Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen ensimmäisen kvartaalin osavuosikatsaustilaisuuteen. Mun nimi on Jukka Pahta ja oon Koskisen toimitusjohtaja. Otsikko meillä tällä kertaa on Koskisen kannattavuus markkinatilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Levyteollisuudelta vahva tulos. Katsotaan vähän otsikon takana olevia yksityiskohtia. Agenda tälle esitykselle. Tällä kalvolla puhutaan vähän tosta meidän kasvustrategiasta, miten se etenee. Sen jälkeen taloudellinen ja toiminnallinen kehitys ensimmäisen kvartaalin aikana. Puhutaan raaka-ainehankinnasta, sen jälkeen vastuullisuudesta, joka on integroitu tähän meidän operatiiviseen toimintaan sekä kerrataan meidän tulosohjeistus ja lähiajan näkymät. Jos teille tulee kysymyksiä, niin voitte esittää niitä tuolta webcastin kysymystoiminnon kautta ja kysymyksiin vastataan sitten esityksen jälkeen. Muutama keskeinen nosto tähän ensimmäisen kvartaalin kehitykseen. Mehän mitataan meidän asiakaskannattavuutta asiakastyytyväisyyttä vuosittain ja voin ilokseni todeta, että edelleen viimeisimmät tyytyväisyysmittaukset näyttää, että me ollaan erittäin hyvällä tasolla tuossa meidän NPS-tunnusluvulla 64. Ollaan onnistuttu tän meidän strategian mukaisesti vastaamaan meidän asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin. Konsernin liikevaihto ja kannattavuus. Kuten tuossa äsken sanoin, oli markkinatilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Voidaan pitää kyllä tätä ensimmäistä kvartaalia onnistumisena meille. Meidän oikaistu käyttökate oli EUR 12.6 million, joka on 17.3% liikevaihdosta. Se mitä me ollaan sanottu tässä aikaisemminkin näissä meidän tilaisuuksissa on se, että meillä on two erityyppistä liiketoimintasegmenttiä ja ne ovat vastasyklisiä. Nyt se näkyy selkeästi tässä meidän toteutuneissa tuloksissa ja luvuissa. Levyteollisuuden parantanut kannattavuus kompensoi hyvin sahateollisuuden heikentynyttä tulosta, joka sahateollisuus itsessänsäkin kyllä pärjäsi markkinaolosuhteisiin nähden hyvin. Tilikauden 2022 osinko maksettiin eilen ulos ja se maksettiin sen alustavan hallituksen esityksen mukaisesti, joka jo silloin meidän listautumisprosessin yhteydessä sanottiin, eli maksettiin noin EUR 10 million osinkoja, joka on tuollainen EUR 0.43 per osake. Tosiaan maksut on lähteneet eilen. Muutama sananen tuosta meidän kasvustrategiasta. Eli mehän listautumisen yhteydessä annettiin kunnianhimoinen kasvutavoite, joka on tästä eteenpäin noin EUR 300 million liikevaihdosta EUR 500 million vuoteen 2027 mennessä. Kannattavuus. Sanottiin, että haluamme ylläpitää oikaistua käyttökatemarginaalia, joka on keskimäärin 15% yli syklin. Halutaan säilyttää vahva tase ja tämän lisäksi halutaan myöskin pitää houkutteleva osinkopolitiikka voimassa ja maksaa houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta. Ja tota tää luonnollisesti tavoiteasetantana on vaativa ja tota toimenpiteitä vaaditaan, että sinne mennään. Puhutaan niistä toimenpiteistä kohta hieman lisää. Tossa vielä referenssiks viime vuoden lukuja eli lähtötasoa mistä ollaan tälle matkalle lähtemässä. Ja tota tietysti viime vuoden käyttökate kaikkien aikojen paras, niin antaa hyvän pohjan ponnistaa sitten tän kasvutavoitteen saavuttamiseksi. Omavaraisuusaste vuoden lopussa 52.7%. Eli tase on kyllä hyvässä kunnossa, oli jo tuolloin. Kuva on aikaisemmin esitetty, mutta käydään läpi nämä keskeisimmät osa-alueet eli aloitetaan täältä vasemmalta. Kasvua tietysti hyvin konkreettinen toimenpide, joka meillä on tällä hetkellä käynnissä on tää meidän uusi puunjalostusyksikkö tuonne Järvelään. Tää tarkoittaa tuotantokapasiteetin ja tuottavuuden kasvua merkittävästi vuoden 2024 alusta alkaen. Muutama sananen kohta lisää yksityiskohtaisemmin tän projektin tilanteesta. Otsikon tehostamistoimenpiteet alla meillä on sitten mainittu uuden puunjalostusyksikön vaihe 2. Eli tää investointihan on siinä mielessä erittäin kiinnostava, että me investoidaan sillä tavalla, että me jätetään sinne potentiaalia seuraaville kasvutoimenpiteille ja kasvuähioille ja pystytään selkeästi leveroimaan sitä alkuinvestointia, joka nyt tehdään myös jatkossa se tulevien vuosien aikana. Erittäin mielenkiintoinen potentiaali siinä. Tän lisäksi muita pienempiä investointeja ja siitä hyvä esimerkki on tää levyteollisuudessa parhaillaan tänä kesänä ja sitten syksyllä käyntiin lähtevä uusi karaton sorvi, joka lisää merkittävästi meidän materiaalitehokkuutta. Meidän saadaan arvokkaasta raaka-aineesta enemmän irti. Systemaattinen tuotekehitys. Me ollaan puhuttu tästä Zero-levystä. Se on lanseerattu viime vuonna ja erittäin paljon kiinnostusta ollut tähän levyyn. Justiinsa tässä oli isot messut tuolla Keski-Euroopassa ja siellä saatiin paljon hyvää julkisuutta ja kysyntä on kova ja tarkoitus on tän levyn kanssa lähteä sitten kaupalliseen tuotantoon toisella vuosipuoliskolla. Sen lisäksi meillä on tää SENSi- tai Sensai-levy, joka me ollaan kehittelemässä. Se on enemmän tämmönen alkuvaiheen kehitys, mutta puhutaan siitä pikkuisen enemmän tuossa myöhemmin. Viimeisenä tietysti tämä kysymys siitä, että jos me pyritään noin EUR 200 million kasvutavoitteeseen, niin kuin ollaan sanottu, niin se vaatii sekä orgaanista että epäorgaanista kasvua. Luonnollisesti nämä äsken ensin esitetyt aihiot ovat näitä orgaanisia. Muun muassa nämä ovat niitä orgaanisia kasvuaiheita, mutta epäorgaanisella puolella meillä tietysti sitten