Hyvää huomenta kaikille, tervetuloa seuraamaan OmaSp:n tulosjulkistusta koskien Q2:sta ja tietenkin koko alkuvuotta. Mun nimi on Pasi Sydänlammi ja edelleen yhtiön toimitusjohtajana. Niin ku tapana on, niin OmaSp:llä on hyviä uutisia kerrottavana tulosjulkistuspäivinä korkojen normalisoitumisesta johtuen, niin poikkeuksellisen hyviä tällä kertaa. Ehkä taustaksi voi vielä sanoa sen, että tässä on aika kova 10, 15 vuoden kova ja systemaattinen työ taustalla, kuinka OmaSp:tä on rakennettu siihen pisteeseen, missä se tällä hetkellä on. Tässä korkosuhdanteessa sitten kaikki se työ konkretisoituu aika huikeiksi tuloksiksi. Meillä on jälleen kerran historian paras Q2 takana. Kesäkuu on kaikkien aikojen paras yksittäinen kuukausi meidän yhtiön historiassa. Varsin laajasti, niin kehitys on erittäin myönteistä ja positiivista ajatellen tätä hetkeä ja myös ajatellen sitten tulevaisuutta. Jos mennään kovimpiin juttuihin heti ensin, kun sitä tuossa vähän jo hehkutettiin, niin meidän kulutuottosuhde niin absoluuttisesti kuin vertailukelpoisesti on alle 34% tällä hetkellä. Aivan, aivan erinomainen taso vähittäispankkitoiminnassa. Ehkä vielä kovempi juttu on oman pääoman tuotto. Toisella neljänneksellä ylitettiin 27% taso, ja ne on semmoisia, mitä pankkimaailmassa ei oo nähty. Me seurataan aika tarkasti, mitä tietenkin suomalaisissa pankeissa tapahtuu, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa. Näin kovaa kulutuottosuhteen ja oman pääoman tuoton yhdistelmää niin ei oo tullu vastaan Q2:sen jälkeen tänä vuonna niin missään, mistään päin Eurooppaa. Tietysti, kun ollaan haastavassa suhdannetilanteessa, niin luottokannan laadulla on keskeinen merkitys ja luottotappiokertymä tietenkin on hyvin konkreettinen kuvaaja sen suhteen. On mukava sanoa, että silläkin saralla kaikki edelleen hyvin. Luottotappiokertymät säilyneet erittäin alhaisella tasolla. Q2:lla EUR 2.7 million kokonaisuudessaan, josta vaan EUR 700,000 tuli mallin mukaista luottokannan laadun heikkenemisestä johtuvaa ja EUR 2 million oli harkinnanvaraista varautumista tuleviin mahdollisiin haasteisiin, kun synkkiä suhdannevaiheita eletään. Katse on koko ajan siinä, että mitä, mitä tapahtuu seuraavalla vuosineljänneksellä, seuraavana vuonna ja siitä eteenpäin. Sen johdosta myös korkosuojauksia on lisätty ja on kiinnitetty näitä nykyisiä jo varsin houkuttelevia korkotasoja sitten vuosikausiksi eteenpäin. Osan meidän taseen osalta koronvaihtosopimuksia on käytetty ja se on toimiva keino. Vertailukelpoinen tulos kasvo 140% ja päätyi sinne EUR 38 million paikkeille viime vuosineljänneksellä, ja sitä kyllä kelpaa vertailla niin tällä toimialalla kun sitten muidenkin toimialan yhtiöiden kanssa. Äärimmäisen tehokas ja kannattava yhtiö OmaSp tällä hetkellä. Toinen meille keskeinen näkökulma kannattavuuden lisäksi on tietenkin kasvu, koska se luo pohjaa sitten tulevalle menestykselle. Vaikka taloudellinen toimeliaisuus on minimaalista tällä hetkellä, orgaanisen kasvun edellytykset on aika lailla nollassa, johtuen ihan normaalista suhdannekierrosta. Me ollaan vaan vähän unohdettu nää eri suhdannevaiheet, kun on ollut turhan pitkä, hyvä, hyvä vaihe 2000-luvulla varsinkin Suomen kansantaloudessa takana. Joka tapauksessa OmaSp:n kasvu edelleen jatkuu, ja tässä on meidän keskeisiä volyymikehityksiä kuvattu. Asuntolainakanta