Hyvää iltapäivää kaikille! Tervetuloa Endominsin tammi-kesäkuun tuloskatsaukseen. Minun nimeni on Kari Pyyhtinen. Olen Endominsin toimitusjohtaja ja minun kanssani täällä tänään on Mini Lempinen, meidän PT CFO. Tervetuloa munkin puolesta! Meillä on tänään agendalla ensin toimitusjohtajan katsaus, missä käyn läpi hiukan Endominesin yleisesti kertauksena lähinnä, ja sen jälkeen katsotaan keskeisiä tapahtumia alkuvuoden aikana. Sen jälkeen käydään vielä läpi tärkeimmät tapahtumat tämän raportointijakson jälkeen ja meidän ohjeistusta tälle vuodelle. Sen jälkeen perehdytään meidän strategisiin painopistealueisiin, mitkä ovat tuotanto, malminetsintä, USA ja ESG. Sitten lopuksi on kertauksena meidän keskipitkän välin operatiiviset ja strategiset tavoitteet. Sen jälkeen Minni jatkaa ja käy läpi H1:n talouskatsauksen. Tämän esityksen aikana laitelkaa kysymyksiä chattiin, että näitten virallisten esitysten jälkeen me vastaillaan näihin kysymyksiin sitten lopuksi. Mutta jos aloitetaan ihan siitä perustasta, että kuka me ollaan: me ollaan suomalainen yhtiö. Mehän tehtiin viime vuonna kotipaikan siirto ja meistä tuli suomalainen yhtiö, ja meidän toiminta on kullan tuotantoa. Meillä on kultakaivos tuolla Pampalossa, mikä sijaitsee tällaisella Karjalan kultalinjalla, ja siellä on kultakaivos ja sitten siellä on sellainen kullantuotantolaitos. Tää kultalinja on hyvin potentiaalinen paikka tehdä kullantuotantoa tai harrastaa kullan malminetsintää, että se on geologisesti hyvin samanlainen alue kuin maailman suurimmat kullantuotantoalueet. Jos ajattelee tällaisia Abitibi Kanadassa tai Witwatersrand Etelä-Afrikassa tai vaikka Kalgoorlie Australiassa, niin hyvin samanlainen vihreäkivivyöhyke. Se on se syy, miksi me ollaan siellä. Meidän toiminnat on keskittynyt sinne. Meidän visio on, että me kasvatetaan tästä Karjalan kultalinjasta maailman mittakaavassa merkittävä vastuullisen kullan tuotantoalue. Jos verrataan näihin edellä mainittuihin, niin me halutaan olla samanlainen ja kasvattaa siitä samanlainen alue. Me ollaan kasvuyhtiö. Me ajatellaan niin, että me ollaan sen kokoinen, että me voidaan tehdä asioita kunnianhimoisesti. Jos ajattelee vaikka ESG:tä ja esimerkiksi CO2-päästöjä, niin me voidaan kunnianhimoisesti vähentää niitä johtuen meidän koosta ja meidän myöskin kulttuurista. Jos kertaan meidän strategiaa. Meidän strategiassa on neljä pääkohtaa. Tämä on uusi strategia siinä mielessä, että viime vuoden kesäkuussa hyväksyttiin ja lähdettiin sen jälkeen toteutukseen. Pampalo on meidän strategiassa meidän peruskallio, toiminnan perusta, että meillä on siellä hyvä tuotantolaitos. Siinä on vapaata kapasiteettia, mikä mahdollistaa sen, että tuotantoa voi kasvattaa. Sitten uusi asia meidän strategiassa, jos vertaa meidän edelliseen strategiaan, on se, että meillä on hyvin vahva fokus malminetsinnässä tässä kultalinjalla, ja se johtuu tosissaan siitä, että se potentiaali siellä on huikea. Meidän tavoite on, että me määritetään tällainen yli miljoonan unssin esiintymä, ja se, minkä takia aina puhutaan miljoonasta unssista, niin johtuu siitä, että se on maailman mittakaavassa merkittävä esiintymä. Jos ajattelee maailman tuotantoa, niin se voisi olla noin 1% kymmenen vuoden ajan. Se tuotanto semmoisesta esiintymästä. Miten se sitten palvelee myöskin omistajia, on se, että tällainen merkittävä esiintymä näkyy myöskin yrityksen arvossa. Se ei tartte olla vielä tuotannossa – se on hyvin tärkeä asia ymmärtää – vaan yritys, millä on tämmöinen esiintymä semmoisella alueella, missä se potentiaalisesti voidaan hyödyntää, kuten esimerkiksi kultalinja tuolla Ilomantsin kupeessa, näkyy myöskin sitten yrityksen arvostuksessa. Meidän strategiassa kolmas kohta on tää USA. Aikaisemmin oli sellaista ajatusta, että tuotantoa kasvatetaan USAssa pikkuhiljaa eri esiintymistä, ja meillä se on muutettu niin, että me keskitytään Suomeen. USAssa me haetaan tällaista kumppanuusmallia, missä paikallinen kumppani toisi operatiivista tietotaitoa ja myöskin taloudellisia resursseja. Me ei investoida USAan. Sitten ESG on keskeinen osa meidän strategiaa. Me halutaan tehdä asiat