riittää strategian täsmentämistä ja tota toimenpiteiden aloittamista sitten myöskin sen epäorgaanisen kasvun löytämiseksi ja toteuttamiseksi. Vahva tase tukee kasvua ja tota tässä näkyy näitä meidän taseen tunnuslukuja. Nettovelka negatiivinen edelleen 1. kvartaalin lopussa EUR 12 million pakkasen puolella. Omavaraisuusaste vahvistui tämän hyvän 1. kvartaalin tuloksen myötä ja on nyt 55.4% ja velkaantuneisuus tietysti kun on nettovelka on negatiivinen, niin myöskin kerroin suhteessa käyttökatteeseen on negatiivinen 0.9. Kaiken kaikkiaan meillä on kapasiteettia katsoa eteenpäin ja tehdä meidän kasvuun liittyviä toimenpiteitä ja investointeja. Sitten 1. kvartaalin taloudellinen kehitys ja toiminnallinen kehitys, katsotaan sitä yksityiskohtaisemmin. Tuossa kertauksena vielä nämä meidän ylätason luvut, konserniluvut. Liikevaihto EUR 73.2 million ensimmäisellä neljänneksellä, kun viime vuonna se oli EUR 78.8 million eli tultiin alaspäin noin 7%. Tässä suhdanteessa ja ne odotukset, jotka meillä oli, tää heijastelee kyllä hyvin sitä, mitä me oltiin myöskin odotettu. Oikaistu käyttökate EUR 12.6 million, joka tuli ton over 20% alaspäin. Tietysti absoluuttisena lukuna EUR 12.6 million on hyvä luku meille. Se, että meillä on vahva kvartaali ja koko vahva vuosi viime vuosi täällä taustalla vertailukausina, kyllä se tulee heijastumaan ihan sen meidän annetun ohjeistuksenkin mukaisesti, koko vuoden aikana tulee olemaan tilanne sellainen, että meidän vertailuluvut siellä taustalla on erittäin vahvat. Tämä käyttökätteen ja liikevaihdon suhde tarkoittaa sitä, että tosiaan oikaistu käyttökateprosentti on 17.3, ja niin kuin sanoin tuossa aikaisemmin, sitä voidaan kyllä pitää erittäin hyvänä suorituksena ja vahvana suorituksena. Tuossa yksityiskohtaisemmin vielä näitä kvartaalilukuja ja vertailuja. Me sen verran ehkä tuohon oikaistu käyttökate -termiin eli me käytetään sitä näissä meidän raportoinnissa tämän vuoden aikana. Meillähän tässä kvartaalissa ei paljoakaan näitä oikaisuja siellä ollut, mutta viime vuosi oli meille hyvin poikkeuksellinen. Meillä oli erilaisia restrukturointeja plus sitten isoja projekteja, jotka heijastuu epätyypillisenä kustannus- tai tuottoelementteinä meidän tuloslaskelmassa ja sitä varten me tullaan raportoimaan oikaistua käyttökatetta ainakin tämä vuosi niin, että vertailukelpoisuus viime vuoteen säilyy ja on läpinäkyvyyttä siihen normaaliin operatiiviseen tulokseen. Laimentamaton osakekohtainen tulos EUR 0.38 osakkeelta ensimmäisen kvartaalin aikana. Investointeja tehtiin EUR 8.5 million. Oma pääoma per osake on yli EUR 6, EUR 6.3, ja sijoitetun pääoman tuotto ensimmäisellä kvartaalilla 32.1%. Käyttöpääomaa kauden lopussa toi vajaa EUR 47 million ja liiketoiminnan nettorahavirta käyttöpääoman muutoksesta johtuen niin oli negatiivinen, joka on hyvinkin tyypillinen meidän toimialalla tässä talvisesongin aikana. Omavaraisuusaste niin kuin sanoin, vahva 55.4% ja nettovelkaantumisaste 8.3% eli erittäin hyvässä asennossa. Hyvä tulos ja tota hyvässä asennossa tase mielessä. Mistä nää luvut sitten tulee? Sahateollisuuden osalta liikevaihto laski niin kuin me oltiin sanottu jo aikaisemmin ja kannattavuus heikkeni sahatavaran markkinahintojen mukana. Ja tota tässä pääosa tietysti tästä liikevaihdon laskusta ja kannattavuuden alenemisesta tulee sieltä hinnoista, mutta on myös hyvä huomioida se, että vielä viime vuoden alussa aina tuonne heinäkuuhun saakka, niin meillä oli tällainen Kissakosken sahayksikkö, jossa oli tuotantoa ja nää tuotantovolyymit luonnollisesti puuttuu nyt sitten tänä vuonna, kun me ei sitä Kissakosken sahan vuokrasopimusta sitten enää jatkettu heinäkuun jälkeen. Käyttökateen lasku tosiaan pääasiassa myyntihintojen laskusta johtuvaa ja tota tietysti tää puuraaka-aineen korkea hinta vaikuttaa kannattavuuteen selkeästi. Ja tota noin niin puhutaan tuosta puumarkkinatilanteesta vähän myöhemmin lisää. Bioenergiamarkkinoilla on voimakas kysyntä ja se jatkuu. Täähän on tietysti liittyy siihen, että Venäjältä ei enää puuta tuoda, kuituja eikä bioenergiajakeita. Se näkyy sitten tietysti siinä, että se kysyntäpaine ja hintapaine näkyy täällä kotimarkkinoilla. Tuo sahateollisuussegmentin käyttökate 4.9% tällaisessa markkinatilanteessa, uskoisin, että me voidaan siitä olla yhtiönä ylpeä ja uskon, että me vertaudutaan verrokkeihin nähden hyvinkin positiivisesti tän luvun näkökulmasta. Tästä meidän uudesta puunjalostusyksiköstä kaikki menee suunnitelmien mukaan. Meillä tän yksikön ylösajo alkaa heinäkuun alussa tänä vuonna ja ollaan aikataulussa ja budjetissa. Tätä tietysti tällaisen ison laitoksen käyttöönotto, Kurvi se vie oman aikansa ennen kuin päästään sinne täysiin tehokkuuksiin. Niin kuin me ollaan sanottu, niin toisen vuosipuoliskon aikana tämä tapahtuu tämä ylösajo niin että vuoden 2024 alussa meillä on sitten valmiudet tehdä täydellä teholla tuotantoa. Mehän tehdään tämä ylösajo rinnakkain sillä tavalla, että meidän nykyinen sahayksikkö ajaa rinnalla, jolloin meillä on niin kuin mahdollisuus ensinnäkin me vältytään tietysti kassavirtanäkökulmasta dippi me pystytään tuottamaan ja myymään asiakkaille tuotteita koko tämän ylösajon ajan. Sitten kun uusi saha pääsee riittäville tasoille, niin vanhan sahan tuotantoa aletaan sitten ajamaan suuremmissa määrin alaspäin. Sinänsä hyvä mahdollisuus ajaa tätä ylös sillä tavalla, että suurempia liiketoiminnallisia riskejä ei siihen liity. Me ollaan