vajaa 30%, yritysluotot 20%, talletuskanta päälle 20% viimeisen 12 kuukauden aikana. Selittävänä tekijänä on tietenkin Liedon Säästöpankin kanssa toteutettu yritysjärjestely, joka on meille erittäin merkittävä, niin kuin moneen kertaan on, on todettu, mutta nyt se on arvossa arvaamattomassa, kun se on orgaanisen kasvun edellytykset on niin heikot tällä hetkellä. Taas kun ajatellaan ensi vuotta, seuraavaa tilikautta, niin on hyvä jo tässä kohtaa pitää mielessä, että meillähän on sovittuna Handelsbankenin kanssa seuraava yritysjärjestely, joka tulee taas kerran yli EUR 1 billion meidän tasetta ja volyymejä kasvattamaan. ensi vuoden aikana. Myös jatko näyttää erittäin hyvältä tän osalta. Kasvuhan on iso selittävä tekijä ja iso mahdollistaja ton erinomaisen kannattavuuden taustalla. Sitten hieman meidän päätulonlähteistä. Ekalla slaidilla oli jo esillä, että ne on kehittyneet erinomaisesti, ja tästä nähdään sivun vasemmassa laidassa palkkiotuotot. Kolme edellistä tilikautta, hyvin johdonmukaista ja reipasta kasvua. Sitten siinä on H1:set viime vuodelta ja tältä vuodelta. Tässä korkoympäristössä monella pankillahan on ollut vaikeuksia palkkiotuottoja kasvattaa, mutta niin kuin nähdään, niin meillä kasvu on jatkunut reippaana ja taas siellä on taustalla se, Liedon Säästöpankin kanssa toteutettu yritysjärjestely, joka ei kuitenkaan tue tammikuuta, helmikuuta, että se on vasta osittain mukana tossa H1:sen luvuissa. Sitten korkokate. Meidän se ykkösansainnan lähde sivun oikeassa laidassa. Taas kolme tilikautta systemaattista, vahvaa kehitystä. Hyvä muistaa, että vuodet 2020, 2021 oli vielä negatiivisten korkojen aikaa. 2022 vuoden huhtikuussa vasta Euriborit rikkoi nollarajan. On kyetty korkokatettakin kasvattamaan myös siellä epäedullisessa negatiivisen koron ympäristössä, ja nyt korkojen normalisoituessa, niin se sitten vauhti vaan kiihtyy tältä osin. Likipitään tuplattiin korkokate H1, H1:siä kun vertaillaan tältä tilikaudelta ja edelliseltä tilikaudelta. Hieman laajempaa näkökulmaa. Taseen loppusumma 2020 vuonna, josta ei niin kauhean kauaa oo, niin oli EUR 4.4 miljardia, ja siitä tommosilla EUR 1 miljardin tai vajaan EUR 1 miljardin euron hypyillä, niin ollaan tultu sinne noin EUR 7 miljardin tasolle, missä tällä hetkellä ollaan. Kuten mainitsin, niin Handelsbankenin kanssa sovittu yritysjärjestelystä, joka ens vuonna taas tulee kasvattaan tota noin EUR 1 miljardilla. Orgaaninen kasvu on sitten kysymysmerkki ja paljolti suhdannetilanteesta kiinni. Niin ku me on aina painotettu, niin pelkkä volyymikasvu ja taseen kasvu ei oo meille mikään itsetarkotus. Me halutaan aina kasvaa kannattavasti, ja silloin peliin astuu nää me- liiketoiminnan tuotot, jotka tässä sivun oikealla puolella on avattu vastaavilta ajanjaksoilta. Olis ongelmallista, jos tuotot ei kasva volyymien kasvaessa, mutta niin ku nähään, niin sellasta ongelmaa Oma Sp:n tapauksessa ei ole. Volyymikasvu ku on ollut taseessa 18%, meidän ansainta on kasvanu 55%. Vertaillaan näitä H1:siä. Taas lähestytään sitä 1-hommaa eli tuloksentekokykyä. Kulu-tuottosuhdetta on avattu tässä. H1:sten osalta ja Q2-vertailu. Tämä tilikausi versus viime tilikausi, nää tän vuoden luvut on kyllä kovia. H1:ltä 40% vertailukelposesti, se sisältää viranomaiskulut ja kaiken mahdollisen. Se on aina hyvä pitää mielessä, että