oikein, pitää huolta ympäristöstä ja ihmisistä, lähialueen asukkaista ja meidän kumppaneista, ja tämä ohjaa sitä toimintaa, miten Endominesista tulee parempi yhtiö eri osa-alueilla. Jos sitten mennään tähän tammi-kesäkuun katsaukseen. Mä itse näkisin sen niin, että tää oli ensimmäinen vaihe muutosprosessissa ja tulokset alko näkymään, että mehän tehtiin viime vuonna valtava muutos monellakin tavalla. Uusi strategia, uusi kotipaikka. Alettiin kasvattaa tuotantoa, otettiin idän avolouhosta käyttöön ja näin. Nyt tammi-kesäkuussa me aletaan nähdä sitä tulosta. Meidän tuotanto kasvo 220 kiloon eli noin 6 753 unssia. Se kasvoi hyvin merkittävästi, 94,1%, että me ollaan siihen hyvin tyytyväisiä. Meidän liikevaihto kasvo €10,7 miljoonaa. Se kasvoi 91,1%. Jos aattelee sitä, että viime vuonna meillä tuli vähän liikevaihtoa vielä Jenkeistä, niin Pampalon liikevaihto itse asiassa yli tuplaantui. Se on myöskin merkittävä tietää. Sitten gruppitasolla meidän käyttökate oli €0,4 miljoonaa. Se oli viime vuonna -€3,5 miljoonaa, eli lähes neljän miljoonan euron parannus. Hyvin merkittävä kuudessa kuukaudessa. Pampalon käyttökate oli €2,4 miljoonaa, yli €2 miljoonan parannus viime vuoteen. Käyttökate oli 22,4% liikevaihdosta, eli hyvin merkittävä muutos, mutta muutostyö ei ole vielä valmis, että me ollaan alkumatkassa. Jos ajattelee tätä meidän konsernitason EBITDAa, niin siinä on asioita, mitkä sitä rasittaa. Meillä on vieläkin ne jenkkikulut, mitkä siellä rasittaa. Meillä oli vielä häntiä tästä kotipaikan siirrosta ja siihen liittyvästä raportoinnista ja näin poispäin, mitkä ovat sellaisia, mitkä sitten ajan myötä jää pois. Meillä oli myöskin muita merkittäviä päätöksiä, mitä tehtiin alkuvuonna. Me päätettiin, että me aloitetaan tuotanto Hoskossa ja että se tulee tuotantoon alkuvuodesta 2024. Pampalon reservit päivitettiin. Ne kasvoi 60%:lla viimeisessä päivityksessä. Me tehtiin täydellä voimalla malminetsintää ja ilolla voidaan myöskin todeta, että oli tämä Kuittilan löydös tuossa heinäkuussa, mikä julkistettiin. Hyvin merkittävä tapahtuma myöskin. Valitettavasti meillä oli kaksi poissaoloon johtavaa tapaturmaa, mikä on sellainen asia, mikä on meille tärkein asia, että meille ei satu tapaturmia ja ihmisten on turvallista olla töissä, ja siihen tullaan panostamaan hyvin vahvasti tulevaisuudessa. Jos katsoo sitä Kuittilan löydöstä, mitä tapahtui sitten vielä tämän kesäkuun jälkeen, niin tämähän on hyvin mielenkiintoinen asia, ja Kuittilassa se historia menee niin, että silloin joskus, kun Geologian tutkimuskeskus aikoinaan tuli tuonne Kultalinjan alueelle, niin he aloittivat Kuittilasta sen työn. Mä olen itse sitä miettinyt tässä kesän aikana, että siihen varmasti oli syy, miksi he aloittivat sieltä. Mä uskon, että se syy oli se, että siellä on potentiaalia paljon. Silloin vuonna 1989 myöskin määriteltiin tällainen historiallinen varanto 23 000 unssia, missä on 2,6 grammaa tonnissa pitoisuus. Se, mitä me ollaan opittu historian aikana, niin tämä alue on tulkittu pikkaisen väärin. Nyt kun me ollaan oltu tuolla Kultalinjalla pitkään, niin meillä on aika hyvä käsitys siitä, miten se geologia siellä menee, ja me uskotaan, että siinä on paljon potentiaalia siellä alueella myöskin tulevaisuudessa. Sitä ei ole tutkittu oikein kunnolla yli kahteenkymmeneen vuoteen. Tässä kävi niin, että ensimmäinen kairareikä, mikä sinne laitettiin, tämä 007, niin lävisti 18 metriä 5 grammaa tonnissa kultaa. Siinä oli yli 170 grammaa hopeata. Siinä oli myöskin lyijyä ja sinkkiä ja kuparia ja molybdeenia. Eli hyvin merkittävä pitoisuus, että jos ajattelee sitä, että me tuolla Pampalon avolouhoksessa niin louhitaan 1,2 grammaa tonnissa ja se on taloudellisesti kannattavaa. Tuo pitoisuus on myöskin korkeampi kuin meidän maanalaisessa kaivoksessa. Monesti kaivosteollisuudessa käytetään tällaista kultaekvivalentti-termiä, mikä tarkoittaa sitä, että jos siinä olisi pelkkää kultaa, että mitä se tarkoittaa pelkässä kullassa ja tämän arvo, että jos on vaikka viisi grammaa tonnissa kultaa, 173 grammaa hopeaa, niin jos tuon hopean arvon muuttaa kullaksi, niin se tarkoittaa