesti, ja se näkyy tässä. Tämä asiakasrakenne yhdistettynä tuohon sopimusrakenteeseen on sellainen, jota me olemme koittaneet nyt vaalia ja joka tässä tällaisessa turbulentissa tilanteessa uskoisi antavan meidän tuottopuolelle ennustettavuutta. Ole hyvä! Olisin kysynyt, onko tässä nyt mukana osakkuusyhtiöt vai ei? On mukana. Tässä on mukana nimen... niinkuin sillai laskettuna, että otetaan niinkuin tuloslaskelma ja sieltä jokainen rivi. Että jos me omistetaan joku sataprosenttisesti joku kohde, niin sen vuokratuotot. Jos me omistetaan konsolidoitava tytäryhtiö palvelubisneksessä, niin sen tuotot ja sitten osakkuusyhtiöistä, joista me omistetaan vaan osa, niin meidän omistusosuutta vastaava tulos tohon mukaan. Eli tavallaan niinkuin ikään kuin sellanen läpileikkaus, jossa otetaan huomioon omistusosuudet. Sitten viittasin jo tohon tilanteeseen, tähän markkinatilanteeseen, että minkä takia tää on tärkeä, jatkuvat sopimukset ja vahvat asiakkuudet, niin oikeastaan tähän, että mä oon kutsunut tätä kriisiä nollakorkokrapulaksi useammassa paikassa ja kuvaamaan sitä, että humalluttiin nollakoroista ja määrällisestä elvytyksestä, ja nyt kun korot palasi normaalitasolle, niin nyt tekee kipeää. Nyt jos asetetaan se kysymys, että minkälainen kriisi tää on? Ja itellä on ollut mahdollisuus elää niinku toi yhdeksänkytluvun lama läpi ja muistan, millainen se oli, ja se oli sekä pankkikriisi että reaalitalouskriisi. Yritysten ja ihmisten ja pankkien, kaikkien kriisi. Neljä vuotta mentiin alas ja toiset neljä ylös. Käytännössä oikeestaan koko yhdeksänkytluku mentiin joko ylös tai alas, ja vuosikymmenen lopulla tuli sitten IT-buumi ja IT-kupla myös sen jälkeen. Oli kova. Finanssikriisi oli siihen nähden helppo. Se oli vaan pankkikriisi. Katosi niinku luottamus pankkeihin ja sitten tuli isot tukipaketit, joilla se luottamus palautettiin ja likviditeetti palasi markkinoille. Ja mä katsoin esimerkiksi asuntojen hintoja, niin ne putosi yhden vuoden ja seuraavana vuonna oli takaisin sillä tasolla, millainen kaksi vuotta sitten oli ollut, ja sitten ne lähti kovaan nousuun. Eli jokaisen kriisin jälkeen seuraa se paraneminen. Jokaisesta kriisistä löytyy erilainen niinku juurisyy, mutta myös erilainen tie ulos. Mutta ne kestää ihan eri tavalla, niinku huomataan. Toinen oli kaksi vuotta ja toinen oli kahdeksan vuotta. Millainen tämä on? Analyytikothan tietää tähän vastauksen tietysti. Kaksi plus kaksi, kaksi plus kaksi, aivan oikein! Joo, kaksi plus kaksi, eli tämä on ostovoiman kriisi. Pankit ovat hyvässä kunnossa, ei pankeilla ole mitään hätää tällä hetkellä, mutta tämä on kuluttajien ostovoiman kriisi. Asuntobisneksessä korot nousivat 4%. Kolmensadan tonnin lainassa se tekee tonni kuussa nettorahaa, vastaa kahden tonnin palkankorotusta. Sellaisia palkankorotuksia ei ole näkynyt. Tämä on ostovoiman kriisi, ja tämä on mennyt kuulkaa kaksi vuotta kohta alaspäin. Ja minä luulen, että me näemme, me olemme, me lähestymme niitä pimeimpiä aikoja nyt talven myötä. Mutta toipuminenkaan ei ole nopeaa, koska tämä ostovoiman kriisi on niin syvä, niin sen takia, niinkuin tässä todettiin, niin tästä voi tulla sellainen kaksi plus kaksi vuotta. Tämä on varmasti... Joka tapauksessa pahempi kuin finanssikriisi, mutta mä en usko ja toivon, että olen oikeassa, että