mitä kaikkea nää luvut sisältää, kun jokainen yhtiö niitä raportoi hieman omalla tavallaan. Sitte tää 33.7% taso, niin se on jotain, mitä Eurooppa ei oo vielä tänä vuonna nähny ennen tätä aamua. Sitte vertailukelpoinen tulos sivun oikeassa laidassa. EUR 26.7 miljoo silloin 3 vuotta sitte. Siitä lähes tuplattiin käytännössä 2021 vuoteen ja taas merkittävä hyppy tilikauteen 2022. Nää kaikkihan on meidän historian parhaita tuloksia, mitä tässä viime vuosilta esitellään. Nyt sitten kahden vuosineljänneksen jälkeen EUR 63 miljoonaa on kasassa, ja siitä on helppo ynnäillä, että mitä, mitä se sitten mahdollisesti on, kun on tilikausi valmis. Tukevasti liikutaan siellä meidän ohjeistamassa merkittävässä tuloskasvussa ja yli EUR 100 miljoonan vertailukelpoisessa tuloksessa. Sitten omistajien näkökulmaa, joka on meille tietenkin erittäin tärkeä. Jo ihan siitäkin syystä johtuen, että suuri osa meidän henkilökunnasta on suoraan yhtiön omistajia ja koko henkilökunta ylintä johtoa lukuun ottamatta on henkilöstörahaston kautta omistajan roolissa OmaSp:ssä, ja sieltä kumpuaa sitten se yrittäjähenkinen tekemisen meininki, mikä meidät erottaa kilpailijoista. Oman pääoman tuotto. Sanattomaksi vetää, mutta 27% rikkoutuu, laskee sen millä tavalla tahansa, absoluuttisesti tai vertailukelpoisesti. Q2:n osalta. Koko H1:kin pitkälti päälle 20%:n tasolla. Palataan näihin taloudellisiin tavoitteisiin kohta, kun niitä on hieman tuossa päivitetty. Osakekohtainen tulos. ROEn kanssa hyvin keskeinen draiveri sitten arvonmuodostukseen liittyen. Siinä on edellisten tilikausien tuloskertymät kasassa. 2021 vuonnaahan meillä oli niitä poikkeuksellisia kertaeriä, positiivisia sellaisia, sen takia on vertailukelpoiseen muotoon muunnettu noita osakekohtaisia tuloslukujakin. Viime vuonna EUR 2 paikkeilla koko vuosi. Nyt ekat kuusi kuukautta, niin EUR 1.59. Tasaisen vauhdin kaavalla antais olettaa, että EUR 3 raja rikkoutuu ja siitä ylikin mennään, mutta se sitten tiedetään paremmin tammi-helmikuun vaihteessa. Historiaa on pääsääntösesti puhuttu tähän saakka. Sinänsä meillä on koko ajan niinku fokus tämänhetkisessä tekemisessä ja siittä, mitä tehään seuraavaksi. On mukava todeta, että tilikautta kyllä päästään jatkaan taas kerran aivan erinomaisista lähtökohdista. Tää Liedon Säästöpankin transaktio, joka toteutuu helmi-maaliskuun vaihteessa, on meidän suurin yritysjärjestely. On tosi hienoo päästä kertomaan, et se integrointi on viety loppuun Q2 aikana ja todellakin onnistuneesti, niin kuin näistä luvuista voi päätellä. Niin ku tiedetään, niin nää ei oo mitään yksiselitteisiä juttuja, että nää yritysjärjestelyt aina onnistuu, luo sitä arvoo ja niitä synergiaetuja, mitä niitä niillä tavoitellaan. Toki meillä on aika tavalla kokemusta niiden toteuttamisesta. Ennen kaikkea tähän meidän ydinliiketoimintaan liittyen, että se on aikamoinen kilpailuetu myös jatkoa ajatellen ja optioarvoo luoda niin nykyisille kuin tulevillekin omistajille. Näitä meidän pitkäaikaisia hankkeita. IRBA-vakavaraisuuslaskeltaan siirtyminen ainakin meidän tulkinnan mukaan etenee. Finanssivalvonnan käsissä on päätöksenteko ja aikataulut tähän asiaan liittyen. Toki on hyvä muistuttaa siitä, että meillä on nää IRBA-mallit jo käytössä. Me saadaan meidän liiketoiminnalle ja riskienhallinnalle täysimääräinen hyöty niistä jo tällä