puhuttu tuosta käyttökatteen parannuksesta EUR 8 million vuositasolla. Tämä on merkittävä parannus meidän sahateollisuuden kilpailukykyyn ja tuloksentekokykyyn. Käytännössä katsoen just miettii, että tällä hetkellä me tehtiin ensimmäisessä kvartaalissa se EUR 1.6 million käyttökatetta, vajaa 5%. Jos miettii, että me saadaan sitten tavallaan on tällä ikään kuin jatkuvasti sinne tämmöinen käyttökatteen parannuspatja siihen päälle, niin kyllähän se tekee meistä erittäin hyvän ja kilpailukykyisen toimijan tällä alalla. Tämä EUR 8 million tulee useista eri lähteistä. Me tietysti nostetaan myyntivolyymeja, jolloin sieltä myynnin kautta syntyy sitten lisämyyntivolyymeista käyttökatetta. Tuotannon volyymin kautta tulee lisää sivutuotteita, joita me myydään. Me tiedetään, että uusi moderni sahateknologia jo pelkästään sen sahauksen tuotos, se laatusaanto mitä sieltä lankeaa sieltä prosessista niin on keskimääräistä parempia tuotteita ja se nostaa meidän kannattavuutta näiltä osin. Resurssisäästöjä tulee sekä tämän tuotannon prosessin tehokkuuden lisäämisen kautta että muun muassa tuotantoteknologian kehittymisen kautta. Esimerkiksi energiankäyttö per tuotettu kuutio tulee olemaan merkittävästi parempi kuin nykyisillä laitoksilla. Kunnossapito luonnollisesti uusi laitteisto. Me voidaan tehdä enemmän ennakoivaa kunnossapitoa, voidaan valita ne ajankohdat, kun ne tehdään. Myöskin tietysti kunnossapitoa on vähemmän kuin vanhoilla laitteilla. Sitten hyvin merkittävä asia on tämä parempi raaka-aineen käyttösuhde. Saadaan siitä arvokkaasta suomalaisesta hienosta havutukista sitten enemmän lopputuotteita aikaan sinne pitkäaikaiseen hiilikiertoon. Tässä näkyy tää investointi, tää kokonaislaitos. Se on iso laitos. Tuosta ehkä mittakaavaa saa kiinni kun katsoo tuohon tuon kivijalan vieressä olevia valkoisia laatikoita niin ne on pakettiautoja. Se kivijalka on aika korkea toi on muistaakseni noin 12 metriä korkea tää itse rakennus ja iso laitos. Kaikki tosiaan tällä hetkellä siellä on kova työ ja touhu parhaillaan käynnissä. Ensimmäisiä koeajoja eri kohdissa ajellaan ja kaikki näyttää menevän tosiaan niin että päästään heinäkuun alussa sitten ihan tositoimiin sen ylösajon kanssa eli oon todella tyytyväinen siihen, miten meidän porukka on ja meidän urakoitsijat, jota tässä on ollut mukana, niin miten he ovat tätä asiaa edistäneet ja vieneet eteenpäin. Miksi me tehdään sitten tällaisia investointeja? Se on luonnollisesti se, että me toimitaan toimialalla, jossa on hyvinkin aurinkoinen tulevaisuus siinä mielessä, että me ollaan kasvavilla markkinoilla. Tietysti kaikki tietää, että tällä hetkellä näkymät on sumuisia ja ei välttämättä tiedetä mitä tässä ihan lähiaikoina tapahtuu, mutta kun katsotaan tällaisen epävarmuussyklin yli, niin lähtökohtaisesti puutuotteille on erittäin positiiviset markkinat maailmanlaajuisesti. Sekä uudisrakentaminen että korjausrakentaminen muun muassa Euroopassa on arvioitu kasvavan tuommoinen 1.5-2%. Ehkä olennaisempana sahateollisuuden näkökulmasta vielä on tämä globaalin sahatavaran kysynnän määrän kehittyminen ja arvio siitä. Toi oikeenpuolimmainen taulukko, jossa näkyy, että 2024 tasolla ollaan noin 350 miljoonaa kuution globaalin kysynnän tasolla ja tuon 10 tai 6 vuoden aikana niin se kasvaa tuonne 395 miljoonaan kuutioon eli kasvua on semmoinen lähes 50 miljoonaa kuutiota. Jos miettii, että Suomen kokonaistuotanto on 11-12 miljoonaa kuutiota, niin se on noin 4 kertaa koko Suomen tuotannon määrä, joka globaali markkina kasvaa ja Suomi on yks maailman suurimmista sahatavaran viejistä, jolloin tietysti niinkun se kasvu tuota noin niin antaa myös suomalaisille toimijoille erittäin potentiaalisen markkinan sitten kilpailukykyisillä tuotannolla ja raaka-aineilla niin kilpailla siellä markkinoilla ja sillä laadulla, jota me voidaan toimittaa. Kaiken kaikkiaan markkina on positiivinen ja myöskin tämä päästölainsäädäntö niin tulee sitä kääntämään siihen suuntaan, että se on meidän toimialan toimijoille positiivinen. Sitten hypätään levyteollisuuden puolelle. Asiakaskysyntä ja vahvistuneet keskihinnat on tukenut liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta kun verrataan ensimmäinen kvartaali 2022 ja nyt ensimmäinen kvartaali 2023, niin nähdään selkeästi, että tietysti ensimmäinen kvartaali 2022 niin meillä ei ollut vielä tätä Ukrainan tilannetta päällä ja tota Venäjän tuontirajoitteita ei ollut silloin, jolloin kun ne ovat astuneet voimaan, niin erityisesti koivuvanerin puolella niin Tarjonta on rajoittunut hyvin merkittävästi ja meille se on tarkoittanut sitä tietysti, että me ollaan tehty paljon meidän asiakkaiden kanssa töitä siitä, että me ollaan pystytty takaamaan meidän avainasiakkaille riittävää kapasiteettia, riittävää määrän tuotteita. Toisaalta se on sitten tietysti tarkoittanut sitä, että myöskin markkinahinnat tuotteissa on noussut. Ja kun niukkuutta siellä on ollu, niin tietysti myöskin jonkun verran ollaan tehty sitten tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuuden optimointia. Nää kaikki näkyy tässä levyteollisuuden hyvässä performanssissa. Toi Kore-liiketoiminta, joka meillä on siellä Puolassa, niin sehän liittyy hyvin pitkälti ajoneuvoteollisuuteen ja ajoneuvoteollisuus korona-aikana kärsi komponenttipulasta ja ei tullu ajoneuvoja ulos tuotantolinjoilta. Nyt jonkun verran tää on piristyny ja sieltä tulee niitä autoja ulos ja se tarkoittaa sitä, että meilläkin me nähdään, että se kysyntä on jonkun verran piristymään päin, mutta luonnollisesti aika lyhyttä tilauskantaa ja kokonaismarkkinaepävarmuudet kyllä heijastuu edelleen siinä Koren puolella. Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä performanssi levyteollisuudesta. Yhdeksän piste kahdeksan miljoonaa EUR käyttökatetta ja tää on 23.9% suhteellista käyttökatetta. Voidaan olla tähän kyllä tyytyväisiä ja menee hyvin pitkälti sen mukaan, mitä ollaan tässä myöskin itse ajateltu, että mihin suuntaan tän on kehityttävä. Tuotekehityksestä. Meidän tällainen SENSi Panel eli SENSi Levy niin on tämmönen aistiva älypuulevy ja tää sai erityismaininnan palkinnon Uusi Puu -kilpailussa innovaationa kuljetusten ilmastovaikutuksen ja kustannusten pienentämiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Tää on levy, johon on upotettu sensorointia sisälle ja se sensori siirtää sitten tietoa pilvipalvelun kautta alustalle, josta sitten logistiset toimijat pystyy sitä hyödyntämään. Tässähän on huima potentiaali esimerkiksi niin kun hyötykuormien maksimoinnin näkökulmasta. Logistiset toimijat näkee, että kuinka paljon heillä on kuormassa tilaa ja tota voivat optimoida sitten näitä kuljetuksia ja tota kaiken kaikkiaan sitä kautta sitten myöskin vaikuttaa siihen, että pystytään muun muassa liikenteeseen liittyviä päästöjä minimoimaan. Tää levy on vielä tuotekehitys- ja testikäyttövaiheessa tiettyjen valikoitujen kumppanien kanssa ja me jatketaan tietysti tätä ja muita vastaavantyyppisiä tuotteita, niiden kehittämistä. Meidän tavoitteena on löytää koko ajan enemmän sellaisia ratkaisuja, jotka pystyy tuomaan tuotteita markkinoille, jotka ratkasee tätä ilmastoon liittyvää haastetta ja myöskin sitoo sitten hiiltä pitkäaikasesti näihin meidän tuotteisiin. Tässä on toinen esimerkki. Eli meillähän niin kun levyteollisuuden tuotteet, niiden kysyntä tulee hyvin monista eri tuota noin niin osa-alueista ja sitä kautta tää rakentamisen heikko sykli niin ei suoraan näy niinkään varsinkaan tuolla koivuvanerin puolella. Lastulevyn puolella tietysti me rakentamiseen menee suurempi osuus kun koivuvanerin puolella, mut että mutta nää innovatiiviset levytuotteet erilaisissa logistiikan huonekalu- puusepänteollisuudessa ja myös sitten rakentamisessa, niin niistä me pystytään löytämään sitä tuota vastasyklisyyttä ja myöskin sitä katetta sitten joka näkyy näissä meidän luji luvuissa. Meillä on hyvin laaja asiakaspohja eri toimialoilla ja myöskin niin kuin maantieteellisesti hyvin jakaantunut tämä meidän markkina. Ajatuksena se, mitä ollaan sanottu jo aikaisemminkin, että pitkään hiiltä sitovia tuotteita, niin niitä me halutaan tehdä ja niihin me halutaan sitä suomalaista raaka-ainetta käyttää ja tuottaa niitä hiilinieluja, joita tämä ilmastohaaste vaatii. Raaka-ainehankinnasta muutama sananen. Sehän on luonnollista, että kun tämä meidän uusi puunjalostusyksikkö lähtee käyntiin heinäkuussa ja sen jälkeen sen ylösajovaiheen aikana ja sen jälkeen, niin meidän tuotantovolyymi kasvaa sellainen noin 1/3 nykyiseen nähden ja se tarkoittaa kokonaiskäyttöön noin 200,000 kuutiota enemmän puuta. Tämä on tietysti omalle puunhankinnalle tietyllä tavalla haaste, mutta myöskin mahdollisuus. Me pystytään aktiivisemmin ostamaan siellä ja pystytään myöskin sen ostamisen kautta lisäämään pääsyä tuohon meille hyvin tärkeään koivuraaka-aineeseen. Se, että me ruokitaan meidän kasvavaa sahauskapasiteettia, niin se myöskin tukee sitten meidän levyteollisuuden koivuntuotanto koivuraaka-aineen hankintaa. Tietysti sitten me saadaan näistä lisääntyvistä sivuvirroista oman tuotannon ja kuiduttoman teollisuuden raaka-aineeksi ja energiakäyttöön lisäjakeita. Meille koivutukin hankinta on sujunut suunnitellusti tänä vuonna ja meidän raaka-ainevarastot on tavoitteenmukaisella tasolla siitäkin huolimatta, että se Venäjän tuonti Venäjän raja on menny kiinni. Mehän sieltä muutamia kymmeniätuhansia tuotiin vuosittain koivuraaka-ainetta. Puumarkkinanäkymistä yleisesti. Puuraaka-ainenäkymät lähikuukausille on säilyny vakaana. Puuraaka-ainevarastot ovat pysyneet tavoitteenmukaisella tasolla meillä alkuvuonna 2023 ja raaka-aineen hinnat ovat edelleen korkealla tasolla. Tää on sellanen asia tietysti, mitä itse paljon mietin, että kuinka kun katsoo tätä sahateollisuuden tän hetken tilannetta, sitä sykliä missä me mennään, sitä kannattavuutta, joka keskimäärin tällä alalla on, herää kyllä kysymys, että kuinka kauan sahatavaran raaka-aineena käytettyjen tukkipuiden keskihinta voi olla sillä tasolla, missä se nyt on. Jollain tavalla uskoisin, että tähän tulee vääjäämättä tässä lähiaikoina myöskin sitten muutoksia tähän tilanteeseen. Kuitupuun ja metsähakkeen kysyntä on edelleen vahvaa ja jatkuu voimakkaana, sitten puunkorjuu ja kuljetuskustannukset tulevat pysymään korkeina kustannusinflaation seurauksena. Kustannuspainetta tuolla puolella on ja meidän tehtävä on toimia tässä haasteellisessa ympäristössä ja löytää se kannattavuus sieltä. Se vaatii kyllä jatkuvaa työtä kaikilta. Muutama sana vastuullisuudesta. Aikaisemminkin olen sanonut, että meidän toimiala on siinä mielessä kyllä erittäin positiivinen, että meillä on vastauksia. Me vastuullisesti toimitaan, niin meillä on vastauksia näihin vastuullisuushaasteisiin. Tämä vastuullisuus on hyvin suoraan integroitu meidän operatiiviseen toimintaan. Sehän lähtee ihan siitä, että metsät on se meidän niinkun perusta ja se