tästä ei tule ollenkaan sellaista kuin yhdeksänkytluku. Kaksi plus kaksi on tän hetken paras veikkaus omalta osaltani. Miten me tässä sitten toimitaan, jos nyt uskotaan, että tää on tämmoinen kaksi plus kaksi -tilanne ja ostovoimakriisi ja niin edelleen? Me jatketaan tätä meidän arvoketjun strategiaa, jossa toimitaan koko kiinteistöalan arvoketjussa tontin hankinnasta aina hallinnointiin saakka. Jatketaan sitä ja jatketaan myös sitä, että koitetaan allokoida rahaa aina sinne, missä voisi olla paras mahdollisuus seuraavaksi. Aina joskus kysytään, että joo-joo, että kaunis ajatus, mutta mitä toi oikeasti on? Jaa, jaa totta, siksi mä otan nyt tänään, mä en oo tätä aikaisemmin näin esittänyt, mutta tämmöisen näkökulman, että kun me on tehty tätä nyt jonkun aikaa, allokoidaan pääomia sinne, missä olisi aina paras mahdollisuus, niin 2015-2019 maailma meni kohti nollakorkoja ja isolla määrällisellä elvytyksellä. No, me oltiin mukana siinä. Mehän investoitiin meidän resursseihin nähden tosi rajusti ja itse asiassa viiden vuoden ajan oltiin Helsingin Arvopaperipörssin Nasdaq Helsingin nopeiten kasvanut yhtiö. Muistaakseni 600% suurin piirtein noina vuosina, kun Rovio oli kakkonen siinä, me oltiin ykkönen. Mutta sitten taas pyramidikuvaa ja pääallokaatioita miettien, niin 2020-2022 oli varmaan tän markkinan kiivaimmat tahdit, ja silloinhan me taas käännettiin myyntilaidalle. Myytiin toista sataa miljoonaa € Investorhousesta, ehkä sata miljoonaa € kiinteistöjä omasta taseesta ja semmoisista rahastoista, missä me oltiin suurin osakkeenomistaja. Maksettiin pois lainoja, supistettiin liiketoimintaa, tultiin pienemmäksi. Oli vahva omavaraisuus, iso kassa. 2022-2023 on edetty epäjatkuvuuskohdassa. Viime vuonna neuvoteltiin ihan pirusti, mutta ei oikein tehty mitään. Hyvä niin. Nyt täässä on menossa tämä kaksi plus kaksi. Pimeimmät hetket tulossa ja sopeutuminen uuteen jollain mekaniikalla parin vuoden kuluessa tulee. Se ei tule hetkessä, mutta tulot voivat kasvaa tai rakentamiskustannukset laskea tai korot laskea tai inflaatio lähtee oikein hurjasti laukalle. Jollain kombinaatiolla näistä johonkin uuteen mennään. Nyt me ollaan valmiina käynnistämään investoinnit ja itse asiassa myös omien osakkeiden osto. Me on tänään päätetty käynnistää omien osakkeiden osto-ohjelma ja käsittääkseni kello 13:00 tiedotettu siitä. Sitten meidän tavoite on tuo vuoden 2024 jälkeen olla taho, joka on kymmenen vuotta tehnyt sellaista kannattavuutta, että osakekohtainen osinko on kasvanut. Nyt Svante kysyi tästä Kukkulasta ja toistaakseni sen kysymyksen... Joo, se oikeestaan liittyi siihen. Liittyi siihen, että mikä oli niinkun tai mitä meidän pitäisi odottaa näistä. Joo. Näistä yhteisyrityksistä, minkä verran tuottoa tai tulosta per kvartaali ja minkä verran oli myyntivoittoja mukana tässä Q3:ssa? Joo, kolmessa ei ollut tämän hankkeen myyntivoittoja ollenkaan, että se oli ihan muu semmonen kertajuttu. Mutta sitten tästä Jyväskylän osalta, meillä on siis tää kolmasosa tosta alueesta, jossa on tää uus keskussairaala tuossa oikealla ja sitten nää vanhat on nyt sitten meille, meidän omistuksessa tai sitten sitovien esisopimusten kautta tulossa meidän omistukseen. Vaihe ykkönen, joka näkyy kuvassa tommosella... No mä näytän tästä siis näit nämä. Tosta