hetkellä ja ollaan saatu jo pitkään. Sinänsä niin investointi on ollut suuresta työmäärästä huolimatta niin erittäin kannattava ja perusteltu jo tähän mennessä. Sitten vaikka ens tilikauden aikana saatas se lupa alkaa hyödyntää tätä myös vakavaraisuuslaskennassa, niin lisäarvo vaan kasvais, koska pääomaa sitten vapautuu liiketoiminnan kehittämiseen ja voitonjakoon. Tämä Handelsbanken-asia on ollu esillä, mutta erinomainen liike- ja yritysjärjestely OmaSp:n näkökulmasta. Noin 14,000 pientä ja keskisuurta yritystä Suomesta sekä näiden yritysten omistajat, niin tulee siirtyy osaksi meijän liiketoimintaa ensi vuoden aikana, jälleen kerran sillä tulee oleen ihan olennainen, positiivinen vaikutus kaikkeen meijän tekemiseen, tuloskertymän mukaan lukien. Kun päästään lähemmäksi sitä transaktioo, niin sitten arvioidaan tarkemmin niitä vaikutuksii. Näkymät on tosissaan ennallaan. Toki ne oli aika positiiviset, kunnianhimoiset, niin ku meillä tapana on, ja turvallisesti tosissaan tossa haarukassa, mikä näkymissä on, annettiin, ni jo tällä hetkellä ollaan. Nää taloudelliset tavoitteet, jotka julkisesti noteeratulla yhtiöllä on, on sääntelyn johdosta oltava. Näissähän aikajänne on 3-5 vuotta tästä hetkestä eteenpäin. Näihin tehtiin pieniä päivityksiä. Kasvun osalta muutoksia ei ole, eli tavoitellaan sitä 10-15% kannattavaa kasvua. No, nähtiin äsken, että toteuma on enemmänkin päälle 20% taas kerran, mutta tuo on terve ja kunnianhimoinen tavoitetasona. Oman pääoman tuoton osalta tavoitetasoa tarkistettiin, ja nyt se on, tavoitellaan pitkässä juoksussa yli 16% oman pääoman tuottoa. Sivun oikeassa alakulmassa on vertailu suomalaisiin verrokkipankkeihin, jotka ovat samankaltaisen tavoitteen julkistaneet, joten nähdään, että tuo meidän tavoite on, on vertailuryhmän korkein ja kunnianhimoisin taso, ja tähänastisilla tuloksilla niin oli myös perusteltua asettaa se sinne. Kulu-tuottosuhdetavoitetta tarkastettiin kunnianhimoisempaan suuntaan jo viime vuonna. Tavoitellaan pitkässä juoksussa alle 45% tasoa. Se on myös kunnianhimoisimpia tavoitteita tuosta näkövinkkelistä, mitä pankit ovat julkistaneet. Vakavaraisuustarkastelun osalta. tavoitetasoa ja myös tavoitteen asetantaa tarkastettiin H1:sen päätöstilanteessa, ja siirryttiin ehkä markkinakäytännöksi muodostuneeseen malliin, jossa tavoitetaso määritellään ydinpääomasuhteen eli CET1:n osalta sillä puskurilla, mikä sen viranomaisvaateen päälle yhtiö haluaa kaikissa tilanteissa pitää. Meillä se on 2%, mikä on aika konservatiivinen. Sivun vasemmassa alalaidassa on taas verrokit ja heidän asettamansa vakavaraisuustavoitteet. Niin nähdään, että siellä julkisesti noteeratut yhtiöt on 1.5%-2% haarukassa, et me asetutaan sinne haarukan ylälaitaan eli konservatiivisempaan reunaan ja tota, halutaan pitää kaikissa tilanteissa riittävät puskurit, jotka mahdollistaa sitten toiminnan tarkoituksenmukaisen kehittämisen ja jatkamisen, mitä tahansa maailma vastaan tarjoaa. Näitä haluttiin hieman avata, kun ne päivitettiin tuossa kesän aikana. Perinteiseen tapaan meille on nostettu esi kysymyksiä ja aihealueita, joita on Inderesin sijoittajafoorumilla läpikäyty. Mä niihin pyrin tässä lyhyesti ja ytimekkäästi vastaamaan. Eka kysymys koskee lainakannan orgaanista kehittymistä lähitulevaisuudessa, niin siihen vastaus on selkeä ja helppo. Kysyntä