ympäristö, josta kaikki tää meidän liiketoiminta lähtee ja on lähtenyt viimeisen 100 vuotta. Me tunnetaan se ympäristö. Me tunnetaan metsänomistajat. Me tunnetaan ne vaatimukset, joita sinne asetetaan, että me pystytään vastuullisesti toimimaan siellä metsissä ja metsänomistajien kanssa. Metsänhoitokäytännöt tietysti kehittyy jatkuvasti. Me seurataan niitä ja me omassa toiminnassamme kyllä noudatamme parhaita käytäntöjä ja myöskin luonnon monimuotoisuuden tukemiseen liittyviä toimenpiteitä otetaan käyttöön ja tota viedään sinne toimintaan parhaamme mukaan. Kaiken kaikkiaan tämä arvoketju meille on hyvinkin synergistinen. Me ollaan näitten kestävien materiaalivirtojen ympärillä ja myöskin arvoketjun synergisyys tulee sen tehokkuuden kautta, eli se on hyvin arvokas raaka-aine tämä suomalainen puu, niin me pyritään käyttämään hyvin puuviisaasti se raaka-aine ihan viimeiseen puruun saakka ja sitä kautta löytämään se arvo sille. Paras mahdollinen arvo sille raaka-aineelle. Korkealaatuiset pitkäaikaiset puutuotteet. Siitä jo puhuinkin. Sitten ihan äärettömän tärkeä meille tämä viimeinen mielekäs ja merkityksellinen työ. Hyvä johtamiskulttuuri ja turvallinen työympäristö. Nämä on asioita, joihin me panostetaan merkittävästi ja tehdään paljon yhteistyötä meidän henkilöstön edustajien kanssa. Meille on erittäin tärkeää, että meillä on viihtyvä, motivoitunut porukka, joka saa tehdä työtä turvallisessa työympäristössä. Vastuullisuuskäytännöt läpi toimitusketjun on tietysti nykypäivää ja sitä me myös vaaditaan omilta alihankkijoilta ja sitä me sitten tarjotaan myös omille asiakkaillemme. Nostoja vastuullisuudesta muutama tähän loppuun. Eli me ollaan nyt selvitetty nää Scope 1 ja 2 laskennan mukaiset päästöt vuodelta 2022 ja tämä luku 20,022 ekvivalenttitonnia hiilidioksidia, niin se nyt ei hirveästi kerro, mutta niin kun absoluuttisena lukuna. Ehkä se viesti siinä on se, että lukuna se ei ole kovinkaan suuri. Sitten toinen vielä tärkeämpi on se, että me tiedetään tällä hetkellä mikä se luku on. Eli meillä on nyt isketty tolppa maahan, joka on tämä tolppa ja me tiedetään, että toimenpiteillä me lähdetään tuota lukua siitä edelleen pienentämään ja pystytään sitten myöskin raportoimaan niiden toimenpiteiden vaikuttavuutta, kun lähtökohta on meille selkeä. Toinen luku hiilikädenjälki, niin tämä on mielenkiintoinen luku. Käytännössä katsoen me lasketaan meidän hiilijalanjälki eli kuinka paljon hiiltä vapautuu meidän tuotteiden tuottamisesta aina sieltä metsästä siihen saakka, kun valmis tuote on tehtaan portilla lähetettävänä asiakkaalle ja verrataan sitä siihen, kuinka paljon hiiltä sitoutuu näihin tuotteisiin, niin meillä sitoutuu vuosittain noin 400,000 tonnia hiiltä näihin meidän tekemiin tuotteisiin ja se tarkoittaa sitä, että sitoutunut hiili, joka on tämä hiilikädenjälki, niin se on lähes kolme kertaa niin suuri kuin meidän hiilijalanjälki. Tästä näkökulmasta me niinkun meidän toimiala yleisestikin niin on hyvinkin positiivinen tästä hiilen sidonnan ja hiilinielujen näkökulmasta. Me tehdään ja käytetään uusiutuvaa polttoainetta meidän energiankulutuksesta ja 85% kokonaisenergiankulutuksesta perustuu uusiutuviin polttoaineisiin ja tuolla prosesseissa käytettävästä lämmöstä 96%-97% tulee biopohjaisista uusiutuvista polttoaineista. Tämä on myöskin iso luku. Me ollaan siitä tietysti ylpeitä, mutta me myös nähdään siinä potentiaalia parantaa ja viedä tätä vielä lähemmäs sitä täyttä 100%. Sinne nyt tuskin ihan täyteen 100 päästään, mutta toi antaa meille hyvän lähtökohdan ainakin pyrkiä sinne. Sertifioidun raakapuun osuus meillä on 81%. Tietysti kysymys kuuluu, että miksi se ei ole 100%. Se liittyy siihen, että kaikki metsänomistajat eivät välttämättä ole vielä syystä tai toisesta sertifioineet niitä omia metsiänsä ja me tarjotaan aktiivisesti metsänomistajille mahdollisuuksia liittyä näihin ryhmäsertifiointeihin hyvin edullisesti ja sitä kautta pyritään aktiivisesti nostamaan sitä meidän hankinta-alueella olevaa sertifioidun raakapuun siis metsän osuutta, josta me sitten voidaan tätä ostaa tätä sertifioitua puuta. Hyvä huomioida, että meidän oma puunhankinta on 100% sertifioitu. Käytännössä katsoen, vaikka me ostettaisiin jostain metsästä puuraaka-ainetta, joka metsä itsessänsä ei ole sertifioitu, niin me ostetaan se ja korjataan se täysin sertifikaattien toimintatapojen ja määräysten puitteissa, jolloin pidetään huolta siitä, että meidän toiminta on täysin sertifioitujen toimintamallien mukaista. Viimeisenä liittyy siihen henkilöstöön kokonaisarvosana meidän työyhteisökyselyssä. Me mitataan tätä joka vuosi ja viime vuoden mittarissa niin saatiin asteikolla 1-5 niin 3.85, joka on kaikkien aikojen paras luku. Se on noussut tässä, pysyi hyvällä tasolla jopa koronavuosina, mutta siitä eteenpäin edelleen noussut ja tästä me ollaan erittäin ylpeitä. Tota tällä luvulla niin me pystytään varmistamaan, että meidän porukka, tai kun me pidetään tätä lukua korkealla, niin se heijastelee sitä, että meidän porukka viihtyy töissä ja arvostaa meitä työnantajana ja on sitä kautta sitten tietysti myöskin motivoitunut. Tähän loppuun kertauksena meidän tulosohjeistus ja lähiajan näkymät. Kuten me tuossa raportoitiin, niin me pidetään meidän tulosohjeistus tälle vuodelle ennallaan eli Koskisen vuoden 2023 liikevaihdon ei odoteta ylittävän vuoden 2022 tasoa ja oikaistun käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 12%-14%. Mikä