Investor Housen tulokseen tulee tällä hetkellä noin 0,6 miljoonaa vuodessa vuoteen 2041 saakka. Verojen jälkeen. Sen verran se tukee Investor Housen tulosta. Vaihe kaksi tulee ensi kuussa, ensi kuussa tehdään kauppa siitä. Sen osalta me on arvioitu, että Investors Houselle siitä tulee tulosta yhdestä kolmeen miljoonaan euroon vuosien 2024, 2025 ja 2026 aikana. Käytännössä kolmasosa miljoonasta miljoonaan per vuosi tasaisella tahdilla uutta tulosta tuosta kakkosvaiheesta. Kakkosvaihe käsittää säilytettäviä rakennuksia, joita on tuossa keskellä tuommoinen häkkyrä. Sen lempinimi on häkkyrä, niitä sitten konvertoidaan toiseen käyttöön. Sitten kolmas vaihe, joka on tuossa tuon kuvan itälaidalla. Kaikki nuo muut alueet, ne on näitä purettavia rakennuksia, jotka jokainen alue sitten kaavoitetaan ja tehdään uutta asuinrakennusta. Ja sen osalta me on arveltu, että se on semmonen vuoteen 2035 ulottuva vähintään kymmenen vuoden hanke, josta meille sitten rakennusoikeuksien, niiden myynnin, rakennuttamisen, toteuttamisen kautta tuloutuu Investors Houseen semmonen miljoonasta puoleentoista miljoonaan vuoteen tulosta. Tää on meidän niinkun tämmösen perusskenaarion oletus siitä, miten nämä Kukkulan osakkuusyhtiöt käyttäytyy sitten pörssiyhtiö Investors Housen tuloslaskelmassa. Ja nimenomaan semmonen perusskenaario. Ei optimisti eikä pessimisti, vaan perusskenaario. Ja tää edustaa nyt myös niinkun tätä pääoman allokointia sillai, että me uskotaan, että täs on nyt niinkun hyvä kohta laittaa pääomia tähän kiinni. Toisaalta niinkun turvalliseen hyvinvointialueen kahdenkymmenen vuoden vuokrasopimukseen ja sit toisaalta tähän niinkun hankekehitys rakennuttamismaailmaan. Ja tällä on iso merkitys sitten tulevien vuosien. Ole hyvä! Joo, kiitos! Niin tota tosta joulukuun siitä kaupasta, jonka ilmeisesti osakkuusyhtiö tekee, niin miten se... Se oli muistaakseni kahdeksan miljoonaa ja miten se rahoitetaan? Joo, joo. Käytännössä rahoitetaan se lopputulemana kokonaan pankkilainalla. Meillä on kaikilla yhtiöillä, jotka on tässä mukana, vahvat taseet. On myös vahvat kassat, mutta esimerkiksi Investors Housen omavaraisuusaste on 63% ja toinen yhtiö, joka on mukana Ovarro, oli viime vuonna yli 70%. Meillä on tässä kiinteistökantaa, jonka arvo on varsin hyvä, niin me voidaan rahoittaa tämä kokonaan pankkilainalla sitten. Onko se niinkuin tavallaan sen osakkuusyhtiön ottamaa vai miten se? Tai miten halutaan avata sitä? Meillä on, meillä on kaksi osakkuusyhtiötä. Siis on Apitaari, joka omistaa ykkösvaiheen ja Jyväskylän Kukkulan kehitys, joka omistaa kakkos- ja kolmosvaiheen. Ja me tietyllä tavalla pystytään hyödyntää sitä ykkösvaiheen kiinteistökantaa ja kassavirtaa myös kakkosvaiheen rahoituksessa, koska meillä on samat omistajat, vaikkei ne ole konsernissa. Joo. No sitten tämä taitaa olla nyt viimeinen kuva tässä. Ja ehkä juuri tässä hetkessä, missä nyt, jos ajatellaan, että on kaksi vuotta kohta menty alaspäin ja lähestytään tulevan vuoden aikana niitä pohjakohtia luultavasti ja sitten pari vuotta ylöspäin, niin tässä hetkessä on hirveän tärkeää, että tase on vahva ja omavaraisuusaste 63%. Me on oltu siis 36 kvartaalia yli 45% tuossa, että tämä on itseasiassa me juuri laskin eilen, että tämä on 36. osavuosikatsaus, joka on ollut ilo vetää. Ja