sitä, että siinä olisi kultaa noin seitsemän grammaa tonnissa. Se on todella huikea, että nämä muut metallithan pystyy tästä myöskin pääasiassa hyödyntämään. Meidän ohjeistus tälle vuodelle: me ollaan sanottu, että meidän tuotanto kasvaa 35–55%. Nyt me tarkennettiin sitä, että se on lähellä tuota vaihteluvälin yläreunaa. Kaikki tuotanto tulee Pampalosta. Meille ei tule tuotantoa Fridasta ollenkaan. Taloudellinen tulos odotetaan paranevan merkittävästi, koska kulupuolella esimerkiksi energian kustannusten näkymät on aika positiivisia. Meillä on myöskin korkeampi tuotantovolyymi ja sitten kullan hinta on aika hyvällä tasolla. Me jatketaan meidän malminetsintää. Tähän palataan vielä näihin eri osa-alueisiin ja sitten uskotaan siihen, että kumppanuusneuvottelut saadaan tänä vuonna pakettiin USA:n osalta. ESG on hyvin iso osa meidän strategiaa, ja se ohjaa sitä, että miten me toimitaan, otetaan huomioon ympäristö, ihmiset, kumppanit, lähialueen asukkaat, niin se on se ainoa oikea tapa. Jos tuotantoa katsoo, niin kuin tuossa mainittiin, niin 94,1% kasvua. Jos katsoo noita volyymeita vähän sitten kuuden kuukauden jaksoissa, niin H1 2022 me tuotettiin hiukan yli 100 kiloa, sitten H2 hiukan yli 150 kiloa ja nyt oltiin sitten yli 200 kiloa. Meillä on aika hyvä nousukäyrä siinä. Uskotaan, että H2:lla niin tuotantotasot pysyy suunnilleen tuolla samoilla malleilla ja sitten ensi vuonna lähdetään taas kovasti kasvamaan. Sehän on se meidän ajatus tästä kehityksestä. Siihen strategiseen osa-alueeseen, missä on Pampalon toiminta, on se meidän peruskallio. Siihen tuotannon kasvattamiseen me tarvitaan kaksi juttua: me tarvitaan se maanalainen kaivos ja sitten me tarvitaan niitä lähialueen esiintymiä. Tammikuussa tänä vuonna me myöskin tutkittiin yli 200 metriä tän nykyisen tuotantotason alapuolella aluetta ja tehtiin sinne tällainen tutkimusreikä. Se, mikä siinä oli hyvin positiivista, oli se, että se kulta oli just siellä, missä me ajateltiin, että se on, ja se oli hyvä pitoisuus. Siinä mielessä me oltiin hyvin tyytyväisiä tähän ja uskotaan siihen, että tämä maanalainen kaivos tulee jatkumaan tuonne syvyyksiin. Sitten toisaalta meillä on siinä lähialueella esiintymiä, mitkä me tiedetään. Niitä on kuusi kappaletta, ja tähän on sitten Kuittila tulossa seitsemänneksi tähän listaan, mutta kuusi meillä on siinä ollut. Se ajatus on ollut, että koska meillä on vapaata kapasiteettia Pampalossa, niin me pystytään tästä lähialueelta tuomaan malmia ja sitten prosessoida se Pampalossa ja kasvattaa meidän Pampalan tuotantoa sitä kautta. Hosko on nyt sitten toinen. Me otettiin tämä Pampalo East viime vuonna elokuussa. Se on se Avoloos, ja nyt Hosko on sitten toinen. Meillä on se ajatus, että tässä ihan sanotaan syyskuussa niin alkaa valmistavat työt ja sitten alkuvuodesta 2024 meille tulisi tuotantoa sieltä. Me ollaan ajateltu niin, että 10–30% meidän tuotannosta tulee ensi vuonna Hoskosta. Tämähän on huomattavasti suurempi esiintymä kuin mikä tuossa, vaikka tämä Pampalo East. Siinä on paljon potentiaalia, että me tullaan tutkimaan se alue myöskin. Nyt kun mennään sinne, tutkitaan, että missä päin siellä olisi mahdollisesti lisää kultaa. Malminetsintä. Tämä on äärimmäisen mielenkiintoinen alue ja sellainen, mihin hyvin vahvasti panostetaan. Meillä on siinä kolme asiaa, mitä me tehdään, ja me pääasiassa toimitaan tänä vuonna kolmessa alueessa. Me tehdään niin, että meillä on... Me uudelleenprosessoidaan vanha data, ja tää tarkoittaa sitä, että tosissaan 1980- ja 1990-luvulla, kun täällä on ollut Geologian tutkimuskeskus tällä alueella tai Outokumpu ja sitten myöhemmin on ollut tietysti Endominsia ja muitakin yhtiöitä, niin on paljon olemassa dataa ja se on tällaisina palasina siellä täällä, että voi olla magneettisia mittauksia, sähkönjohtavuusmittauksia, voi olla moreeninäytteenottoa, tuloksia, ja näitä on käsitelty hyvin erillisinä palasina. Nykyajan tietokoneohjelmat pystyvät tekemään sen niin, että nää datat syötetään ohjelmistoihin, mitkä sitten yhdistää tän datan, ja sillä perusteella saadaan jokaisesta dataosa-alueesta ne tulokset käyttöön ja se