täällä on taustalla on se, joka jo näkyi tässä 1Q:lla eli sahateollisuussegmentin kannattavuuden odotetaan laskevan vuoden 2022 tasoon verrattuna, kun taas levyteollisuuden segmentin kannattavuuden odotetaan säilyvän tai paranevan vuoden 2022 tasoon verrattuna. Tällä ohjeistuksella mennään ja tietysti erittäin vahvaa ennätyksellistä vuotta kohden raportoidaan, jolloin tietysti raportit tulevat osoittamaan, että kvartaaleittain ollaan takamatkalla, mutta tärkeetä on päästä tämän ohjeistuksen mukaiseen tai sitä parempaan suoritukseen. Kiitoksia tässä vaiheessa ja sitten otetaan kysymyksiä. Karri, jos meidän Talousjohtaja Karri Louko tulee tähän myöskin, niin jos tulee sellaisia kysymyksiä mihin Karrilta löytyy paremmat vastaukset, niin sitten Karri saa puheenvuoron. Kiitos Jukka ja huomenta kaikille! Aloitetaan noista hakkuumääristä, eli keskustelu niihin liittyen käy vilkkaana, niin miten mahdolliset lisääntyvät rajoitukset näissä hakkuumäärissä vaikuttavat Koskiseen? Sehän on aika monipolvinen keskustelu tällä hetkellä käynnissä, josta on vaikee vielä täs vaiheessa ottaa kiinni, että mitä sieltä sitten itse asiassa on tulossa. Se, miten itse sitä, miten itse näen sen ja miten me puhutaan myöskin talon sisällä on se, et se ymmärrys on se, että ne kohdistuu erityisesti sieltä poliittisen keskustelun kautta ne tällä hetkellä kohdistuu ne mahdolliset rajoitukset erityisesti valtio-omisteisiin metsiin. Niin kuin mä tuossa äsken sanoin, puhuin tuosta puun hankinnasta, niin me hankitaan meidän puut lähtökohtasesti yksityisiltä metsänomistajilta. Yli 80% meidän raaka-ainehankinnasta tulee yksityisiltä metsänomistajilta ja sitä kautta niinku se ehkä se suurin uhka ei välttämättä juuri tähän niinku tästä näkökulmasta niin tähän populaatioon iske, vaan se on enemmän nää valtionmetsät ja näitä metsiä on enemmän tuolla pohjoisessa. Mä uskoisin, että se paine on ehkä sit kuitenkin siellä. Tota se tietysti, että jos sieltä tulee isoja rajoitteita näihin metsiin, niin miten se sitten systemaattisesti tavallaan puunhankintamarkkinaa kokonaisuutena vaikuttaisi, niin sitä on vaikea arvioida. Sitten kysytään puulevyistä. Voiko puulevyn keskihintojen voimakas nousu vaikuttaa kysyntään ja onko se riski? No kaikki markkinat toimii niin, että ne on kysyntä ja tarjonta ja sitten siihen muodostuu tasapainohinta. Ja luonnollisesti jos sitten yrittää sen reilusti yli sen tasapainohinnan niin kun toimia sillä markkinoilla, niin kyllähän se jossain vaiheessa sitten alkaa siihen kysyntään vaikuttaa. Eli kyllä se on niinku se tavallaan se myymisen taito ja se markkinan tuntemus ja asiakkaiden tuntemus, että ymmärtää sen, että minkälaista arvoa me pystytään asiakkaalle tarjoamaan ja toisaalta sitten mitä se asiakas on valmis siitä arvosta maksamaan. Kun se tasapaino löytyy, niin se on tämmönen klassinen win win situation sitten, että asiakas on valmis maksamaan ja me ollaan sitten tietysti mielellään myydään näin. Mutta tottakai jos liikaa nousee hinnat, niin silloin tavallaan markkinakin saattaa reagoida siihen. Investointien tulosvaikutuksiin seuraavana, eli voitteko vielä valoittaa lyhyen ajan mahdollisia tulosvaikutuksia investoinneista? Onko toisen vuosipuoliskon aikana varauduttava kiinteiden kustannusten nousuun, joita uuden linjan käyntiin oton alkuvaiheessa ei pystytä hetkellisesti kompensoimaan? Erittäin hyvä kysymys. Nythän on semmonen tilanne, että me rakennetaan tavallaan nykyisen niinku vuodelta 1993 olevan sahalaitoksen tilalle uusi sahalaitos ja me siirretään tavallaan se tuotannollinen toiminta lähemmäs sinne, missä meidän koko tän sahateollisuuden loppuprosessointi on. Me saadaan siitä isoja synergioita operatiivisesti, kun me saadaan se samaan fyysiseen lokaatioon tää tuotantolaitos. Tämä muutos itsessään ei vaikuta kiinteiden kustannusten määrään sinänsä. Jos mietitään niinku organisatorisia kiinteitä kustannuksia, niin mä en näe, että sieltä hirveästi näitä nousee. Tietysti sitten kun linja tulee tuotantoon, niin poistojahan sieltä rupee sitten tulemaan kun otetaan linja käyttöön, niin sitten rupee poistot juoksemaan. Siellä se tulee kyllä näkymään, mut kiinteiden kulujen puolella suoraan mä en näe mitään suurta vaikutusta. Millaista käyttöpääoman kehitystä voi ennakoida vuoden varrella ensimmäisen neljänneksen pääoman sitoutumisen jälkeen? No mä voin siitä saman saa tietysti. Tossa meillähän on aika syklinen ja vakiintunut tää miten tää pää käyttöpääoma käyttäytyy. Jos kattoo nyt niinkun vertailulukuja, niin me oltiin vähän alle käyttöpääoman sitoutumisen nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tietysti yleensä tuo muutos tosta vuoden lopusta on aina dramaattinen ja nyt sitä ehkä vähän korosti vielä sitten ostovelkojen raju pienentyminen tässä vuodenvaihteen tilanteessa, lähinnä johtuen tietysti vuodenvaihteessa oli puukauppa vilkasta, ehkä hinnat oli vähän ylhäällä ja sitten meillä oli muutamia projekteja, joiden laskuja oli tuossa vuodenvaihteessa. Siitä johtui ehkä tää dramaattinen niinkun lisääntyminen. Muuten ei varmaan merkittävää vaikutusta tule olemaan sitten loppuvuodesta. Vähän jos mä jatkan vielä tohon, kyllä mä näkisin sen tavallaan samalla tavalla, että se normaali syklisyys, joka meillä on, sittenhän meillä tapahtuu niinku meidän toimialallakin, että varastoja, varsinkin raaka-ainevarastoja ajetaan alas kesäseisakkia kohden. Sieltä seisakin takia sieltä alkaa jonkun verran noita