sit meillä on niinku kassassa semmonen neljäsosa meidän markkina-arvosta, ni toi tarkoittaa sitä, että me voidaan niinku, me voidaan odottaa. Me voidaan ottaa vastaan riskejä, mut me voidaan investoida, ja sen takia tää on strategisesti nyt tosi tärkeä. Ja siksi me ajateltu, että nyt on oikea aika alkaa, alkaa niinku sitä pääomaa sitten allokoimaan uusiin kohteisiin. Kukkula on yks, mut sit etsitään aktiivisesti uusia. Tässä tota oikeestaan alustus, ja jos kun kysymyksiä, niin olkaa hyvä! Frans Makarusta Inderexältä. Mä voisin ensin tosta kiinteistösegmentistä kysyä muutaman kysymyksen. Että siinä toi te, teidän vuokrausaste laski 90%:iin tuossa kvartaalin lopussa sen takia, koska siellä oli yksi kohde tyhjänä, niin kuinka iso osuus tosta laskusta just johtui tosta tyhjänä olevasta kohteesta? Vai laskiko teillä hieman muutenkin siellä vuokrausasteet? Joo, meillä on yks kohde, joka on tyhjänä. Kaikki muut on käytännössä täysin vuokrattuja. Ilman sitä se olis lähempänä, sitten se ois 90% ja 100% välissä, ja tää yks kohde sitten pudottaa sen 90%. Okei, ja kuinka kauan se on tyhjänä noin suurin piirtein? Tota, siinä se voi olla jonkun aikaa, että siinä pitää löytää uusi idea sille ja kehittää sitä, että se, sitä on, ei voi ajatella sillain, että se Q nelosella tai Q ykkösellä ensi vuonna olisi. Mä uskon, että siinä menee vähän aikaa. Joo. Ja toi kiinteistösegmentin ylläpitokulutaso oli nyt tommonen noin 400 tonnia, niin onks tää nyt semmonen normaalitaso vai oliks siellä jotain kertaluonteisia muutoksia? Totta, aina on kertaluontoisia, kun mennään ylläpitopuolelle, koska me... siellä on se tietty pohja-taso. Sitten joskus tulee joitakin sellaisia kertaluontoisia, vaikkapa kulu- ja korjaustyyppisiä, jotka kirjataan kuluksi eikä ajanmukaistusmenoksi. Sitten taas toisinpäin voi tulla. Me koitetaan esimerkiksi meidän kiinteistöveroja pitää oikealla tasolla, ja sen takia meillä on vaikkapa meidän vertailukaudella 2022, niin me on saatu merkityksellisiä kiinteistöveropalautuksia, jotka on taas pienentäneet silloin ylläpitokuluja. Sen takia se vertailtavuus ei ole aina ihan simppeliä, koska siellä voi olla molempiin suuntiin näitä kertaeriä. Nyt on ehkä sitten juuri sellainen hetki, että meillä on vertailuluvuissa nimenomaan niitä palautuksia, mitä me on saatu. Okei, mutta entäs jos miettii vielä niinku tätä kvartaalia? Sitten jos miettii eteenpäin, niin oliko tässä sitten taas niinku paljon kertaeriä semmoisessa, jos voidaan määrittää joku normaalitaso? Totta, puhutaan joistain kymppitonnista. Joo, okei. No sitten tosta palveluliiketoiminnasta. Onks siinä teidän kustannustaso tai operatiivinen kustannustaso nyt niinku suurin piirtein tavoittelemalla tasolla? Ja tuleeks sieltä vai tuleeks sieltä vielä vipuvartaa, vai tuleeks sitten tulosparannus liikevaihdon kasvun kautta? Joo, nyt meillä on ollut pieni pulma palvelupuolen kannattavuuden kanssa, ja siihen on koko vuoden ajan haettu keinoja, miten sitä voitaisiin parantaa. Nyt katsotaan raportin yhteenvetotaulukkoa, niin muistaakseni kolmannen kvartaalin palvelubisneksen liiketulos jäi 12% viime vuodesta, että se alkoi lähestyä sitä. Viime vuonna oli myös Lappeenrannan palvelubisnes vähän matkassa, että yhdessä ne olisivat melkein samoin, mutta ei tyydyttävällä