kokonaisuus niinku analysoitua. Me nähdään se niin, että me uskotaan, että siitä alkaa nyt ensimmäisiä tuloksia tulemaan tässä syys-, loka-, marraskuussa. Me ollaan tässä nyt sitä alkuvuonna tehty ja meillä on siinä hyvä kumppanikin. Tästä tekee ja tuloksia alkaa pikkuhiljaa tulee. Sitten se toinen juttu, mitä tehdään, on tämä moreeninäytteenotto. Sitä kutsutaan tällaiseksi BOT Base of Till -näytteenotto, ja se tarkoittaa sitä, että kullan malminetsinnässä se alkaa niin, että mennään maapinnan läpi ja otetaan tällainen pieni näyte kallionpinnasta. Jos maassa on jotain pintamaata, niin sen läpi mennään ja kallion pinnasta otetaan pieni näyte, joka sitten analysoidaan, onko siinä kultaa. Näitä otetaan yleensä kymmenen tai kahdenkymmenen metrin välein. Mennään sellaisia linjoja maastossa, ja sitten sieltä alkaa tulemaan niitä analyyseja, että tällä alueella on kultaa ja tuolla alueella ei ole kultaa. Sitten kohdennetaan nämä laajemmat tutkimukset, mitä kutsutaan kairaukseksi, niille alueille, missä sitä kultaa on. Me ollaan tehty tätä moreeninäytteenottoa nyt alkuvuosi tuolla Kartitsassa hyvin vahvasti. Lähes 1 500 näytettä otettu. Me ollaan saatu noin 1 200 tulostakin jo, ja me tullaan olemaan siellä Kartitsassa. Me nähdään, että se on niinku hyvin potentiaalinen paikka, mikä on äärimmäisen vähän tutkittu. Sanotaan, että tällä hetkellä meidän moreeninäytteenottokone on sellaisella alueella, missä ei ole koskaan tehty mitään, ja nähdään, että siinä on hyvin, hyvin paljon potentiaalia. Siellä on ollut tällaisia alueita, missä on kallion pinta ollut näkyvissä ja otettu näytettä ja siinä on ollut kultaa ja näin poispäin. Me uskotaan, että siellä on paljon potentiaalia. Sitten Pampalon lähistöllä on vieläkin, vaikka tietysti yhtiö on vanha, niin luulisi, että kaikki on jo tutkittu, mutta kaikkea ei ole tutkittu ja siinäkin on alueita, mitä me tullaan tutkimaan tässä loppuvuoden aikana. Nämä kairaukset on keskittynyt tänä vuonna tähän asti tuolla Korvilansuossa ja Kuittilassa, että me ollaan siellä Korvilansuolla kairattu noin 5 000 metriä ja Kuittilassa meidän alunperäinen ajatus oli, että kairataan noin 2 000 metriä, ja nyt me ollaan laajennettu se 5 000 metriin. Me ollaan siitä tehty jo joku 3 600, että aika paljon tehty töitä jo, mutta se näyttää hyvin mielenkiintoiselta. Koko molemmat alueet, Korvilansuo, Kuittila, ja meillähän on ollut se ajatus, että ne on aika lähekkäin. Ja se ajatus on ollut, että koska me tiedetään, että molemmissa on kultaa, sitä välimaastoa ei oo oikein tutkittu, niin meillä on ollut se ajatus, että yhdistyykö nämä kaksi vai miten ne menee. Mutta siellä meidän painopiste hyvin vahvasti nyt on ollut ja tulee myöskin lähiaikoina olemaan. Meillä on ajatuksena, että tuossa lokakuussa meiltä tulisi semmoinen päivitys, mihin me saadaan sitten Korvelansuo ja sitten me saataisiin, niin kuin sanotaan, varmaan joku 2 000 metriä Kuittilaa, mutta me saataisiin se Korvelansuo kokonaan. Meillä on melkein kaikki tulokset, mutta ei ole vielä kaikki. Jos ajattelee sitä malminetsintää, niin malminetsintähän vaatii sen, että on oikeus mennä sinne alueelle tekemään sitä malminetsintää. Jos katsoo sitä, paljon on tällaisia varauksia, lupahakemuksia tai lupia tuolla Kultalinjalla, niin tuossa vasemmalla puolella, jos nuo värikkäät alueet, niin se on se tilanne, miten paljon meillä oli niitä. 1.1. tänä vuonna meillä oli noin 13 000 hehtaaria se alue, mitä me tavallaan hallittiin, niin voisi sanoa. Nyt ensimmäinen elokuuta meillä on 87 000 hehtaaria. Se on yli kuusinkertainen. Jos katsoo vaikka tätä Korvelansuo-Kuittila-aluetta, niin tota, kun meillä tuli se lävistys, me varattiin sen jälkeen kaikki siitä ympäriltä, että niinhän me tehtiin, että meillä on joka suuntaan useita kilometrejä varattu ja uskotaan, että se on se oikea tapa varmistaa tää, koska potentiaalia on paljon. Meillähän on siellä seitsemän esiintymää. Viisi on Idahossa, kaksi on Montanassa ja ne on hankittu $44 miljoonalla tuossa vuosien saatossa. Viime vuonna uudelleenorganisoitiin se operaatio, että meillä on siellä tällä hetkellä seitsemän henkilöä, mitkä pitää