myyntisaamisia tavallaan kotiutumaan. Myyntisaamiset pienenee kun mennään taas syksyyn kauppa aktivoituu, raaka-ainevarastoja tulee sisään ja myyntisaamiset lähtee ylös. Sen tyyppinen syklisyys on meillä liiketoiminnassa lähes tai on vuosittain. Jos miettii sitä meidän volyymin nousua, mehän ajetaan tää sillä tavalla tää uusi yksikkö sahateollisuuden yksikkö ylös, että me vähennetään, nythän me ajetaan 3 vuorossa arkipäivisin sitä nykyistä sahaa, me vähennetään sieltä 1 vuoro. Me jatketaan ajamista 2 vuorolla me otetaan ensin 1 ja myöhemmin 2 vuoroa käyttöön siellä uudella sahalla. Käytännössä katsoen tää transitio itsessänsä vie useampia kuukausia ja sitä kautta niinku sinne materiaalivirtoihin, varastoihin ja tällaisiin, niin mä en usko, että sillä on hirveän suuri vaikutus. Tässä on myöskin semmonen positiivinen vaikutus, että nyt kun meillä on ollut se sahayksikkö tontilla A ja sitten se loppupää siellä tontilla B, niin meillä on ollut siinä välivarasto aina välissä, jota tietysti nyt kun se on täysin integroitu, niin se välivarasto putoaa siitä pois, joka sitten on omiaan myöskin kompensoimaan ja pienentämään sitä käyttöpääoman tarvetta. Zero levystä kysymys eli sen kaupallinen tuotanto syksyllä alkaa. Vaatiiko investointia vai onko aikomuksena laajentaa valikoimaa nykykapasiteetilla? Hyvä kysymys. Se tällä hetkellähän se meillä on, meillä on 2 tuotantolinjaa meidän lastulevyteollisuudessa ja me ollaan testattu ja koeajettu sitä tuotetta näillä linjoilla. Ajatus on se, että se on täydentävä tuote siihen meidän nykyisiin tuotepaletteihin niillä linjoilla. Kyllä me niinkun osana tätä meidän orgaanista kasvua niin selvitetään myöskin sitä, että mikä kuinka vahva kasvupotentiaali siinä on ja mitä jos ja toivottavasti kun se kasvupotentiaali siellä on, niin minkä tyyppisillä toimenpiteillä me voidaan sitten lähteä myöskin kapasiteettinäkökulmasta sitten sitä meidän kyvykkyyttä nostamaan, että alussa tavallaan korvaa varmaan olemassa olevaa ja sitten tulee siinä kasvupolkuna tulee sitten kapasiteettiin liittyviä päätöksiä. No miltä sahatavaran toimitusmäärät näyttävät? Pohjoismaiset sahat ovat indikoineet pientä sesonki luonteista parantumista toisella neljänneksellä verrattuna alkuvuoteen. Onko teillä vastaavaa odotettavissa? Kyllä mä sanoisin näin, että se me mennään aikalailla sen mukaan, mitä me perinteisestikin ollaan sanottu, että meille se, että me tuotetaan ja saadaan tavarat myytyy siellä meidän niinku myyntiverkoston kautta, niin se on meille hyvin tärkeetä. Niinku tuossa kommentoitiinkin, niin meidän tavallaan meidän varastotasot on pysynyt, ne on pysynyt hyvällä mallilla, vaikka me ollaan tuotettu ihan normaalisti, ja se on se meidän toiminnan avain tässä näin, että me löydetään ratkaisuja ja löydetään asiakkuuksia niille tuotteille. Itse se volyymi, niin tota markkinat on tietysti haasteelliset, mutta mä uskon, että se volyymi tulee niinkun olemaan sellainen, että me pystytään normaalisti toimimaan ja tota myymään se mitä me tuotetaan. Kyl se on enemmän nyt tietysti sitten kysymys siitä, että miten se hinta kehittyy tästä eteenpäin. Tota se markkinanäkymä on niinkun sumuinen ja sitä on vaikea indikoida. Mennään levyteollisuuteen eli ensimmäisellä neljänneksellä levyteollisuudessa volyymi laski ja hinnat nousivat selvästi. Miten kestävänä näette levyteollisuuden dynamiikan lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä? No se on tosi hyvä kysymys. Tietysti tällä hetkellä tää liittyy nyt siihen, mistä me puhuttiin myöskin siinä listautumisvaiheessa, että meidän päämarkkina-alue on Keski-Eurooppa tai Eurooppa ylipäätänsä, ja siellä tää koivuvanerin käyttö on ollut noin 2.5 million kuutiota vuosittain ja tästä 1.5 million eli 60% on tullut Venäjältä. Nyt tää tarjonta on pois, jolloin se aukko on iso joka siellä on ja se ei niinku hetkessä sieltä niinku käänny. Tota sitä kautta tietysti kysyntää tavallaan syklistäkin riippumatta, vaikka nyt me nähdään, että yleinen tilanne ei ole mikään kaikkein vahvin, niin silti siellä on hyvä kysyntä ja keskihinta on korkealla. Kyllä lähtökohtaisesti mä näkisin niin, että tämmönen tietyntyyppinen tarjoomavaje kestää siellä jonkun aikaa. Onhan se tietysti ymmärrettävää, että 60% aukko tarjoomaan niin tarkoittaa sitä, että kaikille asiakkaille yksinkertaisesti vaan sitä raaka-ainetta, mitä he ovat aikaisemmin käyttäneet omissa prosesseissaan, ei riitä, jolloin siellä varmasti asiakkaat tekee paljon töitä sen eteen, että löytävät sitten myös vaihtoehtoisia ratkaisuja, jolloin se jonkun verran tulee tietysti sitä epäbalanssia niin tulee vaikuttamaan sen epäbalanssin pienenemiseen. Kyl mä uskoisin niin, että tota vahva kysyntä ja sitä kautta myöskin toi hinnoittelu niin tulee jatkumaan jonkun aikaa. Kysytään päästöoikeuksista, eli paljonko Koskisella on ylimääräisiä päästöoikeuksia ja millainen strategia teillä on niiden myynnin suhteen? Tuota, muistatko sä suoraan lukua nyt? Me en muista sitä kokonaan lukua, mutta sitä, niitä myydään säännöllisesti ja nyt alku Q1 taisi olla joku reilu EUR 1 million. EUR 1.2 miljoonaa taisi olla se myynti, eli meidän meil on ylijäämää niissä, ja tota me tietysti tarkkaillaan markkinatilannetta ja myydään niitä. Ollaan tässä nyt nimenomaan enemmän ja enemmän keskusteltu siitä, että me niinkun tavallaan korvamerkitään näitä päästöoikeuksista saatavia tulovirtoja niinkun tavallaan näihin meidän vastuullisuusasioihin eli