on todella alhaista tällä hetkellä. Kaikki taloudellinen toimeliaisuus on minimaalista, joten orgaanista kasvua luottokannan osalta ei oo syytä edes tavoitella nykyisessä toimintaympäristössä. Vanha lainakanta pienenee lyhennysten osalta, pikkusen koko ajan uutta tehdään, elikkä aikalailla flättinä edetään niin kuin koko luottokannan osalta. Pois lukien nää järjestelyt. Liedon myötähän meille tuli reilusti päälle EUR 1 billion uutta tuottavaa luottokantaa maaliskuun alussa. Kysymys IRBA-mallista. Onko kyse, onko mitään päivämääriä tai aikatauluja? Ei ole. Finanssivalvonta tekee päätökset ja asettaa itse aikataulut sen päätöksenteon suhteen. Hieman toiveikkaita ollaan, että ensi tilikauden aikana tapahtus jotain myös tän vakavaraisuuslaskennan osalta. Kuten totesin, ne mallit on meillä käytössä ja täysi hyöty meidän päivittäiseen tekemiseen ja liiketoimintaan niistä saadaan jo tällä hetkellä, että sikäli kaikki hyvin. Halutaan kuulla tästä Raisin yhteistyöstä. Tämmönen saksalainen talletusplatformi, jossa ylilikvideiltä alueelta ohjataan talletuksia sitten semmosille maantieteellisille sijainneille, missä niillä on pankeilla tarpeita. Me viime syksynä tää projekti aloitettiin, ja siinä meni varmaan puolisen vuotta, että saatiin se juridisesti, teknisesti toimintakykyiseksi. Tän ainoo tarkoitus on toimia meillä yhtenä työkaluna, varaventtiilinä liittyen likviditeetinhallintaan ja, ja pankin fundingiin. Tällä hetkellä sitä ei aktiivisesti hyödynnetä, koska meillä ei oo mitään tän kaltaisii tarpeita. Myöskään hintataso ei oo se riittävän houkutteleva, että se olisi liiketaloudellisesti nyt perusteltua. Pankkitoimintaan liittyen nää prosessit on aina pitkiä, ja sen takia nää asiat pitää laittaa hyvän sään aikana kuntoon ja työkalut pitää olla valmiina silloin, kun, kun niitä sitten mahdollisesti joskus tarvitaan. Me on testattu tää, se teknisesti toimii, ja jos on tarvetta, niin voidaan sitten hanoja avata, mutta niitä tarpeita ei toistaiseksi oo ollu eikä oo myöskään tällä hetkellä näköpiirissä. Eli yksi työkalu vaan lisää likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen lukuisten vanhojen rinnalle. Jo tutuks tullut kysymys laajentumista varainhoidon saralle. Ensinnäkin muistutus siitä, että säästämisen tuotteet on tietenkin osa meidän ylin- ydinliiketoimintaa. Talletustuotteet, rahastot, vakuutussäästämisen tuotteet. Ne on iso, tärkeä asia meille tämänhetkisessä liiketoiminnassa. Puhdas varainhoitoon. Siinäkin me ollaan nyt mukana kahden viimeisen yritysjärjestelyn myötä, ikään kuin pilottihankkeet on yhtiön sisällä käynnissä ja seurataan niiden kehittymistä ja kehitysmahdollisuuksia sitten jatkoa ajatellen. Mitään isompaa liikettä meillä ei oo suunnitteilla tällä saralla, mutta se ei myöskään oo poissuljettua, jos riittävän houkuttelevia tilaisuuksia vastaan tulee. Arvo-osuustileistä vois kommentoida sen verran, että se on ehkä ihan hyvä esimerkki siitä, mitä menestyvän yhtiön pitää valintoja tehdä ja kaikessa ei voi olla mukana. Meille on selkeetä se, et me ollaan vaan niissä liiketoiminnoissa mukana, missä meillä on kilpailuetuja ja missä me kyetään arvoo luomaan. Tää arvo-osuustilien ja osakekaupankäynnin tarjoaminen ei, ei kuulu niinku siihen palettiin. Se on kallista leikkiä. Järjestelmävaateet on aikamoisia ja niiden ylläpitäminen, päivittäminen