nämä esiintymät kunnossa, että kaikki pysyy kuivana ja asiat, lupa-asiat kunnossa ja näin poispäin. Meidän fokus on siinä, että on kumppanuusmalli ja haluttaisiin, että se kumppani, niin sillä olisi paikallista operatiivista tietotaitoa ja sitten toisi rahoitusta siihen hommaan. Täällähän on kultaa, että ne historialliset varannot on yli 500 000 unssia. Kun Fridayssa viimeksi kairattiin, niin viisi kahdeksasta reiästä, niin tuli hyvinkin korkeita pitoisuuksia. US Grantissa on vielä sitten hopeata. Se syy, minkä takia me nähdään, että se on järkeä keskittyä Suomeen, niin on se, että me ollaan pieni yhtiö. Meidän pitää keskittyä jonnekin ja se, että me lähdetään kasvattamaan tuotantoa tuolta Jenkeistä, niin me ei nähdä mitään syytä, miksi me ei voitaisi tehdä sitä Suomessa. Että se potentiaali tuolla Kultalinjalla on suuri ja se keskittyminen tuo kustannushyötyjä ja näin poispäin. Kuitenkin tällä hetkellä se Jenkit on vielä meillä tällaisessa formaatissa, että kaikki kulut tulee meille ja meillä on seitsemän esiintymää ja näin poispäin, niin meidän kulut siellä on noin €1 miljoona vuodessa. Nyt H1:llä taisi olla pikkaisen alle sen €500 000, mutta kuitenkin, niin siinä me liikutaan. Me tehtiin paljon tällaisia alustavia neuvotteluja tuossa alkuvuoden aikana kumppaneiden, potentiaalisten kumppaneiden kanssa ja niitten perusteella pysytään siinä tavoitteessa, että tänä vuonna saadaan tuohon selvyys ja saadaan nämä kumppanuusneuvottelut päätökseen. Meillä ei ole nyt kertoa mitään konkreettista tulosta, mutta uskotaan siihen, että loppuvuoden aikana se saadaan aikaiseksi. Sitten ESG-ohjelma. Viime vuonna me tehtiin olennaisuusanalyysi, mikä tarkoittaa sitä, että katsotaan, mitkä on meille ne keskeiset asiat, mihin meidän kannattaa keskittyä. Me kysyttiin meidän sidosryhmiltä, asiakkailta, lähialueen ihmisiltä, viranomaisilta, omistajilta ja työntekijöiltä ja näin poispäin. Ympäristöpuolella meillä keskitytään hyvin vahvasti CO2-päästöihin. Meidän päästöt oli 0,48 tonnia CO2 per unssi kultaa nyt tässä tammi-kesäkuussa. Viime vuonna ne oli 0,71 eli merkittävä alentuminen, mikä johtuu energiatehokkuustoimista. Tietysti tuotantovolyymi vaikuttaa siihen positiivisesti. Me halutaan kierrättää meidän kaikki vedet, ettei oteta prosessiin uutta vettä, vaan se, mikä prosessissa menee, on jo aikaisemmin prosessissa ollut käytössä. Panostetaan myöskin näihin jälkihoitosuunnitelmaan eli siihen elinkaarisuunnitteluun, että nyt me ollaan tässä, missä me ollaan viiden vuoden päästä, miltä se näyttää kymmenen vuoden päästä ja näin poispäin. Saadaan niistä hyvin sellaisia selkokielisiä. Meillä on tarkoitus päivittää niitä tänä vuonna. Turvallisuus on aina ykkönen, ja nyt meillä on meidän tapaturmataajuus on 1,8, mikä on sellainen asia, mikä meidän pitää saada sinne, että me ollaan nollatapaturma-yhtiö. Työtyytyväisyys. Yhtiön menestyminen lähtee työntekijöistä ja tyytyväisistä työntekijöistä, ja siinä se pääasia on, että tehdään... meidän ajatus on, että tehdään vuosittainen kysely ja sitten kyselyn pohjalta toimenpiteitä siitä, että miten tehdään parempi Endomines työntekijöille. Sitten lähialueen asukkaat. Järjestetään infotilaisuuksia, että he pääsevät paikalle katsomaan ja näin poispäin, ja käydään sitä kommunikointia koko ajan, että mitä me tehdään ja mitkä ne huolenaiheet on, miten voidaan vastata ja että toiminta on läpinäkyvää. Hyvässä hallintotavassa meillä on tarkoitus päivittää meidän riskiarviota tänä vuonna, ja sitten keskitytään siihen, että me sidosryhmien kanssa käydään sitä dialogia koko ajan. Yksi merkittävä parannus, jos ajattelee tätä läpinäkyvyyttä, on meidän uudet nettisivut, mitkä tuli nyt toukokuussa, ja kannattaa käydä katsomassa, jos ei ole käynyt, niin selkeä parannus siihen läpinäkyvyyteen. Meidän on tarkoitus siellä myöskin näyttää meidän KPI:t ja kertoa niitä tapahtumia, mitä me tehdään. Tuossa pidemmällä tähtäimellä, niin tosissaan viime vuonna tehtiin se olennaisuusanalyysi ja luotiin ESG-ohjelma. Tänä vuonna seurataan meidän mittareita, aloitetaan raportointi. Ensi vuonna keskitytään kehitykseen, luodaan se pidemmän