tämmöseen transitioon kohti vähäpäästöisempää toimintaa. Tota se on niinku se meidän strategia siinä ja tätä me tullaan toteuttamaan. Zero levystä vielä kysymys sen kustannuksiin ja myyntikatteeseen. Onko Zero levy kustannuksiltaan ja myyntikatteeltaan parempi tuote perinteiseen lastulevyyn verrattuna? Kyllä se näin on ja näin se on tarkoitus, että se on preemiotuote, jolla niinku kysyntää näyttää nyt, sehän oli ensimmäinen laatuaan maailmassa, niin se jo tarkoittaa tietysti sitä, että sille kun se kysyntä tulee, niin se on niinkun erityiskysyntää tavallaan erityistuotteelle, jolloin sen pitääkin olla hinnoiteltu eri tavalla. Sitten myöskin sen pitää siihen ottaen huomioon kaiken sen tuotekehityksen ja ottaen myöskin huomioon sen, että se tuotanto tapa ei oo täysin standardoitu siihen meidän normaalituotteeseen, tuotettavuus ja tuotantotehokkuus ei oo täysin samaa luokkaa kuin peruslevyn, niin silloin myöskin me tarvitaan siihen se korkeampi hinta. Lähtökohtaisesti me lähdetään siitä, että se on tarjoo sellasta arvoa meidän asiakkaille ja markkinoille, joka hinnoitellaan vahvemmin ja jonka pitää näkyä myöskin siinä katteessa. Voitteko avata tarkemmin valmiiden tuotteiden varaston kasvua? No niin kuin mä tuossa sanoin, niin sahateollisuuden puolella meidän varastot on pysynyt, vaikka me ollaan normaalisti tuotettu, niin varastot on pysynyt hyvällä niinku hyvällä tasolla. Jos miettii sitä, että ykköskvartaalin lopussa meidän sahatavara, valmiin sahatavaran varasto oli samalla tasolla kuin viime vuonna ja viime vuonnahan oli hyvin vahva sykli tässä kohtaa, kysyntä oli vahva, niin mun mielestä me ollaan pärjätty siinä hyvin. Levyteollisuuden puolella niin koivuvaneripuolella niin tällä hetkellä niin kuin sanoin, niin markkina on tiukka ja tavallaan myydään niukkuutta, jolloin niinku se varastot ei oo siellä mikään kysymys. Lastulevypuolella meillä on hyvin tasapainossa tällä hetkellä tuotanto ja myynti ja siellä tietysti niinku lastulevy on lähempänä rakennusteollisuuden logiikkaa, jolloin siellä se nyt jonkun verran näkyy tietysti se, että myynniltä tarvitaan aktiivisempaa työtä, että me pystytään myymään, et se saadaan se tuotantomäärät myytyä, mutta että se tasapaino tällä hetkellä vielä meillä on. Japaniin. Miksi Japanin liikevaihto on laskenut noinkin merkittävästi? Japanin liikevaihto on laskenut ihan se puhtaasti sen sahatavaramarkkinahinnan kautta. Eli mehän viedään sinne sahatavaraa, siis sahateollisuuden tuotteita. Ja kun markkina hinnat on tullut voimakkaasti alas, niin kyllä se sitten näkyy tietysti siinä Japanin markkinassa myöskin. On hyvä muistaa tietysti, että ton tyyppiset maat kun ja asiakkaat, jota Japanissa on, niin hehän ostaa useista lähteistä, ei pelkästään niinku suomalaisilta toimijoilta vaan Pohjois-Amerikasta, Etelä-Amerikasta, Keski-Euroopasta ja Suomesta, jolloin tietysti niinkun se herkkyys liikkua sen markkina hinnan muutoksen mukana niin on tärkeetä, että asiakkuudet pysyy ja saadaan sitten myynti aikaan. Sit sahatavaran kausiluonteiseen kysyntään. Onko niinkun kysynnän piristyminen kesää kohti vastannut odotuksianne tänä vuonna? Siinä tietysti rehellisesti pitää sanoa, että eihän se ole. Kyllähän se niinkun on näkynyt myöskin näitten muiden verrokkien kommentaareissa ja tiedetään, että et kyllä niinkun semmonen tietty varovaisuus näkyy siinä. Mä uskoisin, että siellä on niinkun siis kuluttajakysynnän kautta, kun kuluttajakysyntä on heikentynyt, meillä on korkeet korot, meillä on korkee inflaatio, ihmiset ihmisten ostovoima on tällä hetkellä niinku heikentymään päin, niin kyllähän ihmiset sitten miettii mihin sitä rahaa käytetään ja silloin ensimmäisenä tietysti tämmöset kesämökkien terassit ja ulkorakennukset sun muut, niin nehän on sellaisia, jotka varmaan sitten menee mietintämyssyn alle ja se on näkynyt siinä meidän asiakkaiden myynnissä, heidän varastoissa ja myöskin sitä kautta niinkun meidän tavallaan kotimaan kysynnässä. Jälleen kerran tässä on hyvä huomioida se, että me myydään noin neljännes meidän tuotannosta kotimaahan ja 75% noin 50 muuhun markkinaan. Tässä vaan niinku tässä kisassa pitää sitten tehdä se extra maili siellä myynnin päässä, että se saadaan se tuotanto myytyy ja meillä ne tuotannot on normaalisti pyörinyt ja varastotaso on kuitenkin viime vuoden tasolla, niin voidaan olla siinä myös tyytyväisiä. laajempi kysymys lähiajan näkymiin eli miltä näyttää syksy 2023? Voi se kun tietäs. Kyllä se on kyllä iso kysymys kaiken kaikkiaan, mihin suuntaan se siitä lähtee kääntymään. On kyllä niinku haasteellista kommentoida sitä millään tavalla, että niinku se meidän näkymä mitä me tällä hetkellä niinku mihin me uskotaan, on se meidän antama ohjeistus. Eli me uskotaan, että se on se, meillä on vahva alku tälle vuodelle. Me uskotaan, että me pystytään pitämään se tuota noin niin vähintään se meidän ohjeistus tälle vuodelle ja sitä kohti me mennään. Se näkymä, niin se tulee kirkastumaan varmasti vasta niin kun kakkoskvartaalin loppupuolella, me voidaan kolmoskvartaalia ymmärtää ja saati sitten kysymys, että no koska se nelonen sitten, koska se aukee, tota se voi olla, että se on sitten kolmannen kvartaalin kysymyksiä. Kyl, kyl se epävarmuus tällä hetkellä on aika suurta. Kiitoksia! Kysymykset oli tällä kertaa tässä. Kiitos paljon kaikille osallistumisesta ja mielenkiinnosta ja erittäin hyvistä kysymyksistä ja oikein hyvää alkavan kesän jatkoa kaikille! Kiitos!