tasolla. Meillä on kulupuolella tehdyistä ratkaisuista osa realisoitunut, osa näkyy täysmääräisesti vasta Q4:llä. Mutta kulupuolelta se ei ratkea, että kyllä se ratkeaa tuottopuolelta, että meillä... Me tarvitaan se niinku käytännössä, ja meillä on niinku neljä tytäryhtiötä, jotka tekee palvelubisnestä, ja näistä tällä hetkellä Infonia tekee tyydyttävää ja ihan hyvää tulosta, ja tää meidän OVV-ketju samoin, mutta sitten kahdella muulla rahastoilla ja Juholalla on sitten nimenomaan tää niinku top line eli liikevaihdon kasvattamisen tarve, että tuloksen parantaminen tulee kokonaisuutena paljon enemmän liikevaihdon kasvattamisen kautta kuin kulusäästön kautta. Okei, kiitoksia! Olisiko sitten tuota lisää, lisää kysymyksiä? Joo, no mä oisin kysynyt tosta, että kun näette tota toimialan aktiviteettia, niin onks siellä viriämistä tai miten sitä kiinteistöalan aktiviteettia luonnehdit? No mistäköhän mä lähtisin, niin mä luulen, että tässä on toisaalta sillai, että inflaatio ja korkojen nousu, ne on mennyt jo markkinaan, ja ne kaikki toimijat on ottanut ne enemmän tai vähemmän vastaan. Nyt sitten se, mikä on ehkä uusi ilmiö nyt tänä syksynä, niin pankit on pikkasen kiristänyt kenties luottopolitiikkaansa. Se ei varmaan vielä näy täysmääräisesti. Sitten näitä myynnissä olevia kohteita, niin niiden määrä on paljon, paljon isompi kuin vuosi sitten. Niiden määrä on isompi kuin mitä se oli keväällä. Ja sitten ehkä on myös sillä tavoin, että sellainen neuvotteluhalukkuus on sitten keväästä tai alkuvuodesta kasvanut. Ja, ja, ja mutta niinku kuvaavaa on sekin, että mekin on alkuvuonna käyty niinku kymmeniä tämmösiä alustavia keskusteluja, mutta eihän me oo päästy maaliin vielä missään, että me ollaan jotenkin oltu sitten tosi, tosi niinku, niinku hienosti sanotaan selektiivisiä eli eli nuukia suomeksi. Ja, ja mutta sitten on myös niin, että että markkinatalous toimii sillai, että sitten aina tulee uusia toimijoita, jotka katsoo, että nyt, nyt on hyviä mahdollisuuksia. Ja mulla on vähän sellainen käsitys, että tähän markkinaan on myös niinku ilmaantumassa toimijoita, jotka eivät oo aikaisemmin olleet ja haluavat etsiä sitten tästä... käyttää niitä mahdollisuuksia, mitä nyt on, on tässä, että täs tota sikiämässä. Ja se, se, sekin mun niinku mun päässä jotenkin sitä kaks plus kaks -visiota puoltaa, että että nyt alkaa tulemaan tahoja, jotka haluu sitten investoida. Onks ne ulkomaisia? Ulkomaisia ja sitten kotimaisia pääomia, jotka myös sellaisia pääomia, jotka eivät ole aina toimineet kiinteistöalalla, vaan näkevät nyt mahdollisuuksia. Jotenkin näin se maailma toimii. Mä kysyn vielä siitä, kun viime kolme kuukautta sitten viime infossa oli siitä, että on tavoitteena yksi isompi yritys- tai portfoliokauppa. Sitten se on tavallaan kysymyksen yksi osa, että mikä tilanne siinä? Ja sitten toisaalta tää Lakea arvioitiin, että sitä ei kannata viedä eteenpäin, niin haluatko näistä kahdesta asiasta sanoa jotain? Joo, joo, tota, edelleenkin me ollaan, me ollaan niinku hyvin avoimia keskustelemaan, keskustelemaan niinku isommistakin järjestelyistä, semmosista järjestelyistä, mitkä tuottaa yhtiön osakkeenomistajalle lisäarvoa. Että kaikki sellaset kiinnostaa ja, ja sellaisia myös koko ajan niinku tutkataan. Ja sitten tähän Lakeaan viitaten, niin, niin