tähtäimen ohjelma sitten vuoteen 2030 asti, ja sitten 2026 aletaan raportoimaan CSRD-standardin tai direktiivin mukaisesti. Kertauksena meidän keskipitkän aikavälin operatiiviset strategiset tavoitteet: me todella halutaan tää miljoonan unssin esiintymä, että meillä on se määritetty vuoden 2025 loppuun mennessä. Kullan tuotantomme halutaan kasvaa ja nostaa se tuonne 20 000 unssin tasolle ensi vuoden aikana. Toisaalta operatiivinen tehokkuus ja taloudellinen tulos, että saadaan se sellaiselle tasolle, että me ollaan hyvällä tasolla verrokkiyhtiöiden mielessä. Tää USA:n sopimus, niin että saadaan se tänä vuonna tehtyä, ja halutaan olla johtavien kaivosyhtiöiden joukossa ESG-asioissa. Jos mä itse ajattelen tosissaan tätä vuotta, niin tää on ollut muutosvuosi, tai vuosi, missä ensimmäisen kerran näkyy se muutos, mikä me tehtiin viime vuonna. Nyt alkaa tulokset näkymään, mutta me ollaan vielä alkuvaiheessa. Silti täytyy sanoa, että meidän henkilökunta on tehnyt äärimmäisen hyvää työtä, että me ollaan päästy tähän pisteeseen. Meillä on vielä pitkä matka, ja se, miten mä itse sen näen, niin kun me saavutetaan näitä tuloksia, että nostetaan meidän tuotantoa ylemmäs, saadaan selvyys tähän USA-kuvioon, niin se tulee heijastumaan vahvasti myöskin meidän taloudelliseen tulokseen. Jos ajattelee vuotta 2024 esimerkiksi ja siitä eteenpäin, että me ollaan oltu liian pieni. Meidän pitää päästä seuraavaan kokoluokkaan ja sitten malminetsinnän kautta tuodaan se suurempi potentiaali, missä sitten nähdään se, että aivan toinen kokoluokka kuin missä nykyään ollaan. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, meillä on se ajatus, että osa meidän kullasta myytäis suoraan kuluttajille. Me uskotaan siihen vahvasti, että kuluttajat tykkäisivät siitä, että heillä olisi Ilomantsista vastuullisesti louhittua kultaa, mistä olisi tehty vaikka koru, ja myöskin vaikka korunsuunnittelijat tykkäisivät siitä, että he tietäisivät, mistä se kulta on tullut. Sitten toisaalta meille se olisi hyvä yhtiön mielessä, sekä brändimielessä, mutta siinä voisi olla myöskin liiketoiminnallista jujua, että näin tehdään. Tää on semmoinen asia, mihin me panostetaan. Me ollaan vielä alkuvaiheessa, mutta tästä kyllä vielä kuullaan tulevissa katsauksissa. Tää oli mun osuus ja mä annan nyt puheenvuoron Minnille. Kiitos! Siirrytään sitten lukuihin. Aivan odotetusti, silloin kun tuotanto kasvaa, liikevaihto kasvaa myös, ja konsernin liikevaihto oli €10,7 miljoonaa, ja se on melkein tuplat viime vuoteen verrattuna. Tämä liikevaihto tulee kokonaan Pampalosta. Ensimmäistä kertaa aikoihin myös konsernin käyttökate oli positiivinen, €0,4 miljoonaa euroa, mikä on 3,7% liikevaihdosta. Operatiivinen tulos poistojen jälkeen on negatiivinen, -€2,3 miljoonaa euroa, ja nettotulos rahoituserien jälkeen -€3,3 miljoonaa euroa. Pampalossa liikevaihto €10,7 miljoonaa euroa, ja se on kokonaan kultarikasteen myyntiä Suomessa. Käyttökatteessa nähdään aivan valtava muutos viime vuoteen verrattuna. Käyttökate oli €2,4 miljoonaa, mikä on 22,4% liikevaihdosta. Todella hyvä tulos! Pampalossa myös operatiivinen tulos poistojen jälkeen oli positiivinen, €0,5 miljoonaa euroa, ja samoin nettotulos €0,5 miljoonaa euroa. Tän vuoden alusta Endomines on siirtynyt yhdestä raportointisegmentistä kolmeen. Tässä punaisella on rajattu meidän tärkein segmentti, Pampalon tuotanto, ja sen lisäksi me seurataan myös Karjalan Kultalinjan ja Yhdysvaltojen toimintoja omina segmentteinä. Näissä Pampalon luvuissa näkyy meidän panostus tuotannon nostoon ja tuotannon kehittämiseen. Vaikka liikevaihto kasvaa huomattavasti, niin kustannukset ei kasva samassa tahdissa, mikä johtuu pienemmistä yksikkökustannuksista. Tuotannon optimointia ja erityisesti rikastamon toimintojen kehittämistä me tullaan jatkamaan myös loppuvuoden aikana. Karjalan Kultalinjalla kustannukset koostuu pääosin palkoista. Samoin Yhdysvalloissa suurin osa kustannuksista on palkkoja. Yhdysvalloissa ei ole tuotantotoimintaa, ja kustannukset on pyretty karsimaan mahdollisimman alas. Jonkun verran on odotettavissa loppuvuodelle kertaluonteisia kustannuksia