on niinku jatkuvaa työtä ja jatkuvia investointeja vaativaa. Ansainta on pilattu jo 90-luvulla, kun nettikaupankäynti tuli osakepuolelle, et siellä on niinku muutamien eurojen rahavirtoja tarjolla ja vastapuolella on miljoonien eurojen sijoitusvaateet. Aina nää valinnat ei oo helppoja, mut niitä vaan on tehtävä, jos, jos haluu pärjätä siinä liiketoiminnassa, missä mukana on. Peruspankkiuudistus. Se on melkein jo päässykin unohtuu, paitsi tulee aina noissa luvuissa vastaan, kun katotaan historiaa. Värikkäin termein on todettu, että meni viimeks vähän niin ja näin. Täytyy heti todeta se, että toteutettas tää vastaava hanke mielellään vaikka joka vuosi, jos se olis mahdollista. Pitää muistaa, et me saatiin meidän omaa järjestelmäympäristöä kehitettyä ja vietyä eteenpäin sen hankkeen aikana, siivottua historian painolasteja sieltä pois ja sen lisäksi EUR 24 miljoonaa suoraa tulosvaikutteista vahingonkorvausta. Aika harvinaista herkkua suomalaisessa liike-elämässä ja suomalaisten yhtiöiden osalta. No, se siitä. Isoja yksittäisiä investointitarpeita ei oo tunnistettu, mutta koko ajan tätä meidän järjestelmäkokonaisuutta kehitetään, digitaalisia työkaluja viedään eteenpäin, automatisaatiota rakennetaan. Se on jatkuvaa tekemistä joka vuosineljännes, joka tilikausi. Osa pankin ydintoimintaa, vois sanoo tänä päivänä. Kysymys, et miten OmaSp asemoituu tässä suhteessa muihin pankkeihin nähden, niin ehkä vois vastata sillä tavalla, että on julkisesti tiedossa meen asiakastyytyväisyys on aivan huippuluokkaa. Meidän henkilöstön työtyytyväisyys on aivan huippuluokkaa. Näillä molemmilla on suora linkki näihin järjestelmiin ja työkaluihin. Me myös tiedetään, et me kasvetaan nopeammin kuin muut pankit ja ollaan tehokkaampia ja kannattavampia kuin toimiala, että perusta varmasti on varsin hyvällä mallilla myös järjestelmien näkökulmasta. On vielä kysymys Handelsbanken liittyen. No, Kilpailuvirasto, viranomaisten päätös saatiin ehkä jopa odotettua nopeammin, mutta sillä ei ole vaikutusta tämän järjestelyn niin kuin kokonaisaikatauluun. Edelleen tähtäin on siellä, että H2:lla ensi vuonna, niin tämä järjestely viedään maaliin. Sitä tuossa lyhyesti jo kommentoinkin, että se tulee lisää meidän asiakasmääriä, meidän volyymejä, meidän ansaintaa, tekee OmaSp:stä ja taas kerran pykälää tehokkaamman, kilpailukykyisemmän, elinvoimaisemman, että hienoja asioita on myös ensi vuonna tulossa, ja se on hyvä niin. Sitten tämä Talouselämä-lehti oli kesäkuussa myötämielinen meitä kohtaan, kun arvioivat suomalaisten pankkien kannattavuutta ja totesivat, että OmaSp on Suomen kannattavin pankki. Se, mikä tässä on mielenkiintoista, niin erothan on aika suuria pankkien välillä. Jokainen voi vetää niistä omat johtopäätöksensä. Niin kuin totesin, että tuo meidän kulu-tuottosuhde ja ennen kaikkea oman pääoman tuotto, niin on tällä hetkellä parasta, mitä Euroopassa on tullut pankkisektorilla vastaan. Se on tietysti hieno, hieno juttu tavallaan niinku mille tai minkä tahansa toimialan suomalaiselle yhtiölle, että oot Euroopan ykkönen tehokkuuteen ja kannattavuuteen liittyen. Siinä oli yhteenveto alkuvuoden tuloksista ja aikaansaannoksista, ja tarkemmat tiedot löytyy meidän nettisivuilta ja niin poispäin. Kiitoksia kaikille, ja me kääritään hihat ja aletaan tekeen toista vuosipuolikasta. Kiitos!