tota, me nähtiin, nähtiin silloin ku siihen mentiin, me käytiin alustavia keskusteluja joskus alkuvuonna ja sitten kesällä tultiin siihen, että, että tehtiin se aiesopimus, niin me nähtiin siinä tiettyjä mahdollisuuksia. Mutta, mutta sitten siinä tuli tämmösiä niin kun perusedellytyksiä koskevia kynnyskysymyksiä, jotka liittyy vaikkapa rahoitusrakenteisiin ja, ja näihin niinku yleishyödyllisyysehtoihin. Ja niinku konkreettisesti sanoen ois pitänyt tehdä semmosia rakenteita, jotka ei sitten enää ois ollut niin kauhean, kauhean tehokkaita ja kiinnostavia. Että siinä niinkun on yks syy, minkä takii sitten niinku yhdessä Lakean johdon ja hallituksen kanssa todettiin, että meidän ei kannata nyt enempää tätä jatkaa, vaan he sitten etsii niinku omia uusia ratkaisujaan. Mutta sen tyyppisiä niin tää Lakea on sillai musta kuvaa sitä, että Lakealla on yli kolmensadan miljoonan tase ja siellä on muutama tuhat asuntoa, ja he on rakennuttaneet historiassa varmaan kaksitoista tuhatta asuntoa Suomeen. Niin kyllä me niinku tän tyyppisiä, kun viittasit niinku isompiin portfolio- tai yritysjärjestelyihin, tän tyyppisiä ollaan valmiita tässä hetkessä myös katsomaan yksittäin. Koittiko ois ollu ehkä liian iso? Ei, ei, ei olisi, ei olisi ollut. Tota, että se oli enemmänkin niinkuin, enemmänkin sitä, että tota... siitä ei saatu niinkuin me ei saatu siihen sääntelykehikkoon sitä rakennettua sillä tavoin, että se olisi niinkuin kaikkia osapuolia tyydyttänyt, mukaan lukien regulaattori ja mukaan lukien rahoittajat. Jos se olisi niinkuin saatu tehtyä, niin sitten olisi jäänyt enää ratkaistavaksi niinkuin sen liiketoiminnan kannattavuusaspektit ja kehittäminen. Mutta että me pysähdyttiin sitten jo tässä niinkuin kehikkorakenteessa. Mä oisin vielä tosta tän hetken yrityskauppatilanteesta, että onko nyt odotettavissa sitten loppuvuonna? Ja sitten toinen kysymys näistä omien osakkeiden ostoista. Haluatko sä sitä avata, että mikä siinä on taustalla? Joo, nyt ollaan marraskuun puolivälissä jo ja jouluun on reilu kuukaus, että kyllä me tarvittaessa vikkelästi toimitaan, mutta joulunaika on vähän aikaa. Mutta sitten tämä omien osakkeiden osto on ehkä helpompi, ja me on historiassa tehty aika paljon sitä viime vuosikymmenellä, että on ostettu omia osakkeita ja nähdään se yksinkertaisesti sellaisena pääomaoperaationa, että osakkeenomistajille voidaan luoda arvoa liiketoiminnan keinoin, mutta myös pääomamarkkinakeinoin. Ja silloin jos yksinkertaisesti katsotaan, että se on edullista, niin silloin niitä kannattaa ostaa. Ja tämänlainen katsanto me nyt on otettu ja aloitettu tänään. Nyt on tiedotettu tänään ja aloitetaan heti kun mahdollista jälleen uudestaan omien osakkeiden ostoja. Se on jonkin suuruusluokan kolmen kuukauden mittainen ohjelma, ja helmikuulla sitten tarkennetaan tilannetta uudestaan. Hyvä! Jos totta, jos ei ole muita, niin sitten me voidaan todeta, että kun Smantti sanoi, että hänen pitäisi viisitoista vaille lähteä, niin nyt on sillai toimittu, että kello kaksikymmentä vaille. Täällä ei ole, täällä ei ole muuta kuin testikysymys, ja siihen ei varmaan tarvitse vastata, että joo, mutta hei, tässä tapauksessa niin minä kiitän, kiitän kovasti paikallaolijoita ja niinkuin netin kautta seuraavia ja oikein hyvää joulunalusaikaa. Kiitoksia!