kumppanuusneuvotteluihin liittyen. Samoin tuolla yhteisissä toiminnoissa, niin suurimmaksi osaksi se on palkkakustannuksia, mutta tulosta rasittaa edelleen kotipaikan siirtoon liittyvät kertaluonteiset kustannukset. Tässä vielä Pampalon cash cost ilman investointeja. Tästä nähdään, miten kustannusten osalta ollaan menty reippaasti alaspäin vertailukauteen verrattuna, ja kullan hinta puolestaan on tullut vähän ylöspäin. Meillä on tavoitteena, että Pampalon cash cost saadaan vielä alhaisemmalle tasolle, mikä sitten puolestaan helpottaa isompien investointien tekemistä ilman ulkopuolista rahoitusta. Sitten muutama sana konsernin taloudellisesta asemasta. LDA:n rahoitussopimukseen liittyvä sijoitusoptio on päättynyt maaliskuun lopussa, mutta sitä ennen tehtiin vielä €2,0 miljoonan vaihtovelkakirjalaina. Nyt elokuussa vaihtovelkakirjalainaa on jäljellä €0,4 miljoonaa, ja kaikki muu on jo vaihdettu osakkeiksi. Kesäkuun lopussa sovittiin €1,8 miljoonan vaihtovelkakirjalainasta suomalaisen sijoittajaryhmän kanssa, ja meillä on myös optio toiseen saman suuruiseen vaihtovelkakirjalainaan lokakuussa 2023. Tästä järjestelystä sovittiin sen takia, että voidaan aloittaa tuotanto Hoskossa alkuvuodesta 2024 ja sitten myös samalla nostaa tuotantotasoa Pampalon maanalaisessa kaivoksessa. Konsernin operatiivinen kassavirta oli positiivinen €0,4 miljoonaa, mutta vielä ollaan tarvittu ulkopuolista rahoitusta investointien tekemiseen. Konsernin nettovelkaantumisaste ja oman pääoman aste oli kuitenkin todella hyvä ja parempi kuin mitä se on ollut vertailukaudella. Ollaan ihan tyytyväisiä. Positiivisin mielin lähdetään loppuvuoteen. Tän koko vuoden tuotannon odotetaan kasvavan ohjeistuksen mukaisesti ja olevan siellä vaihteluvälin ylälaidassa, ja luonnollisesti se näkyy myös liikevaihdossa. Kullan hinnan odotetaan olevan hyvällä tasolla. Dollari on ollut melko tasainen. Ennusteiden mukaan dollari heikkenee jonkun verran loppuvuoden aikana, mutta me arvioidaan kullan hintaa ja eurodollarikurssin vaihtelua päivittäin ja tehdään sitten tarvittavia toimenpiteitä. Sähkön hinnan ei odoteta nousevan samalle tasolle kuin viime talvena, mikä puolestaan sitten omalta osaltaan keventää kustannusrakennetta loppuvuoden aikana. Positiivisin mielin ollaan lähdössä loppuvuoteen. Kiitos! Mennään sitten kysymyksiin. Kiitos, Karja Minni. Täällä on muutamia kysymyksiä tullut. Otetaan tästä ensimmäinen. Oletteko Pampalon osalta tyytyväisiä tämän hetken kannattavuustasoon? Käyttöpääomaan sitoutui ensimmäisellä vuosipuoliskolla €2,5 miljoonaa. Mitkä ovat syyt taustalla, ja tuleeko poistot olemaan vastaavalla tasolla myös toisella vuosipuoliskolla? Me ollaan, kuten tuossa pikkaisen valaistiin, tyytyväisiä tämän hetken tasoon, mutta me halutaan olla tulevaisuudessa toisella tasolla. Me nähdään se niin, että koska tuotanto kasvaa, niin myöskin kannattavuus paranee suhteessa. Me ollaan siinä matkalla vielä alkuvaiheessa, että viime vuonna aloitettiin tuotanto, ja tänä vuonna se on noussut merkittävästi, 94% tässä vertailukaudella. Sitten halutaan viedä se toisiin tasoihin, mikä osaltaan parantaa sitä kannattavuutta. Meillä on siellä paljon vielä tekemistä, että meillä on ollut tällaista kustannustehostamisohjelmaa, ja se tuo tuloksia koko ajan. Koko ajan tehdään töitä sen eteen, mutta täytyy tehdä vielä lisää. Poistoihin, niin onko sulla siihen, Minni, jotain kommenttia? Ainesosapoistot ovat korkeat, ja niitä tehdään sen mukaan, miten paljon sieltä maan alta louhitaan. Meillä on keskusteluissa myös se, että voisiko sitä arvioida uudelleen, sitä poistotyyliä, että miten sitä tehdään. Kuitenkin me sitä vinotunnelia siellä tarvitaan edelleen, ja se, että sitä poistetaan samaa tahtia kuin muuten, niin sitä täytyy arvioida, että onko siinä mahdollisuus muuttaa pikkaisen sitä poistomenetelmää, mutta valitettavasti poistot ovat korkeat. Entäs kassavarat periodin lopussa €1,2 miljoonaa euroa. Onko tässä jo kesäkuun €1,8 miljoonan vaihtovelkakirjalainaa mukana? Ja oliko rahoituskustannuksissa mukana järjestelykuluja? Siinä on osittain sitä mukana, mutta ei taida olla kaikki. Tähän ei tullut järjestelykuluja tähän 1,8 miljoonan erään. Entä koskeeko Yhdysvaltojen osalta tällä hetkellä käytävät kumppanuusneuvottelut Idahon vai Montanan projekteja? Ja onko Endomaisen rooli kyseisissä projekteissa selkiytynyt neuvotteluiden edetessä? Me ollaan lähdetty avoimin mielin neuvottelupöytään, ja me ollaan katsottu kaikkia vaihtoehtoja. Sanotaan näin, että neuvotteluiden perusteella eniten kiinnostusta on Idahoon, ja se ehkä johtuu siitä, että siellä on enemmän näitä esiintymiä, että se on sellainen suurempi kokonaisuus. Meidän kannalta Idaho myöskin on parempi, että siinäkin päästään ratkaisuun, koska meidän kulut on Idahossa pääasiassa. Montanan puolella kuluja ei niin ole. Jos ajattelee vaikka tätä US Grant -esiintymää, siinä on hyvin vahvasti tätä HP:ta myöskin, ja nähdään siinä paljon potentiaalia. Siellä on rikastamo ja näin poispäin. Siinä mielessä kiinnostus on ollut enemmän sinne Idahoon, mutta me ollaan hyvin avoimin mielin oltu liikkeellä. Sitten vielä yksi kysymys: Onko muut mahdolliset mineraalit helposti rikastettavissa samalla prosessilla kuin kulta, vai pitääkö tehdä jotain lisäinvestointeja tai toimenpiteitä, jotta esimerkiksi hopea saadaan talteen? Tässä viitataan Kuittilan nolla nolla seitsemän kairareikään. Kyllä se pitäisi olla ihan rikastettavissa, että hyvin usein tämähän on hyvin yleinen yhdistelmä, että on kulta ja hopea samassa esiintymässä, ja sitä nimenomaan rikastetaan tällä samalla vaahdotusprosessilla, mikä meillä on. Sitten siinä vaiheessa, kun tätä aletaan hyödyntää, niin se täytyy katsoa, että tarvitaanko jotain päivitystä laitteisiin. Mutta ei pitäisi olla kysymys mistään useista miljoonista, vaan ihan kohtuullinen investointi, että jos vaikka sinne vaahdotuspuolelle tarvitaan lisää laitteita ja näin poispäin. Otetaan tuosta vielä yksi kysymys. Endomaisen tulos on parantunut merkittävästi tänä vuonna. Miten nähdään kehitys pitkällä tähtäimellä? Joo, se on juurikin näin, että me ollaan nyt parannuttu paljon, siis meidän tulos on parantunut paljon, mutta me ollaan vielä tässä muutosprosessissa. Me ollaan alkuvaiheessa ja me uskotaan, että siis ensinnäkin se, niin kuin nyt näkyy jo, näkyy jo se, että meidän käyttökate parani melkein €4 miljoonaa tuossa tammi-kesäkuussa. Kokonaisuutena yli puolet tuli Pampalosta, siitä parannuksesta, ja sehän tuli sitä kautta, että tuotanto kasvoi. Jos ajattelee alkuvuotta viime vuonna, niin energiakustannukset ei ollut mitenkään korkeita. Siinä ei ollut mitkään poikkeusolosuhteet, vaan meidän tuotanto kasvoi ja me saatiin sitä kautta tulosta parannettua. Nyt meidän ajatus on, että nyt vaan kiihdytetään vauhtia ja kasvatetaan sitä tuotantoa ja sitä kautta tuodaan sitä tulosta vielä toisille tasoille. Sitten toisaalta meillä on nämä asiat, mitkä rasittaa meidän tulosta. Jos ajattelee sitä Yhdysvaltojen toimintoja, me halutaan siihen selvyys ja halutaan kääntää se ulospäin menevä kassavirta positiiviseksi, mikä sitten tukee meitä myöskin. Meillä on myöskin näistä viime vuoden muutoksista vielä tällaisia poikkeuksellisia kuluja, esimerkiksi tähän kotipaikan siirtoon liittyen. Esimerkkinä voi sanoa vaikka ihan se, että taloudellinen raportointi muuttui aivan radikaalisti, valuutta muuttui ja näin poispäin, niin se aiheutti paljon töitä. Oli monenlaista konsulttia ja ryhmää sitä ratkaisemassa, kun tilinpäätöstä tehtiin, ja se oli hyvin kallista. Loppuvuonna meillä tulee, niin kuin tuossa Minni mainitsi, myöskin tähän Yhdysvaltojen järjestelyyn jonkinlaista kertaluontoista kulua, mutta me uskotaan, että se on kohtuullinen ja siinä mielessä asiat on hyvällä mallilla. Jos ajatellaan vaikka ensi vuotta, niin korkeampi tuotanto, reilusti korkeampi käyttökate. Toivottavasti Yhdysvalloissa kassavirta positiivinen, ja sitten myöskin vähemmän näitä kertaluontoisia, niin mä itse näen sen hyvin positiivisena, ja sen jälkeen sitten taas tulevina vuosina koitetaan saavutella uusia tasoja. Siinä kaikki kysymykset. Kiitoksia, kiitoksia kaikille kysymyksistä ja toivottavasti tää tilaisuus vastasi muihin kysymyksiin ja saitte hyvän kuvan nykytilanteesta. Ja kiitos! Kiitos.